Tuoreessa Tiede 4/2008, sivu 23, on prof. Risto Tarjanteen ja ylias. Aija Kivistön laskelmien tuloksia:
Ydinsähkö: 35€ / MWh
Tuulisähkö: 54€ / MWh
Scientific American Earth 3.0 (2008 lopulta) kertoo hieman eritellymmin:
Ydinsähkö: 2475$ / kW (siis pääomakustannukset)
ja käyttökulut: 3,3 cent / kWh
Nämä tekevät euroissa n.
pääomakustannukset: 3286€ / kW
ja käyttökulut: 43,81€ / MWh
Tuulivoimalle vastaavat luvut ovat:
Tuulisähkö: 1434$ / kW (siis pääomakustannukset)
ja käyttökulut: 3,4 cent / kWh
Tekevät euroissa n.
pääomakustannukset: 1904€ / kW
ja käyttökulut: 45,14€ / MWh
Luvuissa on melko isoja eroja. SciAm saa tuulivoiman selvästi kokonaisedullisemmaksi. Lukuihin vaikuttavat varmaan muutkin tekijät kuin teknologiasta johtuvat.
Kysymys on siis luonnollisesti, miksi Suomessa ydinvoima lasketaan niin halvaksi ja tuulivoima niin kalliiksi? Onko jenkeissä ydinvoiman rakentajilla kovemmat palkat? Onko turvamääräykset tiukempia? Onko jenkeissä Preerian ja Texasin tasangoilla niin paljon parempi tuuli kuin Suomen itä-rannikolla, Pohjanlahden matalikoilla?
Vai onko tässä nyt kysymys siitä, että "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Se, että Suomi on "ydinvoiman mallimaa" ja "tuulivoiman takapajula" voi perustua enemmän muihin tekijöihin kuin teknistaloudellisiin realiteetteihin.
Ydinsähkö: 35€ / MWh
Tuulisähkö: 54€ / MWh
Scientific American Earth 3.0 (2008 lopulta) kertoo hieman eritellymmin:
Ydinsähkö: 2475$ / kW (siis pääomakustannukset)
ja käyttökulut: 3,3 cent / kWh
Nämä tekevät euroissa n.
pääomakustannukset: 3286€ / kW
ja käyttökulut: 43,81€ / MWh
Tuulivoimalle vastaavat luvut ovat:
Tuulisähkö: 1434$ / kW (siis pääomakustannukset)
ja käyttökulut: 3,4 cent / kWh
Tekevät euroissa n.
pääomakustannukset: 1904€ / kW
ja käyttökulut: 45,14€ / MWh
Luvuissa on melko isoja eroja. SciAm saa tuulivoiman selvästi kokonaisedullisemmaksi. Lukuihin vaikuttavat varmaan muutkin tekijät kuin teknologiasta johtuvat.
Kysymys on siis luonnollisesti, miksi Suomessa ydinvoima lasketaan niin halvaksi ja tuulivoima niin kalliiksi? Onko jenkeissä ydinvoiman rakentajilla kovemmat palkat? Onko turvamääräykset tiukempia? Onko jenkeissä Preerian ja Texasin tasangoilla niin paljon parempi tuuli kuin Suomen itä-rannikolla, Pohjanlahden matalikoilla?
Vai onko tässä nyt kysymys siitä, että "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Se, että Suomi on "ydinvoiman mallimaa" ja "tuulivoiman takapajula" voi perustua enemmän muihin tekijöihin kuin teknistaloudellisiin realiteetteihin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
on pohjimmiltaan kyse siitä, mitä kaikkea eri vaihtoehtoihin otetaan mukaan. Nyt pitäisi siis tietää, miten laajasti molempien vaihtoehtojen koko elinkaaret on huomioitu ja missä määrin esim. ympäröivälle yhteiskunnalle aiheutuvat haitat on otettu huomioon. Ja niitähän löytyy ja paljon - molemmissa vaihtoehdoissa.
Pelkästään noiden lukujen pohjalta en kykene muuhun kuin hedelmättömään spekulointiin, joten tuon enempää en viitsi ottaa niihin kantaa.
Se mitä kaipaisi, olisi paljon paremmin eritellyt laskelmat. Sittenhän mitään epäselvää ei olisi. Mutta se nyt on melko turha toivo, että sellaisia kummankaan voimatyypin (huom. en puhu niistä vaihtoehtoina) suhteen olisi saatavissa. Minun näkemykseni on vain, että tällaiset laskelmat ovat hyvin harvoin objektiivisiä, ja siltäkin osalta kun ovatkin, niiden takana on lukuihin vaikuttavia poliittisia vähemmän objektiivisia asenteita, jotka eivät perustu teknologis-taloudellisiin reaaliteetteihin.
Sinänsä mikään ei viittaa siihen, että kumpikaan laskelma ei olisi yrittänyt olla kokonaiselinkaaren huomioiva. Siihen viittaa esim SciAm-lukujen huomattavan korkea tuulivoiman käyttökustannusluku. Mutta kummassakaan tutkimuksessa tuskin mitenkkä huomioidaan kustanusten trendiä, esim mitä nämä luvut ovat 10v kuluttua, edes mihin suuntaan ne ovat muuttumassa.
Onko tietoa laskelmasta, jossa olisi selvitetty jonkin komponentin, kuten vaikkapa moottorin, valmistuksen aiheuttama ympäristörasitus, taikka sitten edes tämä seksikäs hiilidioksidipäästö siten, että myös itse laskelma lähtötietoineen ja lähteineen olisi nähtävillä? Olen kyllä nähnyt eri laitteilla näitä laskelmien tuloksia, mutta en ikinä itse laskelmaa.
Eräälle metsätyökoneelle ilmoitettiin laitteen valmistuksen aiheuttamaksi ympäristörasitukseksi 4% laitteen koko elinkaaren aikana aiheuttamasta ympäristörasituksesta.
Tuntuu vähän oudolta, että kaikki teollisuushan loppujenlopuksi vain tuottaa erilaisia komponentteja, jotta voitaisiin tuottaa lisää komponentteja. Silti sanotaan, että itse komponenttien tuottaminen ei rasita luontoa. Onko asia nyt niin, että komponenttien määrä kasvaa edelleen todella huimaa vauhtia vai katoaako todella suuri osa tästä hyödystä jonkin aineettoman hyvän tuottamiseen tai esimerkiksi ruokaan, jota ei kai voida laskea suoraan komponenttien tuottamiseksi?
talvella 30 ast pakkasella kun sähkön tarve on suurin ne tuulimyllyt pysähtyvät ja pitää siirtyä varavoimaan joka maksaa.Jos varavoima on ydinvoimaa niin niitä tuulimyllyjä on turha rakentaa
Minusta tuosta moneen kertaan vääräksi osoitetusta urbaanista legendasta siitä, että talvipakkasilla ei tuule (merellä tuulee silloinkin) ja että tuulivoima tarvitsee 100% säätövoimaa, voisi jo luopua.
Jospa opiskelisit nämä:
http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster7_energia/Tuulivoiman%20saatotarve%20Suomessa%20VTT%20maalis2008.pdf
Ydinvoimalatkin tarvitsevat varavoimaa.
"Minusta tuosta moneen kertaan vääräksi osoitetusta urbaanista legendasta siitä, että talvipakkasilla ei tuule (merellä tuulee silloinkin) ja että tuulivoima tarvitsee 100% säätövoimaa, voisi jo luopua."
Meren rannalla 35 vuotta asuneena voin ihan empiirisestä kokemusperästä sanoa että talvisin on
yleensä kyllä sitä tuulettomampaa mitä kylmempää on.
Eli kyseessä ei ole legenda vaan facta.
Ja facta on myös se, että niissä Euroopan maissa joissa tuulivoiman osuus kasvaa, kasvaa myös hiilen kulutus säätövoiman tarpeen vuoksi.
Valitettavsti.
VTT:n tutkimus nyt vaan ei ole "empiiristä perstuntumaa" vaan perustuu laajaan tuulisuuskartoitukseen. Ja itse melonnan harrastajan tiedän hyvin, että vaikka rannalla on hyvinkin tyyntä, niin selällä tuulee aina selvästi enemmän. VTT.n tutkimuksessa nimen omaan erityisesti todettiin, että myös talvella, pakkassäällä, jolloin maissa on tyyntä, niin avomerellä ei todellakaan ole. Lisäksi Ahvenanmaalta Kemin vesille on pitkä rannikko ja sellaista tilannetta, jossa kaikkialla on yhtä aikaa tuuletonta ei ilmeisesti koskaan ole. Lisäksi tuulivoiman tuottolaskelmissa huomioidaan keskituotto siinä missä ydinvoimalissakin vuosiseisokit. Kyllä ne oikeasti ovat samalla linjalla, mutta eivät kumpikaan pysty kuin omalta osaltaan vastaamaan Suomen koko sähköntuotannosta. Kysymys on vain siitä, mikä on järkevin suhde prosenteissa.
"Eli kyseessä ei ole legenda vaan facta."
Legendaa erityisesti se, että tuulivoima tarvitsee 100% varavoiman. VTT:n tutkimus osoittaa, että jos tuulivoimna osuus pidetään kohtuullisena, esim. 15-20% ja voimalat hajasijoitetaan koko merialueelle ja tunturialueelle, varavoiman tarve ei todellakaan ole sen suurempi kuin vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. Tämän kieltäminen edellyttää virheiden löytämistä mittauksista ja laskelmista eikä perstuntumalla tehtäviä heittoja.
vastineesi pääosin.
Näinhän se on.
Mutta
"...eikä perstuntumalla tehtäviä heittoja."
en heittänyt mitään perstuntumalta.
Sähkövoimainsinöörinä olen ollut mm. vuosia
aikoinaan Olkiluoto II:ssa töissä joten olen
kyllä asioista perillä vaikka en ole juuri tuulivoimaan
nyt ihan ytimiä myöten perehtynytkään.
Korjaus, laskin kurssin €/$ väärinpäin. Hintojen suhteissin virhe ei vaikuttanut, mutta absoluuttisiin hintoihin SciAm laskelmissa euroiksi muutettuna kyllä. Olisi pitänyt heti huomata, että euro on kallis raha:
Prof. Risto Tarjanteen ja ylias. Aija Kivistön laskelmien tuloksia:
Ydinsähkö: 35€ / MWh
Tuulisähkö: 54€ / MWh
Scientific American Earth 3.0 (2008 lopulta) kertoo hieman eritellymmin:
Ydinsähkö: 2475$ / kW (siis pääomakustannukset)
ja käyttökulut: 3,3 cent / kWh
Nämä tekevät euroissa n.
pääomakustannukset: 1864€ / kW
ja käyttökulut: 24,9€ / MWh
Tuulivoimalle vastaavat luvut ovat:
Tuulisähkö: 1434$ / kW (siis pääomakustannukset)
ja käyttökulut: 3,4 cent / kWh
Tekevät euroissa n.
pääomakustannukset: 1080€ / kW
ja käyttökulut: 25,6€ / MWh
Eli näissä laskelmissa jenkeissä kaikki on paljon halvempaa, myös ydinsähkö.
Isossa maassa se säätövoiman tarve tulee varmasti pienemmäksi kuin pienessä, kun voidaan luottaa, että jossakin tuulee aina. Tosin eihän sitä tuulisähkökään voida älyttömän pitkiä matkoja siirtää.
Toinen juttu on sitten tämä aurinkovoima. Onko se nyt tämä peilien kestävyys vai mikä siinä on mukamas ongelmana?
Epäilen kyllä tuota samaa, "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Pelkästään ydinsähkön tuottamiseen käytetyt suunnittelukulut ovat täysin eri kertaluokkaa kuin tuulisähköllä. Jos nyt lopetetaan ydinvoimaloiden rakentaminen, niin monien firmojen suunnitteluinvestoinnit menevät hukkaan. Puhumattakaan siitä alihankkijoiden ketjusta, jonka ydinvoimalat työllistävät.
Tuulivoimalan pystyy suunnittelemaan, rakentamaan ja huoltamaan yksittäinen firma. Alihankkijoita tulee huomattavasti vähemmän kuin ydinvoimalassa. Lisäksi tuulivoimalalla ei ole samanlaista työllistävää vaikutusta kun se on toiminnassa.
"Tosin eihän sitä tuulisähkökään voida älyttömän pitkiä matkoja siirtää. "
Tämä on osittain tuulisähkön heikkous. Normaalissa tuotantotilassa hajautettu tuulisähkö kulutetaan lähellä tuotantoa (toisin kuin keskitetysti tuotettu ydinsähkö), mutta heikon tuulisuuden tilassa tuulisähkökin joudutaan periaattessa siirtämään kauas. Juuri siksi joku 15-20% on maksimi osuus tuulisähkölle, mitä kannattaa edes harkita. Mutta se sen sijaan aivan ilmeisesti todella kannattaa tuottaa (mutta ei yhtään enempää).
"Tuulivoimalan pystyy suunnittelemaan, rakentamaan ja huoltamaan yksittäinen firma."
Ei lähellekään. Voimaloissa on useita täysin erillisiä kovan osaamisen alueita: vaihteet, generaattorit, sähköiset ohjausjärjestelmät, torni ja roottori, perustan rakennus merialueella..
"Alihankkijoita tulee huomattavasti vähemmän kuin ydinvoimalassa. Lisäksi tuulivoimalalla ei ole samanlaista työllistävää vaikutusta kun se on toiminnassa. "
Pistää kyllä silmään tuo SciAm-laskelman melko korkea ylläpitohinta, 25,6€ / MWh tuulivoimalle. Sen täytyy sisältää koko pitkän käyttöiän osien vaihtoa ym. melko paljon. Kyllä se työllistää.
Onhan nuo voimalat nykään suhteellisen pitkälle kehitettyjä, jolloin sama firma ei kaikkea hallitse, mutta jotkut suuremmat firmat pääsevät kuitenkin hyvin lähelle. Kuitenkin puhutaa monta kertaluokkaa yksinkertaisemmasta vehkeestä kuin ydinvoimala. Tosin tässä tullaan tietenkin siihen, että kuka pystyy tuottamaan yksittäiset osat kaikista halvimmalla/laadukkaimmin esim. 10000 voimalaan. Tällöin tuskin yksittäinen firma on enää vahvoilla kun katsotaan kokonaiskustannusta.
Kyllähän tuulivoimalatkin tarvitsevat huoltoa, kun taas ydinvoimala taitaa pärjätä tehoonsa nähden yllättävän pienillä huolto- ja ylläpitokustannuksilla jos polttoainetta ei lasketa.
"Kyllähän tuulivoimalatkin tarvitsevat huoltoa, kun taas ydinvoimala taitaa pärjätä tehoonsa nähden yllättävän pienillä huolto- ja ylläpitokustannuksilla jos polttoainetta ei lasketa. "
Joo, kyllä. Siis SciAmin laskelman mukaanhan tuulivoimalan ylläpitokustannukset ovat hieman suuremmat kuin yhteenlasketut ydinvoimalan ylläpito ja polttoainekustannukset. Suomessa tuulivoiman kustannukset voivat merivoimaloiden osalta olla vielä hieman suuremmat, ehkä osittain myös siitä johtuen, että uusistakin tuulivoimapuistoista tulee pienehköjä.
Mutta tuulivoiman perustamiskustannukset lienevät meilläkin selvästi pienemmät kuin ydinvoiman vastaavat ja edullisuuden ratkaisee laskuissa käytettävä korkokanta.
Tuulivoimassa unohdetaan aina meluhaitat. Niitä on jo nykyisissä suomen tuulimyllyissä. Useimpien kohdalla lähiseudun asukkaa ovat valittaneet jatkuvasta melusta. Ja berliinin kuulumiset vain vahvistavat tätä ongelmaa. Eli vaikka sata myllyä kymmenen kilometrin rantaviivalla ei näöllisesti ole ruma eikä näkönsä takia karkoittaisi asukkaita taikka turisteja, niin melu sen tekisi. Turistit ei toista kertaa kyseisille rannoille tulisi, juuri melun takia, ja paikalliset asukkaat taas muuttaisivat muualle, melun takia. Plus, kannattaa muistaa että myllyt pitäisi pysäyttää kovimmilla pakkasilla, aivan kuten vaikkapa vesivoimalaitos, jäätymisvaaran vuoksi, juuri sinä aikana kun sähköä eniten tarvittaisiin. Itse kannatankin enemmän vesivoimaa. Tässä luonnonsuojelijat ovat vastaan koska heidän mielestään tämä tuhoaisi kansallismaisemia. Puppua, sanon minä. Moniko turisti käy noilla korpien koskilla? Pari sataa vuodessa. Moniko käy suomen rannikolla, paikoilla johon myllyt laitettaisiin meluamaan? Kymmenet tuhannet. ELi kuten nähdään, haitat luonnonmaisematurismille olisivat suuremmat myllyjen kohdalla. -Sitä paitti on absurdia jättää vesivoima hyödyntämättä muutaman sadan turistin/viherpiipertäjän takia!
Energian tuotannon kannalta merelle sijoitetut tuulipuistot ovat järkevin vaihtoehto (tasaisin ja voimakkain tuuli) ja siellä niiden meluhaitat häiritsevät tuskin ketään. Olen itse arvioinut paljon puhuttuja meluhaittoja Hangossa ja Mäntyluodossa. Kokemani perusteella muuttaisin paljon mielummin 300m päähän lähimmästä tuulivoimalasta kuin saman matkan päähän esim Hki-Turku moottoritiestä (jonka varrella asuu todella paljon ihmisiä). "Plus, kannattaa muistaa että myllyt pitäisi pysäyttää kovimmilla pakkasilla.." Häh? Kerro lisää, mitä voimalatoimittajat sanovat asiasta?
Meluhaitat on neutraloitavissa. Tarttee vaan kehittää sellainen antimelukaiutin, jolla saadaan tämä melu tapettua. Käsittääkseni näet ääntä saa neutraloitua, jos tuon äänen aaltomuodon vastamuotoa tuottaa kaiuttimella. Tätä voisi käyttää myös tuulivoiman yhteydessä. Siis niissä tuulimyllyissä jotka ovat asutuksen lähellä esim ihmisten katoilla jne... Eli nyt insinöörit liikkeelle1 tästä melun neutraloijasta näet saisi hyvän myyntihitin ja rahaa tulisi! tosin pitää muistaa että kaikkeen meluun, kuten kulumisen aiheuttamaan kitinään, tästä ei ole apua. ellei se olisi jotenkin tietokoneohjattu reagoimaan erilaisiin ääniin... mikä ei ehkä olisi hyvä, sillä vikojen aiheuttamat äänet kuuluukin kuulua, jotta joku huomaa viat ajoissa! ;)