Jälsi = mäihä.
"Minulla kävi hyvä mäihä".
MItäs erikoista jällessä on? Kuivattuna voi syödä, mutta ei "hyvää"?
Jällekäs kysymys
Jälleen
10
1155
Vastaukset
- Paavo M. Pettäjä
...kaimastani Saarijärven Paavosta puhumattakaan:
Jältä sekaan puolet petäjäistä, niin jo vain maistuu!
****************************************
Paavo tog sin hustrus hand och sade:
»Herren prövar blott, han ej förskjuter.
Blanda du till hälften bark i brödet,
jag skall gräva dubbelt flera diken,
men av Herren vill jag vänta växten.»
****************************************- Paavo M. Pettäjä
Otetaanpas vielä ote Runebergin runosta:
Paavo tog sin hustrus hand och sade:
»Herren prövar blott, han ej förskjuter.
Blanda du till hälften bark i brödet,
jag skall gräva dubbelt flera diken,
men av Herren vill jag vänta växten.»
Johan Bäckvallin suomennos:
Sanoi Paavo, häntä suositellen:
”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane leipään puoli petäjätä,
Minä laitan ojat leveämmät,
Mutta tulon toivon taivahasta”.
http://fi.wikisource.org/wiki/Saarijärven_Paavo
Suomentaja ei tiedossani:
Vaimon käteen tarttui Paavo, lausui:
”Koettelee, mutt’ ei hylkää Herra,
Pane leipään puolet petäjäistä,
kaksin verroin minä ojaa kaivan,
mutta Jumalalta kasvun toivon.”
http://209.85.129.132/search?q=cache:dGvro--zscgJ:ftp://ftp.wsoy.fi/pub/kos/pdf/ihai05.pdf Saarijärven salomailla asui&cd=11&hl=fi&ct=clnk
Suom. Harri Tapper (Saarijärven) murretyöryhmä:
Käistä eukkoasa turvas Paaval:
Luoja voan koitteloo, muttei hylykeä
Puoliksi pettäistä sevota sinä taikinaas,
kahta usseammat minä ojat kaivaj
ja Luojaltan kasvun minä toivon
http://messuretki.socialworld.fi/saarijarven_paavo.html - Taivuttelias
jälsi puuvartisten kasvien paksuuskasvusolukko. Puu kasvattaa jälttä. Petäjän jällestä tehtiin pettua.
yks. nom. jälsi
yks. gen. jällen
yks. part. jälttä
yks. ill. jälteen
mon. nom. jället
mon. gen. jälsien, (jältten)
mon. part. jälsiä
mon. ill. jälsiin - Paavo M. Pettäjä
Taivuttelias kirjoitti:
jälsi puuvartisten kasvien paksuuskasvusolukko. Puu kasvattaa jälttä. Petäjän jällestä tehtiin pettua.
yks. nom. jälsi
yks. gen. jällen
yks. part. jälttä
yks. ill. jälteen
mon. nom. jället
mon. gen. jälsien, (jältten)
mon. part. jälsiä
mon. ill. jälsiinPuhut kuitenkin eri asiaa kuin minä.
Kun kirjoitan ”jältä sekaan puolet petäjäistä”, tarkoitan imperatiivimuotoa verbistä ”jälttää”.
Jälttämistä on esimerkiksi se, kun raavit halkaistusta nauriista veitsellä tai lusikalla jonkinmoista sosemössöä suuhunpantavaksi. - eikös?
Paavo M. Pettäjä kirjoitti:
Puhut kuitenkin eri asiaa kuin minä.
Kun kirjoitan ”jältä sekaan puolet petäjäistä”, tarkoitan imperatiivimuotoa verbistä ”jälttää”.
Jälttämistä on esimerkiksi se, kun raavit halkaistusta nauriista veitsellä tai lusikalla jonkinmoista sosemössöä suuhunpantavaksi.Ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta vm. 2004.
- Paavo M. Pettäjä
eikös? kirjoitti:
Ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta vm. 2004.
»jältti, jälttä, jälsi, mäihä
juureksista tai hedelmästä kaavittu raaste
jälttää, mäihätä
kaapia lusikalla tai veitsellä jälttä juureksesta tai hedelmästä»
http://www.kirjastovirma.net/ruokakulttuuri/15
Saattaa olla, etteivät yleiskielen sanakirjat moista tunne. Minulle sana on ollut tuttu niin kauan kuin muistan, ja se on jo aika kauan se.
- Harmaantuva
Puunjalostusteollisuudelle kelpasi vielä puolisen vuosisataa sitten vain kuorittu kuitupuu. Metsureiden tehtävänä oli kaatamisen, karsimisen ja katkomisen jälkeen vedellä propsit kuorettomiksi vuoluraudalla, petkeleellä tms. välineellä.
Voisin kuvitella, että työ kävi sitä luistavammin, mitä ”parempi mäihä” oli. Silloin kuori irtosi vaivattomasti.
Valmiiksi metsissä kuorittua kuitupuuta liikkui kotiseudullani vielä 1960-luvulla. Itse tein metsurintöitä yhden kesän, 1974. Silloin kuitupuu kelpasi tehtaalle jo kuorineen päivineen, 2-metrisenä, joten en joutunut kuorimistöihin. Sittemmin kuitupuun vakiomitta muuttui vielä 3 metriin.
Lapsuudestani muistan, että puutavaran kuorintalanssit olivat muutaman vuoden kuluttua monesti antoisia paikkoja mesimarjojen keräilyyn. Kasvi tuntui viihtyvän maatuvissa kuorijätemättäissä hyvin.- samoinko taipuu?
Pälttä?
- Harmaantuva
samoinko taipuu? kirjoitti:
Pälttä?
Viestissäni ei kai ole taivutusmuotoa ”jälttä”?
Sanan ”pälsi” merkitystä en tiedä – jos sellaista lieneekään.
Kirjailija Sakari Pälsin ja hänen sukunimikaimojensa nimeä taivuttaisin: ”Pälsiä”
- L. Levanteri
Et taida tietää ihan kaikkia sanan merkityksiä. Mäihä tarkoittaa kansankielessä myös spermaa, myös nykykansankielessä.
En kyllä ole maistanut tuoreena enkä kuivattuna, mutta rohkaisen ennakkoluulottomia kokeilemaan. Uusiin ruokalajeihin kuulema tottuu yllättävän helposti ... ;-).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874138Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella283067No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452330- 351338
- 10919
- 133901
- 6894
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12832Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124776- 11760