Linkkejä aiheesta

YK:n valvoma = USA:n valvoma = Rockkefellerin kumppanien valvoma YK:n todelliset kasvot eivät ole vielä kaikille paljastuneet. Kannattaa tutkia asioita. Moni ei tiedä esim. että YK:n päärakennus on rakennettu Mr Rockefellerin maille. Sitä on hyvä aloittaa tutkiminen. (oi joi, salaliittoteoria hullu taas kirjoittelee. Unohtanut ottaa pillerinsä parka)

Valitettavasti gm-jalostuksella ei ole onnistuttu nostamaan kasvien satoisuutta 30 vuoden kovan työnkään jälkeen. Eikä ole odotettavissakaan, että gm-tekniikalla lähivuosina olisi lisättävissä kasvien ominaissatoisuutta.

Tavanomainen kasvinjalostus päihittää siirtogeenitekniikkaan perustuvan jalostuksen satoisuuden lisääjänä ylivoimaisesti, osoittaa uusi amerikkalaistutkimus.

Vuosien ajan gm-ala on rummuttanut, että siirtogeenitekniikka on välttämätöntä maailman nälkäisten ruokkimiseksi, luvaten että muuntogeeniset lajikkeet tuottaisivat suurempia satoja.

Tämä lupaus on osoittautunut kuplaksi. Esim. Failure to Yield raportin mukaan herbisidiä kestäväksi muunnetut soija ja maissi eivät ole tuottaneet yhtään perinteisiä lajikkeita suurempia satoja. Vaikka gm-lajikkeita on laajasti kehitetty 20 vuotta ja viljelyssä niitä on ollut jo 13 vuotta, niin gm-tekniikka on epäonnistunut lisäämään viljelykasvien satoja USA:ssa. Tuholaisia kestäväksi muunnettu maissi on hivenen perinteisiä lajikkeita satoisampi. Satotasojen lisäys perustuukin gm-tekniikan asemesta tavanomaiselle kasvinjalostukselle ja parantuneeseen viljelytekniikkaan.

Raportti kumoaa väitteen gm-tekniikan eduista maailman ruokaongelman ratkaisemisessa.
Lähitulevaisuudessa ei ole todennäköistä, että gm-tekniikalla voitaisiin merkittävästi lisätä ruoan tuotantoa. Yli 20 vuotta gm-teollisuus on tehnyt paljon jalostustyötä ja kenttäkokeita, mutta viljelykasvien satotasoja ei ole onnistuttu siirtogeenitekniikalla lisäämään.

Esimerkiksi maissilajikkeiden sadontuottokyky kasvoi tavanomaisen jalostuksen aikana noin 1 prosentin vuosivauhtia. Gm-lajikkeiden aikakaudella Bt-maissin sadonlisäys on vain 0,2-0,3 prosenttia. Geenien tunnistamista hyväksikäyttävä perinteinen kasvinjalostus on nopeuttanut perinteisten lajikkeiden kehittämisellä saatavan sadonlisäyksen kaksinkertaiseksi eli n 2 prosenttiin.

Raportissa suositellaan, että valtion ja yliopistojen olisi panostettava paljon nykyistä enemmän tuttujen, satoa lisäävien, hyväksihavaittujen menetelmien tutkimukseen. Näitä ovat tavanomainen kasvinjalostuksen menetelmät, kestävät ja luonnonmukaiset viljelymenetelmät, ja muut sellaiset menetelmät, jotka eivät edellytä viljelijöiden maksavan erityisiä kehityspanostuksia.

Failure to Yield Evaluating the Performance of Genetically Engineered Crops
http://www.ucsusa.org/food_and_agricultu re/science_and_impacts/science/failure-t o-yield.html

"Lääketieteen Nobelilla palkittu entinen Harvardin yliopiston biologian professori George Wald on sanonut, että geenitekniikka asettaa ”yhteiskuntamme sellaisten ongelmien eteen, jollaisia ei ole aiemmin nähty sen paremmin tieteen kuin koko maapallon elämän historiassa. Se antaa ihmiselle mahdollisuuden muuttaa perustavalla tavalla eläviä olentoja, jotka ovat kehittyneet noin kolme miljardia vuotta kestäneen evoluution tuloksena. Tätä ei tule sekoittaa siihen, miten luonnon järjestykseen on puututtu aiemmin esimerkiksi eläimiä tai kasveja jalostamalla tai tuottamalla keinotekoisesti mutaatioita vaikkapa röntgensäteilyn avulla. Kaikissa näissä pysyteltiin joko yhden lajin tai toisilleen läheistä sukua olevien lajien rajoissa. Tämän uuden teknologian ydinajatuksena on geenien siirtely edestakaisin – ei vain yli lajirajojen, vaan yli kaikkien mahdollisten rajojen, jotka erottavat eläviä organismeja toisistaan.”

Waldin mielestä ei ole sattumaa, ettei kala voi pariutua tomaatin kanssa. Se on luonnollinen seuraus maapallolla tapahtuneesta elämän evoluutiosta. Ylittäessään tuon luonnollisen, ikivanhan lajien välisen rajan geenitekniikan käyttäjät eivät muuta vain yhtä lajia vaan sekaantuvat kaikkien lajien evoluutioon. ”Tuloksena on uusia eliöitä, itse itseään säilyttäviä ja siten myös pysyviä. Kun sellaisia on kerran luotu, tekoa ei voida peruuttaa.”

Wald varoitti: ”Tähän asti eliöt ovat kehittyneet hyvin hitaasti ja uusilla elämänmuodoilla on ollut runsaasti aikaa sopeutua ympäristöönsä. Nyt kokonaisia proteiineja siirrellään kertaheitolla aivan uusiin yhteyksiin, eikä kukaan tiedä, millaisia seurauksia tällä on itse isäntäeliölle tai lähiympäristön muille organismeille.” jatkot =>

http://www.uusisuomi.fi/mielipide/43213-evoluutioteoria-perustuu-osin-uskomuksiin#comment-118462