Jälsi = mäihä.
"Minulla kävi hyvä mäihä".
MItäs erikoista jällessä on? Kuivattuna voi syödä, mutta ei "hyvää"?
"Minulla kävi hyvä mäihä".
MItäs erikoista jällessä on? Kuivattuna voi syödä, mutta ei "hyvää"?
Jällekäs kysymys
Jälleen
101174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...kaimastani Saarijärven Paavosta puhumattakaan:
Jältä sekaan puolet petäjäistä, niin jo vain maistuu!
****************************************
Paavo tog sin hustrus hand och sade:
»Herren prövar blott, han ej förskjuter.
Blanda du till hälften bark i brödet,
jag skall gräva dubbelt flera diken,
men av Herren vill jag vänta växten.»
****************************************
Otetaanpas vielä ote Runebergin runosta:
Paavo tog sin hustrus hand och sade:
»Herren prövar blott, han ej förskjuter.
Blanda du till hälften bark i brödet,
jag skall gräva dubbelt flera diken,
men av Herren vill jag vänta växten.»
Johan Bäckvallin suomennos:
Sanoi Paavo, häntä suositellen:
”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane leipään puoli petäjätä,
Minä laitan ojat leveämmät,
Mutta tulon toivon taivahasta”.
http://fi.wikisource.org/wiki/Saarijärven_Paavo
Suomentaja ei tiedossani:
Vaimon käteen tarttui Paavo, lausui:
”Koettelee, mutt’ ei hylkää Herra,
Pane leipään puolet petäjäistä,
kaksin verroin minä ojaa kaivan,
mutta Jumalalta kasvun toivon.”
http://209.85.129.132/search?q=cache:dGvro--zscgJ:ftp://ftp.wsoy.fi/pub/kos/pdf/ihai05.pdf Saarijärven salomailla asui&cd=11&hl=fi&ct=clnk
Suom. Harri Tapper (Saarijärven) murretyöryhmä:
Käistä eukkoasa turvas Paaval:
Luoja voan koitteloo, muttei hylykeä
Puoliksi pettäistä sevota sinä taikinaas,
kahta usseammat minä ojat kaivaj
ja Luojaltan kasvun minä toivon
http://messuretki.socialworld.fi/saarijarven_paavo.html
jälsi puuvartisten kasvien paksuuskasvusolukko. Puu kasvattaa jälttä. Petäjän jällestä tehtiin pettua.
yks. nom. jälsi
yks. gen. jällen
yks. part. jälttä
yks. ill. jälteen
mon. nom. jället
mon. gen. jälsien, (jältten)
mon. part. jälsiä
mon. ill. jälsiin
Puhut kuitenkin eri asiaa kuin minä.
Kun kirjoitan ”jältä sekaan puolet petäjäistä”, tarkoitan imperatiivimuotoa verbistä ”jälttää”.
Jälttämistä on esimerkiksi se, kun raavit halkaistusta nauriista veitsellä tai lusikalla jonkinmoista sosemössöä suuhunpantavaksi.
Ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta vm. 2004.
»jältti, jälttä, jälsi, mäihä
juureksista tai hedelmästä kaavittu raaste
jälttää, mäihätä
kaapia lusikalla tai veitsellä jälttä juureksesta tai hedelmästä»
http://www.kirjastovirma.net/ruokakulttuuri/15
Saattaa olla, etteivät yleiskielen sanakirjat moista tunne. Minulle sana on ollut tuttu niin kauan kuin muistan, ja se on jo aika kauan se.
Puunjalostusteollisuudelle kelpasi vielä puolisen vuosisataa sitten vain kuorittu kuitupuu. Metsureiden tehtävänä oli kaatamisen, karsimisen ja katkomisen jälkeen vedellä propsit kuorettomiksi vuoluraudalla, petkeleellä tms. välineellä.
Voisin kuvitella, että työ kävi sitä luistavammin, mitä ”parempi mäihä” oli. Silloin kuori irtosi vaivattomasti.
Valmiiksi metsissä kuorittua kuitupuuta liikkui kotiseudullani vielä 1960-luvulla. Itse tein metsurintöitä yhden kesän, 1974. Silloin kuitupuu kelpasi tehtaalle jo kuorineen päivineen, 2-metrisenä, joten en joutunut kuorimistöihin. Sittemmin kuitupuun vakiomitta muuttui vielä 3 metriin.
Lapsuudestani muistan, että puutavaran kuorintalanssit olivat muutaman vuoden kuluttua monesti antoisia paikkoja mesimarjojen keräilyyn. Kasvi tuntui viihtyvän maatuvissa kuorijätemättäissä hyvin.
Pälttä?
Viestissäni ei kai ole taivutusmuotoa ”jälttä”?
Sanan ”pälsi” merkitystä en tiedä – jos sellaista lieneekään.
Kirjailija Sakari Pälsin ja hänen sukunimikaimojensa nimeä taivuttaisin: ”Pälsiä”
Et taida tietää ihan kaikkia sanan merkityksiä. Mäihä tarkoittaa kansankielessä myös spermaa, myös nykykansankielessä.
En kyllä ole maistanut tuoreena enkä kuivattuna, mutta rohkaisen ennakkoluulottomia kokeilemaan. Uusiin ruokalajeihin kuulema tottuu yllättävän helposti ... ;-).