Kiertoradalle halvalla

Kela on käytössä vasta kun kappaleet ovat saavuttaneet noin saman nopeuden ja ne kelataan yhteen. Kiinnitysvaiheessa hinausköysi on suorana. Lähinnä niin että köysi ajetaan kiertoratakappaleen edelle ja kiinni napattavan kappaleen lähellä sen päätä hidastetaan samaksi kuin napattava.

Kiihtyvyyden vähentämiseen auttaa hinausköyden massa, sillä sehän on lenkillä (kuten perhokalastuksessa) ja siten jakaa kiihtyvyyden pidemmälle ajalle.

Periaatteessa apuna voisi myös käyttää menetettäviä apumassoja (hinausköysi kontaktihetkellä siksakilla). Apumassat kuitenkin jouduttaisiin tuomaan kuusta kutakin hinausta varten.

Mutta siis lyhyesti: hinausköysi on kokonaan ulospurettuna kontaktihetkellä ja kelaus aloitetaan vasta nopeuksien tasaannuttua.

buddy-love kirjoitti:

Kela on käytössä vasta kun kappaleet ovat saavuttaneet noin saman nopeuden ja ne kelataan yhteen. Kiinnitysvaiheessa hinausköysi on suorana. Lähinnä niin että köysi ajetaan kiertoratakappaleen edelle ja kiinni napattavan kappaleen lähellä sen päätä hidastetaan samaksi kuin napattava.

Kiihtyvyyden vähentämiseen auttaa hinausköyden massa, sillä sehän on lenkillä (kuten perhokalastuksessa) ja siten jakaa kiihtyvyyden pidemmälle ajalle.

Periaatteessa apuna voisi myös käyttää menetettäviä apumassoja (hinausköysi kontaktihetkellä siksakilla). Apumassat kuitenkin jouduttaisiin tuomaan kuusta kutakin hinausta varten.

Mutta siis lyhyesti: hinausköysi on kokonaan ulospurettuna kontaktihetkellä ja kelaus aloitetaan vasta nopeuksien tasaannuttua.

Lue lisää

"Mutta siis lyhyesti: hinausköysi on kokonaan ulospurettuna kontaktihetkellä"

Siis sen nopeus on 8km/s? Kiihdytettävän bussin orbitaalinopeus on n. 0?

"Kiihtyvyyden vähentämiseen auttaa hinausköyden massa, sillä sehän on lenkillä (kuten perhokalastuksessa) ja siten jakaa kiihtyvyyden pidemmälle ajalle."

???

"kiinni napattavan kappaleen lähellä sen päätä hidastetaan samaksi kuin napattava."

Siis köyden pää menee vastaan bussia kelaa kohti?

Tuo nykäysajattelu ei ole alkuunkaan järkevää. Lisäksi turha haaveilla mistään kumiköydestä.

Niin kuin minä sen kuvailin, homma voisi toimiakin. Ei mitään nykäisyä, kela syöttää uutta köyttä niin kauan kunnes bussi on kiihdytetty orbitaalinopeuteen. Sen jälkeen köyden voi irroittaa ja kelata sisään odottamaan uutta ulossyöttöä, jossa köyden pää saavuttaa nollanopeuden kontaktihetkellä ja alkaa sen jälkeen kiihtyä takaisin, kiidyttäen hyötykuormaa.

Massat ja kuormat ovat suuria ilman nykäisyjäkin, homman pitää tapahtua täsmällisesti ja jouheasti.

Yusa kirjoitti:

"Mutta siis lyhyesti: hinausköysi on kokonaan ulospurettuna kontaktihetkellä"

Siis sen nopeus on 8km/s? Kiihdytettävän bussin orbitaalinopeus on n. 0?

"Kiihtyvyyden vähentämiseen auttaa hinausköyden massa, sillä sehän on lenkillä (kuten perhokalastuksessa) ja siten jakaa kiihtyvyyden pidemmälle ajalle."

???

"kiinni napattavan kappaleen lähellä sen päätä hidastetaan samaksi kuin napattava."

Siis köyden pää menee vastaan bussia kelaa kohti?

Tuo nykäysajattelu ei ole alkuunkaan järkevää. Lisäksi turha haaveilla mistään kumiköydestä.

Niin kuin minä sen kuvailin, homma voisi toimiakin. Ei mitään nykäisyä, kela syöttää uutta köyttä niin kauan kunnes bussi on kiihdytetty orbitaalinopeuteen. Sen jälkeen köyden voi irroittaa ja kelata sisään odottamaan uutta ulossyöttöä, jossa köyden pää saavuttaa nollanopeuden kontaktihetkellä ja alkaa sen jälkeen kiihtyä takaisin, kiidyttäen hyötykuormaa.

Massat ja kuormat ovat suuria ilman nykäisyjäkin, homman pitää tapahtua täsmällisesti ja jouheasti.

Lue lisää

Että kela toimii kovin näppärästi. Paitsi jos muutaman kilomerin välein on aina uusi kela, niin silloin kunkin kelan pyörimisnopeudeksi tulee kohtuullinen. Kiihdytettävä massa kuitenkin kasvaa tuossa.

Se mitä ajattelin ei siis perustu joustavaan köyteen, vaan köyden omaan massaan ja mahdollisiin hukattaviin apumassakappaleisiin. Ajattele köysi V:n muotoon ja V:n pohjalle apumassa. kun V:n toisessa sakarassa oleva massa kiihdyttää toisessa sakarassa olevaa paikallaan olevaa massaa, alkaa köysi oieta ja apumassa jarruttaa sen oikenemista. Vähitellen köysi suoristuu ja apumassa liikkuu yhä nopeammin. Kun köysi on suorassa apumassa irrotetaan ja se katoaa tai kärventyy osuessaan ilmakehään. Sama systeemi saadaan pelkän köydenkin massalla, mutta se on silloin hiukan eri systeemillä (se perhokalastus).

Joko valkenee?

Tuohon malliin. Kuitenkin tuo on jo matalalla kiertoradalla valmiiksi, joten nykäys ei ole siksi kohtuuton. Tässä systeemissä saataisiin ilman ratanopeuttakin oleva kappale kohtuullisella kiihtyvyydellä radalle.

Vaatii tasan tarkkaan saman verran ruutia pitää pyörivä häkkyrä pyörimässä samalla nopeudella ja samalla ratakorkeudella häkkyrän kiihdyttäessä nostokori köysilingolla ratanopeuksiin ja yli, kuin ajaa nostokori omalla raketillaan samaan nopeuteen.

Ei ole mitään keinoa saada tavaraa kiertoradalle pienemmällä energialla kuin mikä on sen potentiaalienergia maahan nähden radalla ollessaan.
Avaruushissiajatus vasta ihan perseestä on. Ensin miljoonien tonnien painoinen mielipuolisen kallis nanoteknillinen viritys kiertoradalle ja sitten hissikorissa taivaalle. Moisille ajattelijoille raketti perseeseen ja taivaalle. Se on helpompaa ja miljoonasti halvempaa.

ruutia palaa kirjoitti:

Vaatii tasan tarkkaan saman verran ruutia pitää pyörivä häkkyrä pyörimässä samalla nopeudella ja samalla ratakorkeudella häkkyrän kiihdyttäessä nostokori köysilingolla ratanopeuksiin ja yli, kuin ajaa nostokori omalla raketillaan samaan nopeuteen.

Ei ole mitään keinoa saada tavaraa kiertoradalle pienemmällä energialla kuin mikä on sen potentiaalienergia maahan nähden radalla ollessaan.
Avaruushissiajatus vasta ihan perseestä on. Ensin miljoonien tonnien painoinen mielipuolisen kallis nanoteknillinen viritys kiertoradalle ja sitten hissikorissa taivaalle. Moisille ajattelijoille raketti perseeseen ja taivaalle. Se on helpompaa ja miljoonasti halvempaa.

Lue lisää

Et kai tosissaan ole tuota mieltä?

"Ei ole mitään keinoa saada tavaraa kiertoradalle pienemmällä energialla kuin mikä on sen potentiaalienergia maahan nähden radalla ollessaan."

Totta.

"Vaatii tasan tarkkaan saman verran ruutia pitää pyörivä häkkyrä pyörimässä samalla nopeudella ja samalla ratakorkeudella häkkyrän kiihdyttäessä nostokori köysilingolla ratanopeuksiin ja yli, kuin ajaa nostokori omalla raketillaan samaan nopeuteen."

Tämä sen sijaan ei ole.


"Avaruushissiajatus vasta ihan perseestä on. Ensin miljoonien tonnien painoinen mielipuolisen kallis nanoteknillinen viritys kiertoradalle ja sitten hissikorissa taivaalle."

Mikä ihmeen "miljoonien tonnien painoinen"?

Yusa kirjoitti:

Et kai tosissaan ole tuota mieltä?

"Ei ole mitään keinoa saada tavaraa kiertoradalle pienemmällä energialla kuin mikä on sen potentiaalienergia maahan nähden radalla ollessaan."

Totta.

"Vaatii tasan tarkkaan saman verran ruutia pitää pyörivä häkkyrä pyörimässä samalla nopeudella ja samalla ratakorkeudella häkkyrän kiihdyttäessä nostokori köysilingolla ratanopeuksiin ja yli, kuin ajaa nostokori omalla raketillaan samaan nopeuteen."

Tämä sen sijaan ei ole.


"Avaruushissiajatus vasta ihan perseestä on. Ensin miljoonien tonnien painoinen mielipuolisen kallis nanoteknillinen viritys kiertoradalle ja sitten hissikorissa taivaalle."

Mikä ihmeen "miljoonien tonnien painoinen"?

Lue lisää

Viestisi kohtiin 1,2 ja 3

1. Totta

2. Unohdetaan köyden paino ja kuvitellaan 40.000 korkeudessa kiertävä vinssikela josta roikkuu painoton köysi maan pinnalle. Pistetään köyden päähän koukku ja nostetaan rojua ylös kiertoradalle. Vinssikoneisto menettää tasan tarkkaan saman verran potentiaali/liikeenergiastaan kuin ylös vinssattu roju saa lisää. Muutoinhan olisi kuin Paroni von Muenghausenin juttu jossa nosti itse itseään tukasta nostamalla itsensä hevosineen ylös suosta. Tätä energiaa ei voida aikaansaada muulla kuin reaktiovoimalla. Samantekevää ammutaanko roju taivaalle raketilla, vai nostetaanko vinssillä ja sitten nostetaan koko vinssikoneistorojuineen takaisin kiertoradalleen raketilla. Ruutia palaa rojun nostossa saman verran, ja vinssitapauksessa piti vielä ampua ylös taivaalle tarpeeton vinssi/hissirakennelma. Sen painosta seuraavassa.

3. Mieti paljonko noin 100.000 km pitkä härvelirakennelma painaa. Reippaat pari kertaa maapallon ympäri. Mieti mitä vaatii sen vieminen maanpinnalta 40.000 km korkeudella sijaitsevalle kiertoradalle.


Hissi on järjettömyydessään vailla kaikkea suhteellisuudentajua. Sama myös pätee suorana pyörivään köysihäkkyrää.

Eli tosissani olen. Kyseiset hissit ja lingot on perseestä.

ruutia palaa kirjoitti:

Viestisi kohtiin 1,2 ja 3

1. Totta

2. Unohdetaan köyden paino ja kuvitellaan 40.000 korkeudessa kiertävä vinssikela josta roikkuu painoton köysi maan pinnalle. Pistetään köyden päähän koukku ja nostetaan rojua ylös kiertoradalle. Vinssikoneisto menettää tasan tarkkaan saman verran potentiaali/liikeenergiastaan kuin ylös vinssattu roju saa lisää. Muutoinhan olisi kuin Paroni von Muenghausenin juttu jossa nosti itse itseään tukasta nostamalla itsensä hevosineen ylös suosta. Tätä energiaa ei voida aikaansaada muulla kuin reaktiovoimalla. Samantekevää ammutaanko roju taivaalle raketilla, vai nostetaanko vinssillä ja sitten nostetaan koko vinssikoneistorojuineen takaisin kiertoradalleen raketilla. Ruutia palaa rojun nostossa saman verran, ja vinssitapauksessa piti vielä ampua ylös taivaalle tarpeeton vinssi/hissirakennelma. Sen painosta seuraavassa.

3. Mieti paljonko noin 100.000 km pitkä härvelirakennelma painaa. Reippaat pari kertaa maapallon ympäri. Mieti mitä vaatii sen vieminen maanpinnalta 40.000 km korkeudella sijaitsevalle kiertoradalle.


Hissi on järjettömyydessään vailla kaikkea suhteellisuudentajua. Sama myös pätee suorana pyörivään köysihäkkyrää.

Eli tosissani olen. Kyseiset hissit ja lingot on perseestä.

Lue lisää

On siinä aika suuri ero.
Hissin saa toimimaan sähköllä. Raketti joutuu viemään polttoaineen mukanaan ja samalla siis viedään massaa mukana huomattavasti enemmän kuin hissillä.

Linko taas ei ole kovien suuri systeemi, eikä siinä ole mitenkään valtavia massoja. Lisäksi lingon energiahan saadaan haluttaessa kokonaan aurinkoenergiasta (ja kuusta siirretystä massasta).

buddy-love kirjoitti:

On siinä aika suuri ero.
Hissin saa toimimaan sähköllä. Raketti joutuu viemään polttoaineen mukanaan ja samalla siis viedään massaa mukana huomattavasti enemmän kuin hissillä.

Linko taas ei ole kovien suuri systeemi, eikä siinä ole mitenkään valtavia massoja. Lisäksi lingon energiahan saadaan haluttaessa kokonaan aurinkoenergiasta (ja kuusta siirretystä massasta).

Lue lisää

Jos nostat sähköhissillä rojua ylös, niin samalla vedät koko hissi-rojurakennelman painopistettä alas ja tämän painopisteen palauttaminen takaisin entiselle kiertoradalle vaatii juuri saman verran reaktiovoimaa kuin jos olisi ammuttu alunperin rujut raketilla kiertoradalle.
Aivan sama pätee linkoon.

Sähköllä ei aikaansaada reaktiovoimaa mitä kiertoradoille menossa tarvitaan.

ruuti palaa kirjoitti:

Jos nostat sähköhissillä rojua ylös, niin samalla vedät koko hissi-rojurakennelman painopistettä alas ja tämän painopisteen palauttaminen takaisin entiselle kiertoradalle vaatii juuri saman verran reaktiovoimaa kuin jos olisi ammuttu alunperin rujut raketilla kiertoradalle.
Aivan sama pätee linkoon.

Sähköllä ei aikaansaada reaktiovoimaa mitä kiertoradoille menossa tarvitaan.

Lue lisää

Se painopiste on systeemissä niin kaukana että köysi pysyy kireänä itsekseen. Maapallon pyörimisnopeus kyllä hiukan hidastuu kun massaa viedään ylös, mutta vain äärimmäisen vähän. Siis se iso puntti on geostationäärisen radan takana ja pyörii sen radan tasapainonopeutta nopeammin (koska köysi pakottaa).

ruutia palaa kirjoitti:

Viestisi kohtiin 1,2 ja 3

1. Totta

2. Unohdetaan köyden paino ja kuvitellaan 40.000 korkeudessa kiertävä vinssikela josta roikkuu painoton köysi maan pinnalle. Pistetään köyden päähän koukku ja nostetaan rojua ylös kiertoradalle. Vinssikoneisto menettää tasan tarkkaan saman verran potentiaali/liikeenergiastaan kuin ylös vinssattu roju saa lisää. Muutoinhan olisi kuin Paroni von Muenghausenin juttu jossa nosti itse itseään tukasta nostamalla itsensä hevosineen ylös suosta. Tätä energiaa ei voida aikaansaada muulla kuin reaktiovoimalla. Samantekevää ammutaanko roju taivaalle raketilla, vai nostetaanko vinssillä ja sitten nostetaan koko vinssikoneistorojuineen takaisin kiertoradalleen raketilla. Ruutia palaa rojun nostossa saman verran, ja vinssitapauksessa piti vielä ampua ylös taivaalle tarpeeton vinssi/hissirakennelma. Sen painosta seuraavassa.

3. Mieti paljonko noin 100.000 km pitkä härvelirakennelma painaa. Reippaat pari kertaa maapallon ympäri. Mieti mitä vaatii sen vieminen maanpinnalta 40.000 km korkeudella sijaitsevalle kiertoradalle.


Hissi on järjettömyydessään vailla kaikkea suhteellisuudentajua. Sama myös pätee suorana pyörivään köysihäkkyrää.

Eli tosissani olen. Kyseiset hissit ja lingot on perseestä.

Lue lisää

" Tätä energiaa ei voida aikaansaada muulla kuin reaktiovoimalla."

Kyllä, mutta liike-energian tuottamiseen riittää tietysti pelkkä ajoaine, jota aurinkosähköinen ionipropulsio käyttää. Hyötysuhde on tällöin moninkertainen kemiallisiin rakettimottoreihin verrattuna.

"3. Mieti paljonko noin 100.000 km pitkä härvelirakennelma painaa. "

Ei tarvitse tyhjästä miettiä, asiantuntijat on jo laskenet:

"Note that as of 2006, carbon nanotubes have an approximate price of $25/gram, and 20,000 kg - twenty million times that much - would be necessary to form even a seed elevator."

Siis bootstrap rakennusperiaatteen ensimmäisen vaiheen hihna painaa vain 20 000kg!!!

Rakentaminen tapahtuu siten, että rakennusrobotti lisää nanokuitua siemenhihnaan vähitellen. Aluksi hihnan on tarpeen kannattaa vain itsensä ja kevyt rakennusrobotti, joka työ edistyessä vaihdetaan isompaan ja tehokkaampaan, useita kertoja. Hihnan leveys on vakio, mutta paksuus vaihtelee. Mitäpä jos tutustuisit Liftport-sivuston koko materiaaliin. He ovat ratkaiseet kaikki sinun keksimäsi triviaaliongelmat ja paljon sellaisia, mitä ei mieleesi ole eles juolahtanut.

http://www.liftport.com/wiki/id,ribbon/&s=ribbon

Ensimmäisen hissin rakentaminen käynnistyy hyvin pian sen jälkeen, kun riittävän laadukkaan hiilinanoputken teollinen tuotanto on toteutettu. Ja rakentajia tulee olemaan monia: useat jenkkifirmat, intialaiset, kiinalaiset, mutta eurooppalaiset tietysti jäävät jahkailemaan vuosikymmeneksi homman järkevyyttä ja tulevat sitten jälkijunassa, niinkuin esim suomalaisilla on tapana (vrt esim. tuulivoima).

Yusa kirjoitti:

" Tätä energiaa ei voida aikaansaada muulla kuin reaktiovoimalla."

Kyllä, mutta liike-energian tuottamiseen riittää tietysti pelkkä ajoaine, jota aurinkosähköinen ionipropulsio käyttää. Hyötysuhde on tällöin moninkertainen kemiallisiin rakettimottoreihin verrattuna.

"3. Mieti paljonko noin 100.000 km pitkä härvelirakennelma painaa. "

Ei tarvitse tyhjästä miettiä, asiantuntijat on jo laskenet:

"Note that as of 2006, carbon nanotubes have an approximate price of $25/gram, and 20,000 kg - twenty million times that much - would be necessary to form even a seed elevator."

Siis bootstrap rakennusperiaatteen ensimmäisen vaiheen hihna painaa vain 20 000kg!!!

Rakentaminen tapahtuu siten, että rakennusrobotti lisää nanokuitua siemenhihnaan vähitellen. Aluksi hihnan on tarpeen kannattaa vain itsensä ja kevyt rakennusrobotti, joka työ edistyessä vaihdetaan isompaan ja tehokkaampaan, useita kertoja. Hihnan leveys on vakio, mutta paksuus vaihtelee. Mitäpä jos tutustuisit Liftport-sivuston koko materiaaliin. He ovat ratkaiseet kaikki sinun keksimäsi triviaaliongelmat ja paljon sellaisia, mitä ei mieleesi ole eles juolahtanut.

http://www.liftport.com/wiki/id,ribbon/&s=ribbon

Ensimmäisen hissin rakentaminen käynnistyy hyvin pian sen jälkeen, kun riittävän laadukkaan hiilinanoputken teollinen tuotanto on toteutettu. Ja rakentajia tulee olemaan monia: useat jenkkifirmat, intialaiset, kiinalaiset, mutta eurooppalaiset tietysti jäävät jahkailemaan vuosikymmeneksi homman järkevyyttä ja tulevat sitten jälkijunassa, niinkuin esim suomalaisilla on tapana (vrt esim. tuulivoima).

Lue lisää

Kun kaikki vinssikoneet vastapainopuntit jne. olisi nostettu tavalla tai toisella -vaikkapa taikomalla- taivaalle ja koko rakennelma pingoitettu vastapainon keskihakuisvoimalla "painottomalla" nanohiilikuidulla n. 100.000 km pystysuoraan maa-ankkuriin ja hissikorin nostaessa itse itseään aurinkovoimalla pyörivillä moottoreillaan tms, pitkin nanonyöriä taivaalle, niin

Mistä/miten nostokori kuormineen saa geosentriselle radalle saabuttuaan siellä vaadittavan n. 3,3 km/sek ratanopeuden ?

Olisi muutakin kysyttävää, mutta ehkäpä edelliseen voisi aluksi saada vastauksen.

ruuti palaa kirjoitti:

Kun kaikki vinssikoneet vastapainopuntit jne. olisi nostettu tavalla tai toisella -vaikkapa taikomalla- taivaalle ja koko rakennelma pingoitettu vastapainon keskihakuisvoimalla "painottomalla" nanohiilikuidulla n. 100.000 km pystysuoraan maa-ankkuriin ja hissikorin nostaessa itse itseään aurinkovoimalla pyörivillä moottoreillaan tms, pitkin nanonyöriä taivaalle, niin

Mistä/miten nostokori kuormineen saa geosentriselle radalle saabuttuaan siellä vaadittavan n. 3,3 km/sek ratanopeuden ?

Olisi muutakin kysyttävää, mutta ehkäpä edelliseen voisi aluksi saada vastauksen.

Lue lisää

"Mistä/miten nostokori kuormineen saa geosentriselle radalle saabuttuaan siellä vaadittavan n. 3,3 km/sek ratanopeuden ? "

"Therefore as a payload is lifted up a space elevator, it needs to gain not only altitude but angular momentum (horizontal speed) as well. This angular momentum is taken from the Earth's own rotation. As the climber ascends it is initially moving slightly more slowly than the cable that it moves onto (Coriolis force) and thus the climber "drags" on the cable."

http://en.wikipedia.org/wiki/Space_elevator

Siis ylös nouseva hissi hidastaa maapallon pyrimisnopeutta samalla tavalla kuin vapaasti pyörivässä karusellissa keskeltä kehälle siirtyvä ihminen. Hissikaapelin ei tarvitse olla kuin hiukan vinossa, että näin tapahtuu.

Eikä tuo "siemenkaapeli" ole painoton. 20 tonnia/ 100000km tekee 200g/km. Virheetön hiilinanoputki on vahvaa ja kevyttä, mutta ongelma on vain, että sellaista ei osata vielä valmistaa kuin maksimissaan muutaman millin pätkinä.

Yusa kirjoitti:

"Mistä/miten nostokori kuormineen saa geosentriselle radalle saabuttuaan siellä vaadittavan n. 3,3 km/sek ratanopeuden ? "

"Therefore as a payload is lifted up a space elevator, it needs to gain not only altitude but angular momentum (horizontal speed) as well. This angular momentum is taken from the Earth's own rotation. As the climber ascends it is initially moving slightly more slowly than the cable that it moves onto (Coriolis force) and thus the climber "drags" on the cable."

http://en.wikipedia.org/wiki/Space_elevator

Siis ylös nouseva hissi hidastaa maapallon pyrimisnopeutta samalla tavalla kuin vapaasti pyörivässä karusellissa keskeltä kehälle siirtyvä ihminen. Hissikaapelin ei tarvitse olla kuin hiukan vinossa, että näin tapahtuu.

Eikä tuo "siemenkaapeli" ole painoton. 20 tonnia/ 100000km tekee 200g/km. Virheetön hiilinanoputki on vahvaa ja kevyttä, mutta ongelma on vain, että sellaista ei osata vielä valmistaa kuin maksimissaan muutaman millin pätkinä.

Lue lisää

Vapaasti pyörivässä karusellissa on jäykkä runko. Siinä tapahtuu kuten sanot.

Avaruusvinssi sensijaan ei ole jäykkä vaan taipuisa vain toisesta päästään kiinnitetty köysi. (vai onko sellainen köysi kuin fakiireilla jotka kiipeävat sitä pitkin) Nytpä tapahtuukin niin, että hissikorin noustessa ei maapallo hidastu, vaan hissikori alkaa jäädä jälkeen ja koko hissihärveli alkaa kaatua.

Karusellivertaus ei päde.

Reaktiovoimaa tarvitaan ja joko ruuti palaa tai vinssihäkkyrä kaatuu. Olen tosissani.

ruuti palaa kirjoitti:

Vapaasti pyörivässä karusellissa on jäykkä runko. Siinä tapahtuu kuten sanot.

Avaruusvinssi sensijaan ei ole jäykkä vaan taipuisa vain toisesta päästään kiinnitetty köysi. (vai onko sellainen köysi kuin fakiireilla jotka kiipeävat sitä pitkin) Nytpä tapahtuukin niin, että hissikorin noustessa ei maapallo hidastu, vaan hissikori alkaa jäädä jälkeen ja koko hissihärveli alkaa kaatua.

Karusellivertaus ei päde.

Reaktiovoimaa tarvitaan ja joko ruuti palaa tai vinssihäkkyrä kaatuu. Olen tosissani.

Lue lisää

"vaan hissikori alkaa jäädä jälkeen"

Kun hissikori jää jälkeen, niin eikö silloin sen ja maapallon välille (toisin alapuolen vastapaino kelluu meressä) synny ylimääräinen jännite, voima. Juuri tämä voima hidastaa maapallon pyörimisnopeutta ja energia ei katoa, vaan maapallo vetää koko hissijärjestelmää perässään, myös sen huipulla olevaa vastapainomassaa. Mitään kiertymistä ei tapahdu.

Mitäs jos lukisit näistä, koko homma on tarkasti laskettavissa:

www.liftport.com/papers/2005Dec_SEquestions.pdf
www.niac.usra.edu/files/studies/final_report/521Edwards.pdf

ruuti palaa kirjoitti:

Vapaasti pyörivässä karusellissa on jäykkä runko. Siinä tapahtuu kuten sanot.

Avaruusvinssi sensijaan ei ole jäykkä vaan taipuisa vain toisesta päästään kiinnitetty köysi. (vai onko sellainen köysi kuin fakiireilla jotka kiipeävat sitä pitkin) Nytpä tapahtuukin niin, että hissikorin noustessa ei maapallo hidastu, vaan hissikori alkaa jäädä jälkeen ja koko hissihärveli alkaa kaatua.

Karusellivertaus ei päde.

Reaktiovoimaa tarvitaan ja joko ruuti palaa tai vinssihäkkyrä kaatuu. Olen tosissani.

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=pnwZmWoymeI

Yusa kirjoitti:

"vaan hissikori alkaa jäädä jälkeen"

Kun hissikori jää jälkeen, niin eikö silloin sen ja maapallon välille (toisin alapuolen vastapaino kelluu meressä) synny ylimääräinen jännite, voima. Juuri tämä voima hidastaa maapallon pyörimisnopeutta ja energia ei katoa, vaan maapallo vetää koko hissijärjestelmää perässään, myös sen huipulla olevaa vastapainomassaa. Mitään kiertymistä ei tapahdu.

Mitäs jos lukisit näistä, koko homma on tarkasti laskettavissa:

www.liftport.com/papers/2005Dec_SEquestions.pdf
www.niac.usra.edu/files/studies/final_report/521Edwards.pdf

Lue lisää

Voisimmeki keskittyä nyt vain tähän liike-energian muutoskohtaan nostettaessa kuormaa maapinnan potentiaali/liike-energiatasolta esim. geosentrisen satelliittiradan potentiaali/liike-energiatasolle.


Jos hissitornisi olisi 40.000 km pitkä jäykästi maanpinnalla seisova tappi joka kestäisi sen pääh'än kohdistuvat horisontaaliset voimat taipumatta, niin olisit aivan oikeassa karusellivertauksinesi ja torni kiihdyttäisi hissikorin sen yläpäässä vaadittavaan 3,3 km/s kehänopeuteen. Aivan kuten karuselli kiihdyttäisi sen keskiöstä reunalle menevän ihmisen reunan kehänopeuteen.
Mutta,
vapaasti nanonyörin päässä pyörivä vinssilaitteesi ei ole jäykässä yhteydessä maahan, jolloin nostokori JÄÄ JÄLKEEN ylös noustessaan alkaen keriä nanonyöriä maapallon ympäri. Kuten kävisi myös ihmiselle joka pyrkisi rullaluistimilla pyörivän karusellilevyn reunalle keskustaan sidotusta nyöristä kiinni pitäen.
Karusellimiehen pelastaa aikaa myöten kitka ja nyöri oikenee ja hän pääsee lopulta reunalle.

Vinssikoria ei pelasta kitka tms. vaan tarvitaan reaktiovoimaa jottei härveli luhistuisi.
Pelastus tulee kun RUUTI PALAA

ruuti palaa kirjoitti:

Voisimmeki keskittyä nyt vain tähän liike-energian muutoskohtaan nostettaessa kuormaa maapinnan potentiaali/liike-energiatasolta esim. geosentrisen satelliittiradan potentiaali/liike-energiatasolle.


Jos hissitornisi olisi 40.000 km pitkä jäykästi maanpinnalla seisova tappi joka kestäisi sen pääh'än kohdistuvat horisontaaliset voimat taipumatta, niin olisit aivan oikeassa karusellivertauksinesi ja torni kiihdyttäisi hissikorin sen yläpäässä vaadittavaan 3,3 km/s kehänopeuteen. Aivan kuten karuselli kiihdyttäisi sen keskiöstä reunalle menevän ihmisen reunan kehänopeuteen.
Mutta,
vapaasti nanonyörin päässä pyörivä vinssilaitteesi ei ole jäykässä yhteydessä maahan, jolloin nostokori JÄÄ JÄLKEEN ylös noustessaan alkaen keriä nanonyöriä maapallon ympäri. Kuten kävisi myös ihmiselle joka pyrkisi rullaluistimilla pyörivän karusellilevyn reunalle keskustaan sidotusta nyöristä kiinni pitäen.
Karusellimiehen pelastaa aikaa myöten kitka ja nyöri oikenee ja hän pääsee lopulta reunalle.

Vinssikoria ei pelasta kitka tms. vaan tarvitaan reaktiovoimaa jottei härveli luhistuisi.
Pelastus tulee kun RUUTI PALAA

Lue lisää

Pyörittää punttia köyden päässä ja kiihdytä vähitellen kierrosnopeutta. Kelautuuko köysi ympärillesi.

buddy-love kirjoitti:

Pyörittää punttia köyden päässä ja kiihdytä vähitellen kierrosnopeutta. Kelautuuko köysi ympärillesi.

Esittämäsi vrtaus on väärä, sillä avaruusvinssi ei ole köyden päässä pyörivä puntti, vaan lähes täysin vapaalla satelliittiradalla kiertävä satelliitti, kuitenkin maahan sidottu.

Ajattelin, että jatkuvasti ylös hissattavat uudet kuormat jäisivät nanonaru sidoksissa kiinni maahan, kunnes nanoköysi viimein katkeaisi ylikuormaan tai vinssirakenne romahtaisi.
AJATTELIN VIRHEELLISESTI,
Näinhan ei olisi, vaan ylös hissattu kuorma irroitetaan vinssirakenteesta vapaasti avaruuteen satelliittiradalle. Keskipakoisvoima nostaa rakenteen painopisteen tämän jälkeen alunperäiselle paikalleen ja voidaan suorittaa uusi nosta.
Huomattava on, että ei saa suorittaa niin raskasta nostoa, että maahan sidotun kokonaisrakennelman painopiste laskeutuisi geosentriselle radalle tai sen alapuolelle.

Eli teoreettisesti tältä osin toimii ilman että ruuti palaa, mutta kovin komplisoiduksi muuttuu.