1961 luvulla ihminen pääsi kiertämään Maapalloa avaruuden väliaineettomassa tilassa.
Jo saman vuosikymmennen lopussa laskeuduttiin heittämällä Kuuhun, jopa useaan kertaan, myös automaattirobotit hakivat Kuusta koepaloja mennen tullen.
Sittemmin kehitys on mennyt täällä Maassa huimasti eteenpäin, olemmme keksineen toimivan tietokoneenkin, siitä huolimatta nykyään vain kierrellään Maata sukkuloilla noin 150 kilometrin korkeudessa ja Kuuluotaimet vain törmäävät Kuuhun, puhumattakaan että menneiden saavutusten valossa Marsin ja Maan välillä pitäisi olla kaiken järjen mukaan jo toimiva pikavuoroyhteys! avaruusmatkailu tyssäsi kuin seinään 1970 luvun alussa, eikös kehityksen kulku ole välillä aika epätodellista?
Jo saman vuosikymmennen lopussa laskeuduttiin heittämällä Kuuhun, jopa useaan kertaan, myös automaattirobotit hakivat Kuusta koepaloja mennen tullen.
Sittemmin kehitys on mennyt täällä Maassa huimasti eteenpäin, olemmme keksineen toimivan tietokoneenkin, siitä huolimatta nykyään vain kierrellään Maata sukkuloilla noin 150 kilometrin korkeudessa ja Kuuluotaimet vain törmäävät Kuuhun, puhumattakaan että menneiden saavutusten valossa Marsin ja Maan välillä pitäisi olla kaiken järjen mukaan jo toimiva pikavuoroyhteys! avaruusmatkailu tyssäsi kuin seinään 1970 luvun alussa, eikös kehityksen kulku ole välillä aika epätodellista?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jos lähtee kirjoittelemaan asioista, kannattaa ehdottomasti selvittää pohjat tarkasti.
Hirveitä virheitä pursuamalla noinkin lyhyt teksti.
Ei Kuussa ihan heittämällä käyty, se oli aikansa huippusaavutus joka maksoi 100 taalaa joka jenkille. Se on iso raha kun ei ole kyseessä varsinainen militääribisnes.
Kieltämättä ensimmäisten kuulentojen jälkeen avarustoiminta kuitenkin kärsi jonkinlaisesta pysähtyneisyydestä.
Tietotekniikan kehitys on ollut jättiylläri. Se ei kuitenkaan johdu siitä että meillä olisi rutkasti ylimääräisiä resursseja, vaan siitä että tietokone säästää rahaa. Tietotekniikka on monasti kuitenkin se halvin tapa toteuttaa erilaisia toimintoja, verrattuna muihin vaihtoehtoihin.
Tavaran nostaminen maapallon tiheän ilmakehän ulkopuolelle on edelleen kallista. Miehitetyt lennot tulevat erikoisen kalliiksi. Voimakasta sotilaallista tai poliittista kannustinta ei enää ole. Suurvaltojen ei enää tarvitse pullistella avaruustekniikalla voidakseen osoittaa että pystyvät tekemään silppua koko ihmiskunnasta.
Täytyy myös muistaa että Kuu on sentään suhteellisen lähellä meitä. Muut kohteet ovat kertaluokkia kauempana. Tämä tekee erikoisesti miehitetyt lennot kalliiksi koska miehistö olisi kiva pitää hengissä lennon aikana koko ajan vaikka sitä ei varsinaisesti työtekoon jatkuvasti tarvittaisikaan.
"Tietotekniikan kehitys on ollut jättiylläri. Se ei kuitenkaan johdu siitä että meillä olisi rutkasti ylimääräisiä resursseja, vaan siitä että tietokone säästää rahaa. "
Kyllä, tietotekniikan kehityksen pienempi edellytys on ollut se, että se säästää rahaa, mutta se tärkeämpi tekijä on ollut kehityksen jatkuvuus. Isoja kynnyksiä ei ole ollut, puolijohteiden tuotantotekniikka, viivaleveyksien pienentyminen, on jatkunut erittäin ennustettavasti ja sijoituksille on tullut takaisinmaksu hyvin lyhyen ajan kuluessa. Harvoilla aloilla kaikki on sujunut näin hyvin. Tämä on tärkein syy eksponentiaaliseen kehitykseen.
Vertailuna esim biotekniikka ja nanotekniikka, joissa vasta odotetaan ja toivotaan tällaista putkea. Avaruustekniikassa tällainen putki olisi mahdollinen vasta avaruushissien käyttöönoton jälkeen. Vasta tällöin sijoitukset avaruustekniikkaan alkaisivat tuottaa ja kehitys räjähtäisi hieman vastaavalla tavalla kuin kävi tietotekniikassa. Eli toivotaan nanotekniikan ja hiilinanoputkituotannon läpimurtoa ensin.
"Avaruustekniikassa tällainen putki olisi mahdollinen vasta avaruushissien käyttöönoton jälkeen."
Ihan samaan pääsee perustamalla teollisen perusinfran avaruuteen, jolloin Maasta ei tarvitse nostaa kuin ihmisiä.
Klassinen ja yhä täysin käyttökelpoinen ajatus on Kuussa tai NEO-asteroidilla sijaitseva massalinko, jonka avulla esim. aurinkovoimalan rakentamiskustannukset saataisiin putoamaan murto-osaan.
Avaruushissiin liittyy niin paljon tuntematonta että sen toteutuminen tämän vuosisadan aikana on lähinnä toiveajattelua.
"Ihan samaan pääsee perustamalla teollisen perusinfran avaruuteen, jolloin Maasta ei tarvitse nostaa kuin ihmisiä. "
Vai puolittain totta. Kyllä, joko maan kieroradalle, omalle aurinkoa kiertävälle radalleen tai maan lagrangenpisteisiin voisi perusta itseriittoisen "teollisen yhteiskunnan". Mutta silloin suurin osa ihmisistä jäisi tästä melko osattomiksi. Ja siten se ei olisi "ihan sama".
"Avaruushissiin liittyy niin paljon tuntematonta että sen toteutuminen tämän vuosisadan aikana on lähinnä toiveajattelua."
Minusta siitä ei puutu muita kuin käytännön (hyvin vaikeita) teknisiä ratkaisuita. Minusta ensimmäinen hissi voisi olla todellisuutta ennen 2040, ehkä jo aikaisemminkin. Kun nanoputken tuotanto-ongelmat ratkaistaan, homma käynnistyy ihan tosissaan, saatpa nähdä. Ja se ilmeisesti tapahtuu 10v sisällä. Sen jälkeen hissikehitys kestää alle 10v ja rakentaminen alle 10v. Voi olla, että lisäksi on tarpeen tehdä avaruusromun suursiivous, joka vie aikaa, mutta siihen on ideoita.
"Mutta silloin suurin osa ihmisistä jäisi tästä melko osattomiksi."
Kuinka niin? Laajamittaisen avaruusteollisuuden tarkoitus voisi olla esim. aurinkovoimalan rakentaminen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power_satellite
Jokin 50 tai jopa 100 neliökilomerin rakennelma GEO:lle ei onnistu ilman Kuun raaka-aineita ja siellä olevaa teollisuutta. Ja aurinkovoimalathan hyödyttäisivät suurinta osaa ihmisistä.
Sellainen on myös perusteltu kustannus jos ilmastonmuutoksen pahimmat skenaariot alkavat toteutua ja CO2 -päästöisestä energiantuotannosta täytyy päästä eroon.
Mutta jos ajattelit, että avaruushissillä kuskataan ihmisiä avaruuteen ja että sen avulla "tavallinen ihminenkin" pääsisi käymään ylhäällä, niin ei onnistu ainakaan nykyisten suunnitelmien mukaan.
Hissihän paarustaa ylöspäin vain noin 100-200 km tunnissa (jos sitäkään) ja matka-aika kiertoradalle 36000 kilomeriin on melkoinen, yli viikko. Ei taida oikein luonnistua van Allenin vyöhykkeiden läpi meno niin hitaasti muuta kuin rahdilta.
"Kun nanoputken tuotanto-ongelmat ratkaistaan, homma käynnistyy ihan tosissaan, saatpa nähdä."
Oukkidoukki, sittenpä nähdään ;-) Mutta ongelmahan ei ole vain niissä nanoputkissa vaan myös siinä nauhan komposiittimateriaalissa. Koska hissikorin on tarkoitus ryömiä ylöspäin _pyörillä_ niin nauhan kuluminen tulee olemaan jatkuva ongelma. Jos nauhaa täytyy koko ajan vaihtaa, niin systeemi ei toimi tai se on ainakin taloudellisesti kannattamaton.
Futuristisessa avaruushissähän ongelma on ratkaisu käyttämällä magneettilevitaatiojunaa joka on ripustettu yksiatomisesta hiilestä punottuihin kaapeleihin. Junan nopeuskin voi olla jopa tuhansia kilometrejä tunnissa. Ja sellainen ei ole mahdollista näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.
Otin huomioon ajatuksissani aurinkovoimalan, mutta ilman avaruushissiteknologiaa, siis kiinteää siirtokaapelia, pidän sitä vielä "utopistisempana" kuin itse hissiä. En oikein usko mikroaaltovoimansiirron turvallisuuteen ja käytännöllisyyteen. Sama koskee mahdollisia terawattilaasereita ym.
Avaruushissiteknologiaa mahdollistaa, paitsi energian, myös kaivostuotteiden hallitun tuonnin maan pinnalle. En haaveile ihmisten enemmistön avaruusmatkailusta lähivuosikymmeninä, ehkä se on joskus mahdollista.
Hissin kaapeli rakennetaan paikalleen "bootstrap-kaapelin" ympärille. Se rakennetaan paksuudeltaan muuttuvaksi, alhaalta se on ohuin, jossakin keskivaiheilla paksuin, ja taas ohenee siitä ylös mennessä. Juuri muuta mahdollisutta ei ole. Samoin sitä on tarpeen huoltaa jatkuvasti, ajella edestakaisin huoltovaunulla. Tämä on osa vaikeaa, mutta ratkaistavissa olevaa teknistä kehitystä.
Miten geostationaarisella radalla lentävä voimala voisi lähettää energian kaapelia pitkin? Tuo oli ihan uusi ajatus johon en ole tainnut idea esittelyissä koskaan törmätä.
Ajattelitko vetäistä se kaapeli Maapallon ympäri sinne GEO:lle vai sijoittaa kaikki voimalat avaruushissin painopisteeseen. Voisi nimittäin tulla äkkiä aika ahdasta.
"En oikein usko mikroaaltovoimansiirron turvallisuuteen"
Käsityksesi taitaa perustua mikroaaltouunissa oleviin tehoihin?
http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power_satellite#Safety
any thought that anything which strays into the beam's path will be incinerated is an extreme misconception. Consider that quite similar microwave relay beams have long been in use by telecommunications companies world wide without such problems.
Ja mitä tulee kaivostuotteiden palauttamiseen maan pinnalle, niin on suhteellisen epätodennäköistä että lähitulevaisuuden teknologisella tasolla hissi voisi laskea kymmenien tai satojen tuhansien tonnien kuormia järjellisessä ajassa. Komposiittinauhaan perustava hissin kuljetuskapasiteettihan on melko pieni.
Ja siihen on olemassa varsin yksinkertainen vaihtoehto, eli massa vain pudotetaan hallitusti alas sopivaan paikkaan.
Ja mitä tulee avaruusvoimalan komponenttien valmistamiseen Kuussa, niin jo nyt NASA valmistelee jo täyttä päätä "konepajateollisuutta" joka sijoitetaan kuuasemalle. Sellainen mahdollistaa sen, että jokaista varaosaa ei tarvitse enää rahdata Maasta ja kustannussäästö on melkoinen.
Ja siitä on enää pieni askel raskaampaan teollisuuteen.
Luulin, että olisit puuttunut resistiivisiin häviöihin, kun suprajohteet eivät ole ihan vielä hanskassa maanpäällisissäkään, dekadeja lyhyemmissä voimalinjoissa. Siis kohtuulisten lämpötilojen suprajohtavuus tarvitaan, kun voimala on hieman yli GS-radan, valitettavasti.
"Ajattelitko vetäistä se kaapeli Maapallon ympäri sinne GEO:lle vai sijoittaa kaikki voimalat avaruushissin painopisteeseen. Voisi nimittäin tulla äkkiä aika ahdasta."
Iso voimala tarvitsee oman hissin. Pieniä ei kannata rakentaakaan. Päiväntasaaja on pitkä, tilaa on.
En ole vakuuttunut, mikroaaltosiirron turvallisuudesta. Tehot ovat aivan eri luokissa, kuin mistä on kokeita ja tutkimukset mikroaaltosäteilyaltistumisen riskeistä ovat vielä pahasti kesken. Kuulun niihin, jota vakavasti epäilevät kännykänkäytön olevan riskaapelia, ehkä samanalaista tasoa kuin esim tupakointi. Pidän tehotiheyksistä ja lämpövaikutuksista puhumista harhaanjohtavana. Ei kännykkä ole mikroaaltouuni. Mutta muitakin mekanismeja voi olla. Eikä voi poissulkea sitä, ettei esim. ilmavalvontatutkien säteilystä ole todellisia haittoja. Ei vaan ole objektiivisesti tutkittu.
"Ja siihen on olemassa varsin yksinkertainen vaihtoehto, eli massa vain pudotetaan hallitusti alas sopivaan paikkaan."
Jaa, mitenkähän tuo on.. ehkä... ehkä ei... kuullostaa kuitenkin brutaalilta.
"Komposiittinauhaan perustava hissin kuljetuskapasiteettihan on melko pieni. "
On alkuun, mutta kehitysvaraa on ja hissejä tehdään paljon.
Mutta kyllä minä uskon avaruusperäiseen teollisuuteen. Tai en "usko", vaan pidän hyvin mahdollisena. Tietysti pidän myös hyvin mahdollisena koko teknologisen sivilisation romahdusta, paluuta keskiajalle.
"Siis kohtuulisten lämpötilojen suprajohtavuus tarvitaan"
Miksi? Avaruusvoimala lähettää mikroaallot suoraan asiakkaan vastaanottoantenniin eli vaikka suoraan Suomeen, jossakin etelärannikolla olevalle vastaanottoantennille.
"Iso voimala tarvitsee oman hissin."
Miksi ihmeessä. Voimalat rakennetaan jossakin sopivassa paikassa LEO:lla, GEO:lla, Lagranne-pisteessä tai Kuun kiertoradalle ja siirretään moduuleina tai kokonaisena paikalleen kiertoradalle. Mihin sitä hissiä tarvitaan?
"En ole vakuuttunut, mikroaaltosiirron turvallisuudesta...Kuulun niihin, jota vakavasti epäilevät kännykänkäytön olevan riskaapelia"
Ok. Mutta kyse siis ei todellakaan ole mistään uunista joka voisi käristää linnut ilmasta :-D :-D
Lisäksi kyse on paikallaan pysyvästä kohteesta joten ei se voi aiheuta ympäristölleen uhkaa sen enempää kuin vesivoimalaitos. Ja missään nimessä kyse ei ole ydinvoimalaan liittyvien uhkien tasoista.
"Jaa, mitenkähän tuo on.. ehkä... ehkä ei... kuullostaa kuitenkin brutaalilta."
Sopivasti muotoillun massan loppunopeus ilmakehässä on vain sellaiset 300 km/h. Ei se pelkän metallimötikän tapauksessa ole erityisen brutaalia.
"On alkuun, mutta kehitysvaraa on ja hissejä tehdään paljon."
Niinkö? Jo yhden aikaansaaminen olisi valtava ponnistus jonka onnistuminen ei ole ollenkaan varmaa. Hyvin todennäköisesti osoittautuu, että nykyinen idea nanoputkikuiduilla vahvistetusta nauhasta ei ole käytännössä toimiva kuin pituksilla jotka jäävät reilusti alle vaaditun noin 100000 km (hissin painopistehän on se, joka on kiertoradalla, sen yli vaaditaan vielä melkoinen pätkä).
on tehty jotakin uutta. Luotaimia on lähetetty matkaan joka vuosi, sukkula kehitettiin (se oli tosin eräänlainen huti, mutta nieli varoja ja suunnittelupotentiaalia), ISS-asema, Hubble-avaruuskaukoputki.
Minusta uusia ylläreitä on vuosittain.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Avaruusluotaimet
Eihän nuo luotaimet ole mitään entisen neukun rakentaman automaattirobotin rinalla, joka nouti Kuusta koepalan.
http://marsrover.nasa.gov/home/index.html
http://saturn.jpl.nasa.gov/
Tutustu nyt alkajaisiksi vaikka noihin.
Joo tunnetaan! Marsissa on ilmakehää joka helpottaa laskeutumista, ja toiseksi Marsista ei kukaan ole palannut, mikäli fysikaa tunnet tiedät että suorituksilla on vinha ero.
Yritä hyvät hyssykät uudelleen. Sinähän olet tömähtäneempi kuin tapulista tipahtanut tintti. Mitä oikein tarkoitat?
luulet noin!
Tietoa sinulla niiden tekniikasta onkin sitten hyvin vähän.
Huom. vertaapa hieman Marsin ja kuun etäisyyksiä maasta! Mieti sitten, mitä se vaikuttaa esim. kuussa ja Marsissa olevien luotainten kauko-ohjauksen kannalta!
Marsin laskeutujat käyttivät laskuvarjoja, Marsin kaasukehä toimii siis jarruna, vaikka onkin ohut.
Marsista ei ole palanut robotteja takaisin Maahan, koepaloja taskussaan.
Valitettavasti tiedän että Kuussa ei ole käyty, epäilen syystä myös Mars robotteja feikeiksi, Maan kiertoradan hallinta ja tapahtumat ovat tärkeydeltään aivan omaa luokkaansa:)
feikki!
Sinua ei ole olemassa.
>Sinua ei ole olemassa<
Totta olen samaa mieltä! en ole löytänyt mitään "minää" ellei sitten minällä käsitetä koko tajuntani ympäristöä, kehoni kuuluu tietty samaan pakettiin.
Lue Rainer Granitin Lähtölasku 47, niin tiedät miksi.
lukenut elämänsä ensimmäisen sci-fi-romaanin ja tarjoaa nyt sitä ratkaisuksi kaikkiin tähtitieteen ja avaruusteknologian ongelmiin. Lähinnä huvittavaa, pitemmän päälle säälittävää.
Mitä jos lukisit elämäsi toisen kirjan?
"avaruusmatkailu tyssäsi kuin seinään"
no tämä johtuu pääosin siit et venäjä lopetti alan kehittelyn, eli sen jälkeen kaikki on laahannut hitaasti eteenpäin, eli ei ole ollut tarvetta enää :).. mutta nyt näyttää alkavan uus ja nopea kehitys kun kiina japani ym alkaneet lähetellä luotaimia ja porukkaa kuuhun jne, eli tulee taas tarve :)
siitä, mihin rahoja päätetään käyttää.
Nyt ei ole ollut tarvetta suurvaltojen kilpailla näyttävillä avaruusoperaatioilla. Rahaa on siirretty muihin menoihin ja esim. USA:ssa Reaganin ajoista alkaen pyrittiin pienentämään julkisia menoja.
Ja kun esim. NASA on joutunut olemaan tarkempi rahankäytön kanssa, niin sekin on suunnannut rahojaan toisenlaisiin - vähemmän näyttäviin, mutta kenties tieteellisesti hyödyllisempiin - avaruusteknologian ja -tutkimuksen kohteisiin.
Ja viime vuodethan rahaa on törsätty esim. Irakiin ja Afganistaniin. Ei riitä Marsiin.