Tatu Vanhasen ajatuksia syntymäpäivähaastattelussa:
(STT)
"Tunnetuimmaksi Vanhanen on tullut pyrkimyksissään selittää yhteiskunnallisia ilmiöitä käyttämällä lähtökohtana Charles Darwinin evoluutioteoriaa. Erityisesti hän on ollut kiinnostunut demokratian kehittymisen evolutiivisista edellytyksistä."
"Vanhanen pitää saamaansa voimakastakin kritiikkiä ymmärrettävänä, koska hänen näkemyksensä ovat uusia eikä niitä vielä kovin hyvin tunneta."
Filosofi Georg Henrik von Wright Tolstoi-tutkielmassa vuodelta 1952-1954: (tieteellisestä elämännäkemyksestä) "...tämä filosofia liittyi lähinnä kehitysoppiin, joka käsitettiin perustaksi opille moraalisesta edistyksestä. Tolstoi on tarkkaan osoittanut tämän elämänkatsomuksen heikkoudet: sen naiiviuden, lyhytnäköisyyden ja tieteellisen kritiikin puutteen, kun se siirtää sellaiset käsitteet kuin kehityksen ja edistyksen biologisten ilmiöiden maailmasta taloudelliseen, poliittiseen ja moraaliseen elämään."
Nämä otteet osoittavat, että joku löytää epätarkasta aineistosta tulevaisuuteen luotaavia, hyvin osuvia havaintoja. Kysymys ei ole uskoakseni tietoisesta kritiikistä. Biologia, sosiologia ja psykologia olivat runsaat sata vuotta sitten nuoria tieteitä.
Tolstoi (1828-1910) myönsi, että tiede kehittyy. Siinä mielessä kritiikki ei koske Tatu Vanhasta.
Demokratia ja evoluutio
Varhainen kritiikki
2617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Demokratiasta ja tieteen kehityksestä seuraa, että pääsemme irti sellaisesta evoluutiosta, joka pohjautuu vain luonnonvalintaan ym evoteorian lakeihin. Jo kulttuurievoluutio vapauttaa tästä aika pitkälle, mutta geenimanipulaatio vapauttaa lopulta täysin. Voimme demokraattisesti valita, minkälaisia geenejä jatkossa suositaan. Evoluutioteoria ei todellakaan sovi yhteiskunnallisten ja kulttuuriasioiden kehityksen malliksi. Auta armias, jos fasistit ja natsit sitten pääsevät sanomaan minkälainen arjalainen rotu seuraavaksi valitaan evoluution kohteeksi. Demokratian vikanhan on siinä että päätöksistä meinaa tulla kaikenlaisia lehmänkauppoja eli lopulta huonoja päätöksiä, niinpä kriisikausina demokratiassa on delegoitava valta yhdelle johtajalle kriisin ajaksi. Se on edelleen demokratiaa, koska johtaja on aidosti kansan edustaja ja demokraattisesti valittu - hyvässä tapauksessa. Niinpä Suomessa kriisiaikoina - sota, lama, mitkä tahansa suuret uhat - olisi presidentin tai pääministerin valtaoikeuksia lisättävä. Eikä kansan pitäisi nurista johtajalle vaan totella, meni syteen tai saveen, niin kauan kuin on demokratia.
Ajatus kehityksestä on itsessään naivi - Tolstoi oli oikeassa. Kehitystä ei ole, on vaan muutosta. Nykyaikana sitä on erittäin vaikea havaita, koska teknologia ja tiede on kyllästänyt arkipäiväisen elämämme. Selvää ristiriitaa välttelemättä - tänäpäivänä tieteen naiviuden huomaa paremmin kuin koskaan. Esim. Ydinvoima, ja sen käyttötarkoitukset. (Mitä järkeä on valaista tyhjiä katuja, kun jätteet seuraavat meitä tuhansia sukupolvia.)