Rikkaat on viisaita, älykkäitä ja uskovia. Yleensä.
Köyhät ovat sosialisteja, tyhmiä, eivätkä usko mihinkään. Yleensä.
Koska älykkyys on perinnöllistä, kuten myös omaisuus periytyy. Yleensä.
Köyhät ovat sosialisteja, tyhmiä, eivätkä usko mihinkään. Yleensä.
Koska älykkyys on perinnöllistä, kuten myös omaisuus periytyy. Yleensä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
...pikemminkin päinvastoin.
Se, että ei usko mihinkään yliluonnolliseen, vaatii todella suurta USKOA. Maailma, jossa kaikki on selvää ja "luonnollista" kertoo vain ihmisen tottumisesta ympäristöönsä. Uskon, että jokainen uskoo johonkin. Ainakin itseensä jos ei muuhun...
Ainakin työttömyydellä on yapimus periytyä, mutta se tuskin johtuu geeneistä. Samoin koulussa menestyminen, usein ammatti ja myös tupakointi.
Skepsis ry:n jäsenissä on keskimääräistä (2%) enemmän Mensan jäseniä, onko se yliluonnollista?
Minusta se on hyvin luonnollista.
Oletko itse skeptikko? Vielako teilla on se "rahapalkintokilpailu" meneillaan?
Häh, oletko itse?
http://www.skepsis.fi/haaste/saannot.html
Siinä on haastetta.
Olen aika passiivinen jäsen Skepsiksessä, Mensassa vähän aktiivisempi.
Skepsis ry:llä on edelleen tarjous voimassa:
10 000€ puhtaana käteen sille, joka tuottaa valvotuissa olosuhteissa paranormaalin ilmiön.
Tähtitieteen tohtori Hannu Karttunen ja taikuri Iiro Seppänen ovat lupautuneet maksamaan kumpikin 2500€ edellämainitusta kokonaissummasta.
HUOM! Skepsis muistuttaa että 10 000€ voittaja voi matkustaa Yhdysvaltoihin ja ottaa vastaan myös taikuri Randin vastaavan haasteen. Tämän palkinto on yli US$1 000 000.
Että siitä vaan esittelemään jumaluuksia ja homeopatian ihmeitä.
Jos kuuluu mensaan ja skepsikseen, se kertoo vain siitä, että ihmisellä on tarve kuulua johonkin. Se ei ole mitenkään sidoksissa siihen, että älykkäät eivät usko mihinkään. Kun käy Skepsis RY:n sivuilla, tulee olo kuin olisi jossain ääriuskovaisten sivuilla: Kaikki pitää todistaa, tällä kertaa vääräksi :). Minä en tiedä uskonko yliluonnolliseen, koska en ole mitään yliluonnollista koskaan nähnyt (kai). Mutta en silti lähde todistamaan kaikkea saman tien vääräksikään...
Aika kulkee, kellot laukkaa
monta raukkaa hauta haukkaa
ennen iltaa siis kulje siltaa
mut varo murhamiesten kiltaa
varo liittymästä heihin
jotka usko eivät enää mihinkään
"Kun käy Skepsis RY:n sivuilla, tulee olo kuin olisi jossain ääriuskovaisten sivuilla: Kaikki pitää todistaa, tällä kertaa vääräksi :)"
Jaa. No minä en näe ainakaan syytä uskoa johonkin, mistä ei ole todisteita. Siksi kaikki muut ovat uskovisia paitsi skeptikot.
Skepsiksen ajatukset ovat aika kaukana uskonnosta. Uskonnossa annetaan opinkappale, täällä taas mietiään monista asioista, mikä on totta ja mikä väitettä.
Kaikkea ei tietenkään voi todistaa vääräksi. Sitä aika harva väittäkään.
Myös Mensassa tapaa paljon kiinnostavia ihmisiä, joiden kanssa on miellyttävä keskustella aika monimutkaisistakin asioista.
Kun kuuluu yhdistyksiin, pääsee yhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin. Sikäli on tarve kuulua mukaviin porukoihin.
Aika kulkee Mensassa ja Skepsis ry:ssäkin.
Jos kaiken pystyy todistamaan vääräksi, silloin myös todistamiseen käytettävä menetelmä pystytään todistamaan vääräksi. Esim. käärme joka syö häntäänsä, lopulta katoaa kokonaan. Aika moni uskoo matematiikkaan tai fysiikkaan vaikkei tajua suhteellisuusteoriasta mitään. En väitä ettetkö sinä tajuaisi ;)
"Jos kaiken pystyy todistamaan vääräksi, silloin "
Kerropa vielä tarkkaan ottaen missä ja kuka aikoo/väittää aikovansa todistaa kaiken vääräksi.
Minä en ole tuollista havainnut. Asioiden kyseenalaistaminen on aivan eri asia. Ja erikoisen väitteen esittäjällä on todistustaakka.
Viitaten edellisen kirjoittajan kommenttiin ammatti ei ainakaan minun tietääkseni periydy geeneissä "isältä pojalle". Eikä Suomessa ole kastilaitosta (onneksi) että ei tarvitse ottaa samaa ammattia kuin vanhempansa. Muuten älykkyyskään ei ole tiettävästi perinnöllistä. Ja mitä tulee tupakointiin tai alkoholinkäyttöön niin niiden käyttö on kiinni jokaisen omissa korvienvälissä.
"Muuten älykkyyskään ei ole tiettävästi perinnöllistä."
On perinnöllistä. Aivan selvästi.
"Ja mitä tulee tupakointiin tai alkoholinkäyttöön niin niiden käyttö on kiinni jokaisen omissa korvienvälissä."
...joka (korvienväli) on kiinni perimästä.
kertoivat, että hyvin älykkään ja keskitasoisen jälkeläiset, siitä riippumatta kumminpäin sukupuolet asettuvat, tilastollisesti ovat useammin älykkäitä kuin kahden hyvin älykkään ihmisen lapset. Jää tulkinnanvaraiseksi katsotaanko tämän kertovan jotain älykkyyden periytyvyydestä, tai mitä se kertoo tai miten.
http://www.eugenics.net/
millaiset tilastot olivat kyseessä? Kuinka suuri otos? Miten kahden hyvin älykkään jälkeläisen äo suhteutui hänen vanhempiensa äo:hon? Entä hyvin älykkään ja normaalin jälkeläisen? jne.
älykkyydestä liittyy sikäläiseen yhteiskuntapoliittiseen vääntöön, eikä sen tueksi kustannettu kirjallisuuskaan taida kovin "tieteellistä" olla. Tämä kävi selvästi ilmi 90-luvun puolivälissä kun Murrayn-Herrnsteinin "The Bell Curve" joutui ankaran arvosteluryöpyn kohteeksi. Esim. Time-magaziini julkaisi aiheesta kymmensivuisen reportaasin, jossa ko. teoksessa siteeratuiksi tulleet tutkijat sanoutuivat irti siitä tavasta jolla heidän tuloksiaan oli ko. kirjassa käytetty. Siis ne tutkijat, joiden käyttö lähteenä voitiin jäljittää - valtaosa kirjan viitetiedoista osoittautui lähemmässä tarkastelussa "siteerausten siteerausten siterauksiksi", joista lähteitä ei täsmentynyt.
Amerikkalaisetkin tekevät sen erehdyksen että luulevat osapopulaatioiden suhteellisten määrien heijastuvan suoraan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Näinhän ei tapahdu, jos kysymyksessä on aito ja toimiva demokraattinen järjestelmä. Jos tapahtuisi, eläisivät jenkit jo nyt kokonaan toisenlaisten tnnustuksellisten oppien määräämässä yhteiskunnassa, sillä kaksi kolmasosaa kansasta on tällä hetkellä naisia ja mustia. Politiikka on kuitenkin mitä määrätietoisinta militantin valkoisen miehen politiikkaa.
Toimivin yhteiskunta ei suinkaan ole sellainen, joka koostuu pelkästään jonkin sortin valioyksilöistä. Selviytymiskykyisin on yhteiskunta joka on sosiaalisesti ehyin ja massaltaan monipuolisin.
Eikä kaikki ole tiedettä mikä siltä näyttää.
muistiinpanoihini merkinnyt noita lähteitä - olen kirjannut vain luennoitsijan, prof. R.O. Viitamäen muotoilemat johtopäätökset. En tiedä, missä määrin ne nykyisin "pitäisivät paikkansa", älykkyyttähän on aikojen saatossa tutkittu hieman erilaisilla testeillä. Nykyisinhän varjellaan illuusioita "kulttuuri- ja ympäristövaikutuksista vapaista" testeistä, jne.
Älykkyyden periytyvyyttä vastaan puhuvista argumenteista painavimpia on mielestäni kuitenkin se havainto, joka tehdään kun uusia testejä kalibroidaan ennen niiden varsinaista käyttöönottoa. Tällöin on huomattu, että joka puolella maapalloa ihmisten keskimääräinen älykkyys tasaisesti vuosikymmenien mittaan nousee. Jos laajoja joukkoja testataan muutaman vuosikymmenen takaisilla testeillä, ihmisten selvä enemmistö osoittautuu keskimääräistä älykkäämmäksi.
Aiheesta on kirjoittanut mm. James R Flynn.
tietysti puhuu älykkyyden periytyvyyttä vastaan, jos älykkyyden ajatellaan jonkinlainen universaali monoliitti, joka säilyy ajasta ja paikasta riippumatta essentialtaan samanlaisena. Olen kuitenkin käsittänyt, etteivät älykkyyden ilosanomaa julistavat tarkoita pelkästään sitä, vaan jonkinlaista kontrafaktuaalia: ne, jotka ovat nykyisten älykkyystestien mukaan älykkäimpiä olisivat sitä olleet aiempienkin testien mukaan, jos vain heidän genotyyppinsä olisivat putkahtaneet maailman hieman aikaisemmin. Toisin sanoen älykkyys määrittyy keskihajonnan, ei pisteiden, mukaan. Tämä etäisyys keskiarvoon olisi se älykkyyden periytyvä ominaisuus.
joka tapauksessa muuttuu olennaisesti toiseksi. Kun kulttuuri- tai yhteisösidonnainen tekijä tunnustetaan, mielikuva älykkyydestä yksilöominaisuutena, jota toisille on rodun, kansallisuuden tai suvun perintönä siunautunut toisille ei, ei ole enää yhtä käyttökelpoinen sosiaalisen separaation argumentaatiossa kuin esim. rotuoppien kannattajat varmaan haluaisivat.
Yksi myös yleensä vähemmälle jäävä näkökulma älykkyyteen liittyy kysymykseen, miksi alunperin valikoimme juuri tiettyjä kognitiivisia ominaisuuksia, joita sitten yritämme mitata testeillä. Tämä valinta nimittäin ei voi olla muuta kuin kulttuuriperustainen. Se että tällainen valinta on enemmän tai vähemmän tiedostetuilla tai julkilausutuilla perusteilla tehty, on ensisijainen kysymys - sen rinnalla kysymys itse testien mahdollisesta kulttuurisidonnaisuudesta on sekundaarinen.
Skepsis-yhdistyksen sivuilla käynti ja erityisesti siellä käytyjen keskustelujen selailu paljastaa kyllä nopeasti, että ainakin nämä aktiiviset osallistujat ovat jonkin sortin tieteisuskovaisia. Tyypilliset väärinymmärretyt, vulgaaripositivistiset asenteet ovat miltei päällekäyvän vahvoina esillä.
He eivät itse taida tunnistaa itsessään tai tajuta sitä ristiriitaa, mikä seuraa, kun samaan hengenvetoon uskotaan "tieteen" absoluuttiseen karismaan ja toisaalta muodollisesti muistetaan mainita että kaikki tieteen tutkimustulokset edustavat vain kunkinhetkistä näkemystä. Tällaisen tieteisuskon tunnustaja ei esim. pysty antamaan painoa sille tieteenhistorialliselle faktalle, että uudet havainnot usein käyvät uusien todentamismahdollisuuksien kanssa, vaan uskovat esim. että harmaalle alueelle sijoittuvia ilmiöitä ei ole olemassa koska niitä nykyisin käytetyillä menetelmillä ei kunnolla saada todennetuiksi.
kiintoisalta minusta näyttää havainto, että älykkään ja keskivertoälykkään jälkeläisistä tulisi älykkäämpiä kuin kahden älykkään jälkeläisistä. Jos tämä pitää paikkansa, sillä periaatteessa voisi olla merkittäviä vaikutuksia parinvalinnan markkinapuheille. Nykyisinhän saa sen vaikutelman, että parinvalinnassa kummankin osapuolen kannalta on ensisijaisesti kysymys oman edun maksimoinnissa 'parhaan' mahdollisen kumppanin valinnan kautta. Taustalla vaikuttaa osaltaan ajatus siitä, että kahden valioyksilön sukulinjojen yhtymistä seuraa (malli)kelpoisia jälkeläisiä. Aivan riippumatta siitä ajatellaanko älykkyyttä kelpoisuutta lisäävänä tekijänä, esiintuomasi havainto voisi omalta osaltaan olla romuttamassa tällaista varsin yksioikoista ajatustapaa.
sama tyyppi keskusteli itsensä kanssa... ainakin jutut kuulostavat samalta ja kumpikin aloittaa tekstinsä otsikosta jatkaa nimimerkkiin ja sitten viestiin. Ei kai siinä mitään, mutta menee vain sekaisin kuka oikein kirjoittaa, vai ei kai sillä loppuen lopuksi ole väliä kuka siellä kirjoittaa?
"niin paljon kuin kuolevaiset minua yleensä parjaavatkin - sillä tiedän hyvin, kuinka huonossa huudossa tyhmyys on jopa kaikkein tyhmimpienkin keskuudessa - väitän siitä huolimatta, että minä, ja juuri ja ainoastaan minä kirvoitan taivaallisella voimalla ilon sekä jumalista että ihmisistä."
Näin siis Erasmus Rotterdamilainen. Tuossa lauseessa ilmaistaan kauniisti se tosiasia, jonka kuvittelin itsekin jo vuosia sitten keksineeni: maailmassa ei ole niin tyhmää, etteikö hän luulisi olevansa viisas.
Oikeastaan ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään tämän asian suhteen.
1) Viisaat, jotka epäilevät koko ajan viisauttaaan ja
2)Tyhmät, jotka luulevat olevansa viisaita.
Saattaapi olla olemassa vielä kolmaskin ryhmä, nimittäin viisaat, jotka todella tietävät olevansa viisaita.
Kannattaa siis olla varuillaan, eihän sitä koskaan tiedä.
"Saattaapi olla olemassa vielä kolmaskin ryhmä, nimittäin viisaat, jotka todella tietävät olevansa viisaita"
Olen ymmärtänyt, että tyhmät ovat aina varmoja asiastaan ja asiastaan varmat ovat aina tyhmiä.
Tämän voi sitten sanoa oikein varmalla äänellä. Mutta näinhän se on.
on älykäs vain suhteessa ympäristönsä ihmisiin.
Kaipaako älykkäimmätkin ihmiset itselleen enemmän älyä?
...sittenkin niin, että rikkaan on hiukka helpompi uskoa esim. Jumalaan. Harva jaksaa uskoa maailman hyvyyteen kun on kolmatta vuotta työttömänä ja snagarilla on saatu edellisenä iltana turpaan.
Oletpas sinä nyt viisas.
Näitä on masentavaa lukea. Olipas totta vieköön aivan huima ajatus.