Poden maailmantuskaa. Minua ihan oikeasti ahdistaa nykyihmistennkylmäliskoisuus ja urakeskeisyys, egosentrisyys ja narsismi. Sairastun stressistä kuumeeseen juuri maailmantuskan takia. Itseenikin kohdistuu aina paineita suunnasta jos toisesta, mutta kestän, koska mieleni on raskasta tekoa. Ystävät ovat tärkeitä, mutta uusiin ihmisiin vaikea luottaa, he paljastuvat usein jotenkin "pahoiksi",. Luottamukseni on joitakin vuosia sitten petetty moneen kertaa (koulukiusaus), enkä enää voi 100% luottaa uusiin tuttavuuksiin. Pelottaa omat virheet sosiaalisessa kentässä, en haluaisi tehdä virheitä. Yksi pieni riitasointu päivän tiimellyksessä ja psyykkeeni palautuu "normaaliksi" vasta yöunien jälkeen. Olen eri ihmisesten kanssa erilainen: toiset kokevat liiankin seurallisena ja innostuneena, toisetn seurassa vapisen ja änkytän enkä pysty ajattelemaan selkeästi..... Voisiko joku analysoida ongelmani?
Tämän päivän maailma
Minä
7363
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Defenssireaktiona projisoit omat ongelmasi itsesi ulkopuolelle. Ihmiset eivät ole sen kylmäkiskoisempia tai pahempia kuin koskaan aikaisemminkaan. Se on sinun oma tunteesi ja tulkintasi.
Jutun juoni on se että kaikilla ihmisillä on OMA elämä elettävänä ja omat henkilökohtaiset huolet. He eivät ole tunneköyhiä, mutta heitä ei kiinnosta ensisijaisesti SINUN ongelmasi.
Narsistille ominaista on kaataa oma paska muitten niskaan - vaikka netin keskustelupalstalla: "Ah ja voi! Auttakaa mua kun mä poden maailmantuskaa! Kiinnostukaa musta ja analysoikaa mua! Mä haluan olla teidän mielenkiintonne kohde!"
Muista että projisoit omia kieltämiäsi ominaisuuksia toisiin ihmisiin. Podet syyllisyyttä omasta välinpitämättömyydestäsi ja tunnekylmyydestäsi ja "haluat" nähdä ne myös muissa ihmisissä.
Oliko riittävästi vastausta?
Olihan tos tekstissä vinha perä, mutta sain sen käsityksen että olit opetellut tekstin jostain ulkolukuna ja sovelsit tähän tilanteeseen. Elikkä papukaijakin osaa matkia.
Taitaa olla asia niin että esiinnyt älykkonä keskustelupalstalla kaatamassa omaa paskaasi muiden niskaan eikö ?
>>Olihan tos tekstissä vinha perä, mutta sain sen käsityksen että olit opetellut tekstin jostain ulkolukuna ja sovelsit tähän tilanteeseen.>>
Ulkolukuna ja sovelsit...? Käsittääkseni ulkolukua on vaikea soveltaa. Toki "analyysini" ei ole mitään jumalansanaa, mutta tätähän kirjoittaja halusi - analyysiä, kvasipsykologiaa pönkittämään omaa kiinnostustaan omaan itseensä...
Tosin narsismia ei pitäisi ruokkia, joten olisi kai pitänyt jättää vastaamatta. Elämänohjeitahan ei kannata liiemmin jaella.
Tosin itse et ole tarjonnut hänelle toistakaan näkökulmaa, kunhan ryntäsit tähän arvostelemaan tekemisiäni. Entä mitä itse tähän tilanteeseen toit?
>>Elikkä papukaijakin osaa matkia.
Taitaa olla asia niin että esiinnyt älykkonä keskustelupalstalla kaatamassa omaa paskaasi muiden niskaan eikö ?>>
Jälkimmäinen on varmasti totta. Niinhän sinäkin teet: projisoit jotain ihme alemmuuskomplekseja henkilöihin jotka käyttävät erilaista kieltä...? Voinhan tietysti "esiintyä" millaisena tahdot. Miksen sitten sellaisena kuin aina?
Et kuitenkaan kerro varsinaista asiaasi sinäkään. Mikä aiheutti oman reaktiosi? Myönnän että olin hyökkäävä ja käytin tarpeettoman julmaa kieltä alkuperäisen viestin kirjoittajalle vastatessani. Olen siitä pahoillani. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä ettei tunne-elämän häiriötä ehkä kykene edes ottamaan huomioon omissa ongelmissaan ellei joku toimi todenpuhujana ja hieman ravista.
Tämähän ei todellakaan ole mikään vastaanotto. Miten siis pyrkiä auttamaan, jos toinen katsoo itsellään olevan jonkun ongelman? Ottamalla paskan niskaan ja myötäilemällä - ja ruokkimalla samalla itse ongelmaa.
Terapiaan ohjaaminen olisi tietenkin se paras vaihtoehto, mutta joskus näinkin. Yrittänyttä ei laiteta.
Sun kannanotossa oli vain jotain niin tuttua. Olisin
voinut ensimmäisen viestisi perusteella melkeinpä vannoa että olet yksi hyvä vanha kaveri jota en ole nähnyt vuosiin, mutta toisen viestisi perusteella tulin toisiin aatoksiin Teidän näkemykset asioista vain kävi hyvin yhteen. Tarkotuksella vähän krökkysin saadakseni keskustelua aikaan ei sen kummempien alemmuuskompleksien takia.
Alkuperäistä viestiä en kommentoinut jäi epäselväksi
kirjoittajan motiivit.
Luuletko, että parilla psykologisella termillä saat itsevarmalta kuulostavan "analysoinnin"?? Itselläni ei ole ns. maailmantuskaa, mutta muuten ymmärrän hyvinkin miltä ko henkilöstä tuntuu. Olenhan itsekin kokenut kiusaamista, syrjimistä ja epäluottamusta. Ei kaikki tuskainen olotila voi tietenkään johtua "itsekkäästä tunteen siirrosta" mitä helkkarin maslowia yrität uudelleenkehittää? Et nähtävästi itse ole tuntenut mitään negatiivista elämäsi varrella, onneksi olkoon, toisilla vaan oikeasti on paha olo, ilman itsekkäitä tarkoitusperiä.
Ihmiset luulee olevansa psykologeja luettuaan pari kirjaa Freudin defenssimekanismeista ja unientutkimuksista..ym..ym.. ärsyttävää
Mindgame