Voiko taas olla niin että keisarilla ei ole vaatteita. Onko tietyt mustan kullan myyjät vallanneet propagandakoneiston, siltä näyttää!
Onhan sentään jokaisen sukankuluttajankin huomattavissa että kun tuulimyllyssä on vain kaksi tai kolme lapaa, niin suurin osa tuulesta menee hukkaan.
Iso harva lapa tarkoittaa että ei voi käyttää hitaampia tuulia koska hyötysuhde on niin huono. Myrskyllä taas rasitukset ja turbulenssit ovat liian isot, taas myllyt seisoo.
Ainoa syy rakentaa noin harakanpesämaista myllyä on se että teräs muuttuu kumiksi kun se on tarpeeksi isona palana.
Parempi olisi joka mielessä rakentaa pienempiä tuulimyllyjä joissa on enemmän lapaa vangitsemaan tuulen voiman. Tätä ette voi todistaa vääräksi. ;)
http://nov55.com/wdm.html
Onhan sentään jokaisen sukankuluttajankin huomattavissa että kun tuulimyllyssä on vain kaksi tai kolme lapaa, niin suurin osa tuulesta menee hukkaan.
Iso harva lapa tarkoittaa että ei voi käyttää hitaampia tuulia koska hyötysuhde on niin huono. Myrskyllä taas rasitukset ja turbulenssit ovat liian isot, taas myllyt seisoo.
Ainoa syy rakentaa noin harakanpesämaista myllyä on se että teräs muuttuu kumiksi kun se on tarpeeksi isona palana.
Parempi olisi joka mielessä rakentaa pienempiä tuulimyllyjä joissa on enemmän lapaa vangitsemaan tuulen voiman. Tätä ette voi todistaa vääräksi. ;)
http://nov55.com/wdm.html
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kolmilapainen mylly on todettu tehosuhteeltaan parhaaksi. Mitä enemmän lapoja, sitä enemmän painoa akselilla.
Tämähän on mahdollista laskea fysiikalla.
kanssa olet siis; mitä enemmän lapoja, sitä enemmän rasitusta, eli sitä enemmän energiaa tuulesta, jolloin fysiikan lait tulevat vastaan.
Siksi ehdotetaan useampia pienempiä myllyjä joissa on enemmän lapoja tai kokonaan erilaisia, pystyakselilla olevia, josta tässä mallia:
http://www.maglevwindturbine.com/
Tuossa todetaan monta kertaa enemmän sähköä saatavan hehtaarilta tuolla mallilla.
Pystyakselisessa myllyssä enemmän lapoja tuottaa enemmän painetta ja enemmän virtaa. Vaaka-akselisessa kolme on insinöörien mukaan optimaalinen lapojen määrä.
Pystyakselinen mylly on muuten käsittääkseni suomalainen keksintö.
Pystyakselinen mylly on muuten loistava keksintö, mutta laakerit joutuu kohtuullisen isoon rasitukseen, pitäis saada torni olemaan heilumatta ettei niitä tarvis vaihtaa niin usein, on kerrottu, isoa on melkein mahdoton rakentaa kestäväksi, on myös sanottu, mutta tulihan tuossa tv:ssäkin se keksintöohjelma missä rakennettiin puusta mylly samaan periaatteeseen, arabialaiseksi myllyksi sanottiin sitä siinä, on se ainakin kauniimpi systeemi kuin nuo lavat jotka viuhtoo, niistä vois rakentaa vaikka ison kynttelikön jossa olis sit ihan piruusti pieniä generaattoreita, että en tiedä taloudellisuudesta, mutta mukavan oloinen ajatus näin lumisateella, vaikka luultavasti sinne kertyis jäätä ja muuta hiekkaa ihan liikaa.
Jos käväisit katsomassa tuota linkkiä, niin siinä on suprajohtavat magneetit laakereina, että se siitä kulumisesta ja rasituksesta.
Vaikka olisikin åystyakseli-tornimalli tavallisemmilla laakereilla, niin jos ovat esim. tornin ulkokehässä sen sijaan että keskellä, niin tämä ratkaisee myös rasitusongelman, koska silloin voidaan toteuttaa helposti tukisysteemi joka samalla vangitsee tuulta ja ohjaa sitä myllyyn. Tuostakin on aloittajan linkissä.
Nuo kolmilapaiset äänekkäät rumilukset toimivat kapealla sektorilla tuulesta. Siksi niitä laitetaan vain optimaalisen tuulen seuduille.
Heti kun tuulee liian vähän tai liian paljon, ne eivät enää toimi. Tämä voi olla 70 - 80% ajasta.
Sitävastoin pystymalli toimii myös myrskytuulissa, joista saadaan eniten sähköä, ja myös tyynemmällä säällä, jolloin niistä saadaan ainakin jotain.