Mikroaaltouunista kysymyksiä

En oikein löytänyt muutakaan kohtaa missä olisi tätä voinut kysyä, joten kysyn nyt tässä. Olen aikomassa hankkia itselleni mikroaaltouunia ja haluaisin varmistuksen siitä, että onko mikroaaltouuni kaikin puolin turvallinen käyttää säteilynsä takia? Onko tehty mitään tutkimusta mikron toiminnasta ja tavasta jolla se ruuan lämmittää/kypsentää? Olen aina elänyt jonkinlaisessa "pelossa" että mikron säteily aiheuttaa syöpää tai jotain. Olisi mukava jos joku osaisi vastata, ja että saisin nämä turhat pelot pois mielestä ja saisin lopultakin hommattua oman mikron.
4528
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Eikö kukaan mikron omistaja tosiaan uskalla sanoa mielipidettään asiaan?

Äänestä
  • Kun ei kukaan muukaan sano, niin sanotaan sitten jotakin.

    Mikroaaltouuni ei suinkaan syntynyt siksi, että joku olisi yrittänyt keksiä paremman ja nopeamman tavan valmistaa ruokaa. Toisen maailmansodan aikana kaksi tiedemiestä keksi magnetronin, radioputken joka tuottaa mikroaaltoja. Kun magnetronit asennettiin Britannian tutkajärjestelmiin, mikroaalloilla voitiin havaita Brittein saaria pommittamaan tulevat natsien pommikoneet.

    Muutamia vuosia myöhemmin havaittiin sattumalta, että mikroaallot myös kypsentävät ruokaa.

    Ensimmäisenä markkinoille tullut Radar Rangeksi kutsuttu mikroaaltouuni oli yhtä suuri ja raska kuin jääkaappi.

    Idean mikroaaltoenergian käyttämisestä ruuanvalmistukseen keksi vahingossa Percy LeBaron Spencer Raytheon yhtiöstä, kun hän huomasi, että tutka-aallot olivat sulattaneet hänen taskussaan olleen suklaapatukan. Kokeet osoittivat, että mikroaaltolämmitys pystyi nostamaan monen ruoka-aineen sisälämpötilaa paljon nopeammin kuin tavallinen uuni.

    Raytheonin ensimmäinen kaupallinen mikroaaltouuni oli 1161 Radarange, joka tuli markkinoille 1954. Se oli 1600 watin tehoisena niin suuri ja kallis, että se soveltui vain laitos- ja ravintolakäyttöön.

    Vuonna 1967 esitteli Raytheon yhtymään kuuluva Amana kotikäyttöön tarkoitetun Radarange mikroaaltouunin, mistä niiden kotitalouskäytön voidaan katsoa alkaneen. Vaikka niitä myytiin varsin vähän alkuvuosina - osittain kalleudesta johtuen - mikroaaltokypsennyksen käsite oli kuitenkin syntynyt.

    Seuraavina vuosina pöytämallisten mikrouunien markkinoille tuli Litton ynnä muutamia muita yhtiöitä. Vuoden 1971 loppuun mennessä pöytämallisten uunien hinta alkoi laskea ja ominaisuudet monipuolistuivat.

    Kaikkea sähkömagneettista energiaa voidaan kuvata sähkömagneettisen spektrin alueella tietyllä aaltopituudella ja taajuudella liikkuvina aaltoina. Esimerkiksi joidenkin radioaaltojen aallonpituus on 2 metriä ja taajuus 50 miljoonaa hertsiä (Hz - jaksoa sekunnissa). Näkyvän valon aaltojen aallonpituus on 400-700 µm, ja tyypillisen röntgensäteilyn 0,1 µm.

    Mikroaallot ovat lyhimpiä radioaaltoja. Ne sijoittuvat energiaspektrin ei-ionisoivalle kaistalle, radioaaltojen ja näkyvän valon välille. Ionisoimaton tarkoittaa, että mikroaallot eivät irrota sähköisesti varauksellisia osasia eivätkä tuota positiivisella tai negatiivisella varauksella varattuja atomeja.

    Mikroaaltoja voidaan siksi käyttää turvallisesti ruuanvalmistukseen, eivätkä ne tee ruokaa radioaktiiviseksi. Mikroaallot heijastuvat useimmista metalleista, mutta monien aineiden atomit ne saavat induktiivisesti värähtelemään. Tutkan keksimiseen johti havainto niiden regoimisesta metalleihin.

    Niiden kyky tuottaa resonanssiliikettä johti puolestaan mikrouunin keksimiseen.

    Mikroaaltouuni ei aiheuta säteilyä, eikä radioaktiivisuutta. Se on täysin turvallinen tapa kuumentaa ruokaa: onhan se ollut käytössä maailmanlaajuisesti jo melkein puoli vuosisataa eikä mitään haittavaikutuksia ole osoitettu koko aikana.

    Äänestä

  • Topias kirjoitti:

    Kun ei kukaan muukaan sano, niin sanotaan sitten jotakin.

    Mikroaaltouuni ei suinkaan syntynyt siksi, että joku olisi yrittänyt keksiä paremman ja nopeamman tavan valmistaa ruokaa. Toisen maailmansodan aikana kaksi tiedemiestä keksi magnetronin, radioputken joka tuottaa mikroaaltoja. Kun magnetronit asennettiin Britannian tutkajärjestelmiin, mikroaalloilla voitiin havaita Brittein saaria pommittamaan tulevat natsien pommikoneet.

    Muutamia vuosia myöhemmin havaittiin sattumalta, että mikroaallot myös kypsentävät ruokaa.

    Ensimmäisenä markkinoille tullut Radar Rangeksi kutsuttu mikroaaltouuni oli yhtä suuri ja raska kuin jääkaappi.

    Idean mikroaaltoenergian käyttämisestä ruuanvalmistukseen keksi vahingossa Percy LeBaron Spencer Raytheon yhtiöstä, kun hän huomasi, että tutka-aallot olivat sulattaneet hänen taskussaan olleen suklaapatukan. Kokeet osoittivat, että mikroaaltolämmitys pystyi nostamaan monen ruoka-aineen sisälämpötilaa paljon nopeammin kuin tavallinen uuni.

    Raytheonin ensimmäinen kaupallinen mikroaaltouuni oli 1161 Radarange, joka tuli markkinoille 1954. Se oli 1600 watin tehoisena niin suuri ja kallis, että se soveltui vain laitos- ja ravintolakäyttöön.

    Vuonna 1967 esitteli Raytheon yhtymään kuuluva Amana kotikäyttöön tarkoitetun Radarange mikroaaltouunin, mistä niiden kotitalouskäytön voidaan katsoa alkaneen. Vaikka niitä myytiin varsin vähän alkuvuosina - osittain kalleudesta johtuen - mikroaaltokypsennyksen käsite oli kuitenkin syntynyt.

    Seuraavina vuosina pöytämallisten mikrouunien markkinoille tuli Litton ynnä muutamia muita yhtiöitä. Vuoden 1971 loppuun mennessä pöytämallisten uunien hinta alkoi laskea ja ominaisuudet monipuolistuivat.

    Kaikkea sähkömagneettista energiaa voidaan kuvata sähkömagneettisen spektrin alueella tietyllä aaltopituudella ja taajuudella liikkuvina aaltoina. Esimerkiksi joidenkin radioaaltojen aallonpituus on 2 metriä ja taajuus 50 miljoonaa hertsiä (Hz - jaksoa sekunnissa). Näkyvän valon aaltojen aallonpituus on 400-700 µm, ja tyypillisen röntgensäteilyn 0,1 µm.

    Mikroaallot ovat lyhimpiä radioaaltoja. Ne sijoittuvat energiaspektrin ei-ionisoivalle kaistalle, radioaaltojen ja näkyvän valon välille. Ionisoimaton tarkoittaa, että mikroaallot eivät irrota sähköisesti varauksellisia osasia eivätkä tuota positiivisella tai negatiivisella varauksella varattuja atomeja.

    Mikroaaltoja voidaan siksi käyttää turvallisesti ruuanvalmistukseen, eivätkä ne tee ruokaa radioaktiiviseksi. Mikroaallot heijastuvat useimmista metalleista, mutta monien aineiden atomit ne saavat induktiivisesti värähtelemään. Tutkan keksimiseen johti havainto niiden regoimisesta metalleihin.

    Niiden kyky tuottaa resonanssiliikettä johti puolestaan mikrouunin keksimiseen.

    Mikroaaltouuni ei aiheuta säteilyä, eikä radioaktiivisuutta. Se on täysin turvallinen tapa kuumentaa ruokaa: onhan se ollut käytössä maailmanlaajuisesti jo melkein puoli vuosisataa eikä mitään haittavaikutuksia ole osoitettu koko aikana.

    Ansiokas esitys sinänsä, kiitos!

    > Esimerkiksi joidenkin radioaaltojen
    > aallonpituus on 2 metriä ja taajuus 50
    > miljoonaa hertsiä (Hz - jaksoa sekunnissa).

    Et sentään tarkoittane tuolla yksiä ja samoja radioaaltoja? 2 metrin aallonpituutta vastaa 150 MHz (megahertsiä, miljoonaa hertsiä), kun taas 50 miljoonan hertsin taajuutta vastaava aallonpituus olisi 6 metriä. ULA-radiolähetysten (FM) taajuus ja aallonpituus osuvat jonnekin tuolle välille, 100 MHz:n eli 3 metrin tienoille. Mitä korkeampi taajuus, sitä pienempi aallonpituus (etenemisnopeus aina valon nopeus, 300.000 km/s).

    > Mikroaaltouuni ei aiheuta säteilyä, eikä
    > radioaktiivisuutta. Se on täysin turvallinen
    > tapa kuumentaa ruokaa: onhan se ollut käytössä
    > maailmanlaajuisesti jo melkein puoli
    > vuosisataa eikä mitään haittavaikutuksia ole
    > osoitettu koko aikana.

    Mikroaaltouuni toki aiheuttaa säteilyä (ei se muuten ruokaa kuumentaisikaan), mutta tuo säteily pysyy kunnossa olevassa mikroaaltouunissa laitteen metallikuoren sisällä (vuoto on häviävän vähäisenä harmitonta). Laitteen rakenne on sellainen, ettei säteilylähde voi toimia luukun ollessa auki (ja ikkunallisessa luukussa on lasin pinnalla pienireikäinen metallilevy ns. aaltoloukkuna, joka ei päästä säteilyä läpi juuri lainkaan). Jos tuo turvakytkentä ohitetaan niin että laitteen saa päälle luukun ollessa auki, laite on sikäli vaarallinen, että esim. toiminnassa olevan mikroaaltouunin sisälle työnnetty käsi kärsii kudosvaurioita. Mutta kukapa lähtisi ehdoin tahdoin moista tekemään?

    Äänestä

  • Topias kirjoitti:

    Kun ei kukaan muukaan sano, niin sanotaan sitten jotakin.

    Mikroaaltouuni ei suinkaan syntynyt siksi, että joku olisi yrittänyt keksiä paremman ja nopeamman tavan valmistaa ruokaa. Toisen maailmansodan aikana kaksi tiedemiestä keksi magnetronin, radioputken joka tuottaa mikroaaltoja. Kun magnetronit asennettiin Britannian tutkajärjestelmiin, mikroaalloilla voitiin havaita Brittein saaria pommittamaan tulevat natsien pommikoneet.

    Muutamia vuosia myöhemmin havaittiin sattumalta, että mikroaallot myös kypsentävät ruokaa.

    Ensimmäisenä markkinoille tullut Radar Rangeksi kutsuttu mikroaaltouuni oli yhtä suuri ja raska kuin jääkaappi.

    Idean mikroaaltoenergian käyttämisestä ruuanvalmistukseen keksi vahingossa Percy LeBaron Spencer Raytheon yhtiöstä, kun hän huomasi, että tutka-aallot olivat sulattaneet hänen taskussaan olleen suklaapatukan. Kokeet osoittivat, että mikroaaltolämmitys pystyi nostamaan monen ruoka-aineen sisälämpötilaa paljon nopeammin kuin tavallinen uuni.

    Raytheonin ensimmäinen kaupallinen mikroaaltouuni oli 1161 Radarange, joka tuli markkinoille 1954. Se oli 1600 watin tehoisena niin suuri ja kallis, että se soveltui vain laitos- ja ravintolakäyttöön.

    Vuonna 1967 esitteli Raytheon yhtymään kuuluva Amana kotikäyttöön tarkoitetun Radarange mikroaaltouunin, mistä niiden kotitalouskäytön voidaan katsoa alkaneen. Vaikka niitä myytiin varsin vähän alkuvuosina - osittain kalleudesta johtuen - mikroaaltokypsennyksen käsite oli kuitenkin syntynyt.

    Seuraavina vuosina pöytämallisten mikrouunien markkinoille tuli Litton ynnä muutamia muita yhtiöitä. Vuoden 1971 loppuun mennessä pöytämallisten uunien hinta alkoi laskea ja ominaisuudet monipuolistuivat.

    Kaikkea sähkömagneettista energiaa voidaan kuvata sähkömagneettisen spektrin alueella tietyllä aaltopituudella ja taajuudella liikkuvina aaltoina. Esimerkiksi joidenkin radioaaltojen aallonpituus on 2 metriä ja taajuus 50 miljoonaa hertsiä (Hz - jaksoa sekunnissa). Näkyvän valon aaltojen aallonpituus on 400-700 µm, ja tyypillisen röntgensäteilyn 0,1 µm.

    Mikroaallot ovat lyhimpiä radioaaltoja. Ne sijoittuvat energiaspektrin ei-ionisoivalle kaistalle, radioaaltojen ja näkyvän valon välille. Ionisoimaton tarkoittaa, että mikroaallot eivät irrota sähköisesti varauksellisia osasia eivätkä tuota positiivisella tai negatiivisella varauksella varattuja atomeja.

    Mikroaaltoja voidaan siksi käyttää turvallisesti ruuanvalmistukseen, eivätkä ne tee ruokaa radioaktiiviseksi. Mikroaallot heijastuvat useimmista metalleista, mutta monien aineiden atomit ne saavat induktiivisesti värähtelemään. Tutkan keksimiseen johti havainto niiden regoimisesta metalleihin.

    Niiden kyky tuottaa resonanssiliikettä johti puolestaan mikrouunin keksimiseen.

    Mikroaaltouuni ei aiheuta säteilyä, eikä radioaktiivisuutta. Se on täysin turvallinen tapa kuumentaa ruokaa: onhan se ollut käytössä maailmanlaajuisesti jo melkein puoli vuosisataa eikä mitään haittavaikutuksia ole osoitettu koko aikana.

    erittäin paljon kun kerroit asian juurta jaksaen. Nyt uskallan hyvillä mielin hommata itselleni mikroaaltouunin.Kiitos!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tuleva mikroilija?! kirjoitti:

En oikein löytänyt muutakaan kohtaa missä olisi tätä voinut kysyä, joten kysyn nyt tässä. Olen aikomassa hankkia itselleni mikroaaltouunia ja haluaisin varmistuksen siitä, että onko mikroaaltouuni kaikin puolin turvallinen käyttää säteilynsä takia? Onko tehty mitään tutkimusta mikron toiminnasta ja tavasta jolla se ruuan lämmittää/kypsentää? Olen aina elänyt jonkinlaisessa "pelossa" että mikron säteily aiheuttaa syöpää tai jotain. Olisi mukava jos joku osaisi vastata, ja että saisin nämä turhat pelot pois mielestä ja saisin lopultakin hommattua oman mikron.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu