jälkeenjäänyt

Miksei olisi aivan mahdollista että jokin persoonallisuuden osa-alue tai yksittäinen tekijä syystä tai toisesta niin sanotusti fiksoituu, ja jää jollekin vajavaiselle kehityksen tasolle.

Luulen, että olemme useimmat jossain tällaisessa suhteessa vammaisia. Pahempi juttu on, jos kehittymättä jäänyt kohta on jotenkin kipeäkin, niin että sen vaikutus heijastuu kaikkeen mitä ajattelemme ja teemme. Silloin tarvitaan psykoanalyytikkoa kaivamaan kehitysmonttu auki ja katsastamaan, josko kipeät osat voisi korjata joillakin paremmin kehittyneillä palikoilla.

Mutta noin yleensä ottaen: monitasoisuus ja mielen kirjavuus lisäävät särmiä ja rikkautta elämään, ei niissä välttämättä mitään pahaa ole.

Se, että on ns. ikinuori, ei varmasti tarkoita sitä, että olisi jälkeenjäänyt. Päin vastoin, jos minulta kysytään. Kehitysongelmat ovat tietysti asia erikseen, mutta tuskinpa ne ovat erityisen yleisiä. Ei ainakaan kannata olettaa, että ikinuorilla sellainen olisi.

Jotkut haluavat ryhtyä aikuisiksi mahdollisimman pian, mutta pysyvät silti hyvin lapsellisina koko elämänsä. Jotkut taas haluavat pysyä nuorina koko ikänsä, mutta ovat silti koko ikänsä myös vastuuntuntoisia. Ihmiset eivät ole samasta puusta veistettyjä, eikä heitä siksi pitäisi pakottaa yhteisiin normeihin. Mikä esimerkiksi estäisi aikuista rakentamasta legoilla tai pelaamasta videopelejä? Mikä estää lasta lukemasta tietokirjallisuutta tai tekemästä muuta, mikä nyt yleensä katsotaan aikuisia kiinnostavaksi? Mielestäni mikään ei estä, eikä pidäkään estää.

Mitä aikuisuus sitä paitsi on? Täysi-ikäisyyden, siis aikuisuuden raja on Suomessa 18 vuotta. Mikä maaginen luku se sitten oikein on? Ihmiset kehittyvät eri tahtiin ja ovat koko ikänsä ihmisiä ja yksilöitä, eivät niinkään lapsia tai aikuisia.

Omasta mielestäni aikuisuudessa ei ole mitään erityisen hienoa, joten itse pysyn ainakin toistaiseksi mieluiten nuorena esim. harrastusteni ja elämänarvojeni suhteen.

Otetaas toisenlainen näkökohta: Entä jos nk aikuisuus on se vajavaisuus. Aikuisuuteen kuuluu estot ja asiaan kuuluvat käyttäytymissäännöt. Estot aiheuttavat taas ahdistusta. Ahdistus puretaan seksin avulla. Seksistä muodostuu ylitarjonta. Ylitarjonnasta turtuminen ja taas ahdistus. Tuloksena on tyytymättömyys...tai sitten ei ;)