Ihmisen ja lähimmän sukulaisensa bonabon (kääpiösimpanssi) tiet erosivat n. 5 milj. vuotta sitten. Ehkäpä luonnonmullistusten vuoksi jokin apinalauma jäi eristyksiin muista lajitovereistaan miljooniksi vuosiksi. Eräässä tämän lauman jälkeläisessä tapahtui noin 2.8 milj. vuotta sitten aivojen kannalta tärkeä mutaatio. Nykyinen veikkaus on, että kyseessä on Ney5g-geeni, joka lakkasi toimimasta. Tästä johtuen ihmisen solujen pinnalta puuttuu eräs sokerimolekyyli, joka on apinoilla ja muilla nisäkkäillä. Kyseinen sokeria tuottava geeni on kyllä ihmisen perimässä, mutta on mutatoitunut toimimattomaksi. Kenties sen sammuminen poisti jonkinlaisen jarrun, joka piti aivojen kasvun kurissa. Noin 600 000 vuotta tämän jälkeen - evoluution näkökulmasta siis melko pian - ihmisen aivot alkoivat suureta nopeasti...
Toinen tärkeä mutaatio tapahtui 200 000-150 000 vuotta sitten, jolloin Australia, Tasmania, Uusi Seelanti ja Uusi Guinea olivat vielä yhtä mannerta ja jonka erotti Indonesiasta vain 100 km:n levyinen salmi. Näihin aikoihin tapahtuneen FOXP2-geenin muutoksen arvellaan aiheuttaneen sen, että kurkunpään kasvaminen ja sen myötä monipuolisten äänteiden tuottaminen kävi mahdolliseksi. Niin pyörähti puheen kehitys liikkeelle. Me kaikki olemme tämän edullisen mutaation saaneen afrikkalaisen esi-ihmisen jälkeläisiä. Puhetaidon syntyminen aiheutti aivojen viimeisen 100 000-50 000 vuotta jatkuneen kehityspyrähdyksen. Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis. Arviot "valmiuden" ajankohdasta vaihtelevat. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä rotujen kannalta. Vaikka nykyihminen julistettaisiin olleen aivonsa suhteen täysin valmis vaikkapa 35 000 vuotta sitten, siitäkin on vielä 20 000 vuotta siihen jolloin eri puolilla maapalloa asuvien Homo sapiens sapiens-lajin elämäntavat erilaistuivat. Siihen asti kaikki olivat vaeltelevia metsästäjä-keräilijäheimoja. Kaiken kaikkiaan 4 900 000 vuotta kestänyt ihmisen irtiotto bonabosta oli saanut aikaan 1.5% eron niiden geenien välille. Parin onnellisen sattuman kautta ihminen oli saanut päänsä sisälle maapallon siihen asti tehokkaimmat aivot.
Silloin vielä tummaihoinen Homo sapiens sapiens levittäytyi vähitellen kaikille mantereille. Saapuessaan 40 000 vuotta sitten Eurooppaan, sillä oli vastassa Homo sapiens naendertalensis, joka oli saapunut paikalle jo 160 000 vuotta aikaisemmin ja oli jo kerinnyt muuttua vaaleaihoiseksi. Tämä ensimmäinen mustan ja valkoisen rodun (-tai lajin?) kohtaaminen päättyi hämärien vaiheiden jälkeen ensimmäisen valkoisen rodun, Naendertalensiksen häviämiseen maan päältä. Ei ole tiedossa oliko kyseessä kansanmurha vai sulautuminen. Tutkijat pohtivat, olisiko mahdollista, että nyky-eurooppalaisilla olisi perimää myös Naendertalin ihmiseltä. Jotain viitteitä siihen on, mutta mitään geneettisiä todisteita ei ole löydetty. Ne ovat voineet kadota perimästä viime jääkauden aikaisen väestökadon seurauksena.
Ympäristö muovasi nykyihmisen moniin muotoihin, joita me kutsumme roduiksi. Geenitutkimus on todistanut rodut suureksi, sinänsä ymmärrettäväksi väärinkäsitykseksi. Ihmislajin sisällä on liian vähän geneettisiä eroja, jotta voisimme jakaa sitä selviin alalajeihin (lajin maantieteellisiin variantteihin) eli rotuihin. Me olemme 99.9-prosenttisesti samanlaisia. Etnisten ryhmien sisäiset erot saattavat olla suurempia kuin ryhmien väliset erot.
Nykyihmisen aivojen koko on keskimäärin 1400 gr. Yksilöllisiä eroja on. Joidenkin ihmisten aivot voivat painaa jopa 2000 grammaa. Naisten aivot painavat vähemmän kuin miesten. Einsteinin aivot painoivat vain 1200 grammaa. Painolla ei ole havaittu olevan merkitystä. Pienempien aivojen solut ovat "pakattu" tiheämpään. Etelä-Afrikassa 100 000 vuotta sitten eläneellä nykyihmisellä oletetaan olleen 99% meidän aivojemme suorituskyvystä. -Saamme siis kaikkien näiden vuosien jälkeen onnitella itseämme 1%:n tehonlisäyksestä. Terveillä ihmisillä aivot ovat rodusta ja sukupuolesta riippumatta elimenä yhtä täydelliset. (Kuten myös maksa) - Miljoonien vuosien kehityksen tulos. Erot (suuretkin) syntyvät muista syistä. Eri populaatioiden erilainen ympäristö ja historia ovat asettaneet erilaisia vaatimuksia. Aivot joustavat ympäristön mukaan. Aivoihin latautuvat juuri kulloisenkin elinolosuhteen vaatimat ohjelmat. Ehkäpä nykyinen länsimainen ympäristö on vaativa olosuhde, koska älykkyys on kasvanut 50 vuodessa mitattavassa määrin. Ero voi myös johtua mittaustapojen huomattavasta tarkentumisesta samana aikana. Sopivan vaativissa (ei mahdottomissa) olosuhteissa aivot parantavat suorituskykyään. Jos niitä ei käytetä, ne taantuvat nopeasti. Nuorempana lahjakas ihminen voi olla muutamaa kymmentä vuotta myöhemmin täysi tollo, - tai kehitys voi mennä toisinkin päin. Tavallisen elämän elämällä, sopivasti aivoja kuormittamalla, saadaan luultavasti paras lopputulos. Perimän vaikutus aivoihin on tietenkin aivan sama kuin perimän vaikutus maksaan. Voi saada hyvän maksan tai vielä paremman. Kuten joistakin tulee onnekkaan perimän vaikutuksesta hyviä urheilijoita, joistakin tulee samasta syystä paremmalla aivokoneistolla varustettuja kuin toisista. Suurimmalla osalla ihmisistä on keskimääräisen hyvät aivot. Ne riittävät mainiosti. Hedelmöitystapahtumassa mukana olevan 500 000 000:n (500milj.) erilaisen geenistön syntymisen mahdollisuus takaa sen, että olemme kaikki erilaisia. Ei ole koskaan varmaa, että superaivot omaavan vanhemman lapsi on samanlainen. Kaikki poikkeukset ovat harvinaisia sattumia.
Älykkyystestien kertomaa eri roduista on opittu viime aikoina lukemaan valistuneemmin, eikä niin yksioikoisesti kuin ennen. On havaittu valkoisessa perheessä pienestä asti kasvaneen erivärisen lapsen kehittyvän älyltään ympäristönsä mukaan. Havaittavia eroja ei ole. Voisi ajatella, että jos pieniä eroja löydettäisiin, sekin johtuu ympäristön vaikutuksesta. Ulkomuodoltaan poikkeavaan suhtaudutaan jos ei avoimen, niin piilorasistisesti. Hän saa pienestä asti kokea olevansa ainakin hieman huonompi kuin muut. Tämä vaikuttaa itsetuntoon ja saattaa näkyä mekaanisesti tehtävissä testeissä todellista huonompana tuloksena.
Ihmisen kehittyminen vei miljoonia vuosia. Ihmislajeista jäi jäljelle vain Homo sapiens sapiens. Uuden lajin syntyminen vaatisi muutaman sadan ihmisen jäämistä eristyksiin muista miljooniksi vuosiksi ja sen lisäksi muutaman onnellisen sattuman. Ehkäpä seuraava uusi ihmislaji syntyy jollekin kaukaiselle planeetalle eksyneiden avaruusmatkailijoiden jälkeläisistä.
100 000 vuotta vanhan nykyihmisen varustus on riittänyt näihin päiviin asti. Se on osoittautunut tarpeeksi joustavaksi sopeutumaan kaikenlaisiin olosuhteisiin; muuntumaan tarpeen mukaan. Sen aivot ovat tarpeeksi hyvät. Mitään estettä niiden riittämiseksi hamaan loppuun saakka ei ole näkyvissä. Onhan niiden kapasiteetti tarpeeksi suuri keksimään itselleen jatkeita, jollaisia esimerkiksi tietotekniikka ja -koneet ovat.
Toinen tärkeä mutaatio tapahtui 200 000-150 000 vuotta sitten, jolloin Australia, Tasmania, Uusi Seelanti ja Uusi Guinea olivat vielä yhtä mannerta ja jonka erotti Indonesiasta vain 100 km:n levyinen salmi. Näihin aikoihin tapahtuneen FOXP2-geenin muutoksen arvellaan aiheuttaneen sen, että kurkunpään kasvaminen ja sen myötä monipuolisten äänteiden tuottaminen kävi mahdolliseksi. Niin pyörähti puheen kehitys liikkeelle. Me kaikki olemme tämän edullisen mutaation saaneen afrikkalaisen esi-ihmisen jälkeläisiä. Puhetaidon syntyminen aiheutti aivojen viimeisen 100 000-50 000 vuotta jatkuneen kehityspyrähdyksen. Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis. Arviot "valmiuden" ajankohdasta vaihtelevat. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä rotujen kannalta. Vaikka nykyihminen julistettaisiin olleen aivonsa suhteen täysin valmis vaikkapa 35 000 vuotta sitten, siitäkin on vielä 20 000 vuotta siihen jolloin eri puolilla maapalloa asuvien Homo sapiens sapiens-lajin elämäntavat erilaistuivat. Siihen asti kaikki olivat vaeltelevia metsästäjä-keräilijäheimoja. Kaiken kaikkiaan 4 900 000 vuotta kestänyt ihmisen irtiotto bonabosta oli saanut aikaan 1.5% eron niiden geenien välille. Parin onnellisen sattuman kautta ihminen oli saanut päänsä sisälle maapallon siihen asti tehokkaimmat aivot.
Silloin vielä tummaihoinen Homo sapiens sapiens levittäytyi vähitellen kaikille mantereille. Saapuessaan 40 000 vuotta sitten Eurooppaan, sillä oli vastassa Homo sapiens naendertalensis, joka oli saapunut paikalle jo 160 000 vuotta aikaisemmin ja oli jo kerinnyt muuttua vaaleaihoiseksi. Tämä ensimmäinen mustan ja valkoisen rodun (-tai lajin?) kohtaaminen päättyi hämärien vaiheiden jälkeen ensimmäisen valkoisen rodun, Naendertalensiksen häviämiseen maan päältä. Ei ole tiedossa oliko kyseessä kansanmurha vai sulautuminen. Tutkijat pohtivat, olisiko mahdollista, että nyky-eurooppalaisilla olisi perimää myös Naendertalin ihmiseltä. Jotain viitteitä siihen on, mutta mitään geneettisiä todisteita ei ole löydetty. Ne ovat voineet kadota perimästä viime jääkauden aikaisen väestökadon seurauksena.
Ympäristö muovasi nykyihmisen moniin muotoihin, joita me kutsumme roduiksi. Geenitutkimus on todistanut rodut suureksi, sinänsä ymmärrettäväksi väärinkäsitykseksi. Ihmislajin sisällä on liian vähän geneettisiä eroja, jotta voisimme jakaa sitä selviin alalajeihin (lajin maantieteellisiin variantteihin) eli rotuihin. Me olemme 99.9-prosenttisesti samanlaisia. Etnisten ryhmien sisäiset erot saattavat olla suurempia kuin ryhmien väliset erot.
Nykyihmisen aivojen koko on keskimäärin 1400 gr. Yksilöllisiä eroja on. Joidenkin ihmisten aivot voivat painaa jopa 2000 grammaa. Naisten aivot painavat vähemmän kuin miesten. Einsteinin aivot painoivat vain 1200 grammaa. Painolla ei ole havaittu olevan merkitystä. Pienempien aivojen solut ovat "pakattu" tiheämpään. Etelä-Afrikassa 100 000 vuotta sitten eläneellä nykyihmisellä oletetaan olleen 99% meidän aivojemme suorituskyvystä. -Saamme siis kaikkien näiden vuosien jälkeen onnitella itseämme 1%:n tehonlisäyksestä. Terveillä ihmisillä aivot ovat rodusta ja sukupuolesta riippumatta elimenä yhtä täydelliset. (Kuten myös maksa) - Miljoonien vuosien kehityksen tulos. Erot (suuretkin) syntyvät muista syistä. Eri populaatioiden erilainen ympäristö ja historia ovat asettaneet erilaisia vaatimuksia. Aivot joustavat ympäristön mukaan. Aivoihin latautuvat juuri kulloisenkin elinolosuhteen vaatimat ohjelmat. Ehkäpä nykyinen länsimainen ympäristö on vaativa olosuhde, koska älykkyys on kasvanut 50 vuodessa mitattavassa määrin. Ero voi myös johtua mittaustapojen huomattavasta tarkentumisesta samana aikana. Sopivan vaativissa (ei mahdottomissa) olosuhteissa aivot parantavat suorituskykyään. Jos niitä ei käytetä, ne taantuvat nopeasti. Nuorempana lahjakas ihminen voi olla muutamaa kymmentä vuotta myöhemmin täysi tollo, - tai kehitys voi mennä toisinkin päin. Tavallisen elämän elämällä, sopivasti aivoja kuormittamalla, saadaan luultavasti paras lopputulos. Perimän vaikutus aivoihin on tietenkin aivan sama kuin perimän vaikutus maksaan. Voi saada hyvän maksan tai vielä paremman. Kuten joistakin tulee onnekkaan perimän vaikutuksesta hyviä urheilijoita, joistakin tulee samasta syystä paremmalla aivokoneistolla varustettuja kuin toisista. Suurimmalla osalla ihmisistä on keskimääräisen hyvät aivot. Ne riittävät mainiosti. Hedelmöitystapahtumassa mukana olevan 500 000 000:n (500milj.) erilaisen geenistön syntymisen mahdollisuus takaa sen, että olemme kaikki erilaisia. Ei ole koskaan varmaa, että superaivot omaavan vanhemman lapsi on samanlainen. Kaikki poikkeukset ovat harvinaisia sattumia.
Älykkyystestien kertomaa eri roduista on opittu viime aikoina lukemaan valistuneemmin, eikä niin yksioikoisesti kuin ennen. On havaittu valkoisessa perheessä pienestä asti kasvaneen erivärisen lapsen kehittyvän älyltään ympäristönsä mukaan. Havaittavia eroja ei ole. Voisi ajatella, että jos pieniä eroja löydettäisiin, sekin johtuu ympäristön vaikutuksesta. Ulkomuodoltaan poikkeavaan suhtaudutaan jos ei avoimen, niin piilorasistisesti. Hän saa pienestä asti kokea olevansa ainakin hieman huonompi kuin muut. Tämä vaikuttaa itsetuntoon ja saattaa näkyä mekaanisesti tehtävissä testeissä todellista huonompana tuloksena.
Ihmisen kehittyminen vei miljoonia vuosia. Ihmislajeista jäi jäljelle vain Homo sapiens sapiens. Uuden lajin syntyminen vaatisi muutaman sadan ihmisen jäämistä eristyksiin muista miljooniksi vuosiksi ja sen lisäksi muutaman onnellisen sattuman. Ehkäpä seuraava uusi ihmislaji syntyy jollekin kaukaiselle planeetalle eksyneiden avaruusmatkailijoiden jälkeläisistä.
100 000 vuotta vanhan nykyihmisen varustus on riittänyt näihin päiviin asti. Se on osoittautunut tarpeeksi joustavaksi sopeutumaan kaikenlaisiin olosuhteisiin; muuntumaan tarpeen mukaan. Sen aivot ovat tarpeeksi hyvät. Mitään estettä niiden riittämiseksi hamaan loppuun saakka ei ole näkyvissä. Onhan niiden kapasiteetti tarpeeksi suuri keksimään itselleen jatkeita, jollaisia esimerkiksi tietotekniikka ja -koneet ovat.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mistä olet kopsannut?
Koska tätäkin keskustelua vaivaa selvästi kokonaisnäkemyksen puute, olen vaivautunut sellaisen eri lähteistä (tiedelehdistä, kirjoista) löytämieni tietojen pohjalta tekemään. Etenkin tiedelehdistä löytyy valmiiksi kiteytettyä hyvää raaka-ainetta, jota olen surutta lainannut. Netti- tai muita sellaisia lähteitä, joiden taustaa en tiedä, en ole käyttänyt.
Tiedelehtien artikkeleissa käsitellään yleensä jotain pientä detaljia kokonaisuudesta. Sellaisenaan nekin ovat aivan liian pitkiä, joten olen joutunut rankasti karsimaan ja ottamaan mukaan vain kokonaisuuden kannalta olennaisen.
Onhan näitä uusimpien tutkimustulosten perusteella tehtyjä kokonaisesityksiä olemassa. Olen niitä lukenut, mitä olen käsiini saanut. Niissä on se hankala puoli, että ne ovat satoja sivuja paksuja kirjoja, joten ei niitä sellaisenaan voi käyttää nettikeskustelussa.
Olen osallistunut tämän kirjoituksen "raakaversiolla" muutama viikko sitten eräällä toisella palstalla samasta asiasta käytyyn keskusteluun. Se on sen kokonaiskuvan mukainen, joka minulle itselleni on kaiken lukemani ja kokemani perusteella tullut.
Näytät olleen täysin 'tiedelehtien' toimittajien armoilla, ja siis heikoilla jäillä.
Mitä rotuihin tulee, kertoisitko myös koiraroduista? Äly, luonne ja kaikki ominaisuudet periytyvät, ja koiranomistaja tietää jo tarjolla olevan pennun "ihonväristä" millaista käyttäytymistä siltä voi odottaa.
Sanoppas, kun olet niin viisas, että miksei rajavalvonta voisi noudattaa samaa käytännön järkeä, kuin koiranosataja?
Kaunistuisivat rikostilastotkin, ja olisi taas turvallisempaa.
Mikä on sinun versiosi (se oikea) ihmisen kehityksestä. Kerro, niin kerron kenen "armoilla" sinä olet.
Lyhyt kooste ihmisen kehityksestä
Väliotsikot: KAKSI TÄRKEÄÄ MUTAATIOTA - ENSIMMÄINEN MUSTAN JA VALKOISEN RODUN KOHTAAMINEN - RODUT, AIVOT - ÄLYKKYYSTESTIEN KERTOMAA - TARVITSEMMEKO TEHOKKAAMMAT AIVOT? - UUSI IHMISLAJI?
KAKSI TÄRKEÄÄ MUTAATIOTA
Ihmisen ja lähimmän sukulaisensa bonabon (kääpiösimpanssi) tiet erosivat n. 5 milj. vuotta sitten. Ehkäpä luonnonmullistusten vuoksi jokin apinalauma jäi eristyksiin muista lajitovereistaan miljooniksi vuosiksi. Eräässä tämän lauman jälkeläisessä tapahtui noin 2.8 milj. vuotta sitten aivojen kannalta tärkeä mutaatio. Nykyinen veikkaus on, että kyseessä on Ney5g-geeni, joka lakkasi toimimasta. Tästä johtuen ihmisen solujen pinnalta puuttuu eräs sokerimolekyyli, joka on apinoilla ja muilla nisäkkäillä. Kyseinen sokeria tuottava geeni on kyllä ihmisen perimässä, mutta on mutatoitunut toimimattomaksi. Kenties sen sammuminen poisti jonkinlaisen jarrun, joka piti aivojen kasvun kurissa. Noin 600 000 vuotta tämän jälkeen - evoluution näkökulmasta siis melko pian - ihmisen aivot alkoivat suureta nopeasti...
Toinen tärkeä mutaatio tapahtui 200 000-150 000 vuotta sitten, jolloin Australia, Tasmania, Uusi Seelanti ja Uusi Guinea olivat vielä yhtä mannerta ja jonka erotti Indonesiasta vain 100 km:n levyinen salmi. Näihin aikoihin tapahtuneen FOXP2-geenin muutoksen arvellaan aiheuttaneen sen, että kurkunpään kasvaminen ja sen myötä monipuolisten äänteiden tuottaminen kävi mahdolliseksi. Niin pyörähti puheen kehitys liikkeelle. Me kaikki olemme tämän edullisen mutaation saaneen afrikkalaisen esi-ihmisen jälkeläisiä. Puhetaidon syntyminen aiheutti aivojen viimeisen 100 000-50 000 vuotta jatkuneen kehityspyrähdyksen. Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis. Arviot "valmiuden" ajankohdasta vaihtelevat. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä rotujen kannalta. Vaikka nykyihminen julistettaisiin olleen aivonsa suhteen täysin valmis vaikkapa 35 000 vuotta sitten, siitäkin on vielä 20 000 vuotta siihen jolloin eri puolilla maapalloa asuvien Homo sapiens sapiens-lajin elämäntavat erilaistuivat. Siihen asti kaikki olivat vaeltelevia metsästäjä-keräilijäheimoja. Kaiken kaikkiaan 4 900 000 vuotta kestänyt ihmisen irtiotto bonabosta oli saanut aikaan 1.5% eron niiden geenien välille. Parin onnellisen sattuman kautta ihminen oli saanut päänsä sisälle maapallon siihen asti tehokkaimmat aivot.
ENSIMMÄINEN MUSTAN JA VALKOISEN RODUN KOHTAAMINEN
Silloin vielä tummaihoinen Homo sapiens sapiens levittäytyi vähitellen kaikille mantereille. Saapuessaan 40 000 vuotta sitten Eurooppaan, sillä oli vastassa Homo sapiens naendertalensis, joka oli saapunut paikalle jo 160 000 vuotta aikaisemmin ja oli jo kerinnyt muuttua vaaleaihoiseksi. Tämä ensimmäinen mustan ja valkoisen rodun (-tai lajin?) kohtaaminen päättyi hämärien vaiheiden jälkeen ensimmäisen valkoisen rodun, Naendertalensiksen häviämiseen maan päältä. Ei ole tiedossa oliko kyseessä kansanmurha vai sulautuminen. Tutkijat pohtivat, olisiko mahdollista, että nyky-eurooppalaisilla olisi perimää myös Naendertalin ihmiseltä. Jotain viitteitä siihen on, mutta mitään geneettisiä todisteita ei ole löydetty. Ne ovat voineet kadota perimästä viime jääkauden aiheuttaman väestökadon seurauksena.
RODUT
Ympäristö muovasi nykyihmisen moniin muotoihin, joita me kutsumme roduiksi. Geenitutkimus on todistanut rodut suureksi, sinänsä ymmärrettäväksi väärinkäsitykseksi. Ihmislajin sisällä on liian vähän geneettisiä eroja, jotta voisimme jakaa sitä selviin alalajeihin (lajin maantieteellisiin variantteihin) eli rotuihin. Me olemme 99.9-prosenttisesti samanlaisia. Etnisten ryhmien sisäiset erot saattavat olla suurempia kuin ryhmien väliset erot.
AIVOT
Nykyihmisen aivojen koko on keskimäärin 1400 gr. Yksilöllisiä eroja on. Joidenkin ihmisten aivot voivat painaa jopa 2000 grammaa. Naisten aivot painavat vähemmän kuin miesten. Einsteinin aivot painoivat vain 1200 grammaa. Painolla ei ole havaittu olevan merkitystä. Pienempien aivojen solut ovat "pakattu" tiheämpään. Etelä-Afrikassa 100 000 vuotta sitten eläneellä nykyihmisellä oletetaan olleen 99% meidän aivojemme suorituskyvystä. -Saamme siis kaikkien näiden vuosien jälkeen onnitella itseämme 1%:n tehonlisäyksestä.
Terveillä ihmisillä aivot ovat rodusta ja sukupuolesta riippumatta elimenä yhtä täydelliset. (Kuten myös maksa) - Miljoonien vuosien kehityksen tulos. Erot (suuretkin) syntyvät muista syistä. Eri populaatioiden erilainen ympäristö ja historia ovat asettaneet erilaisia vaatimuksia. Aivot joustavat ympäristön mukaan. Aivoihin latautuvat juuri kulloisenkin elinolosuhteen vaatimat ohjelmat. Ehkäpä nykyinen länsimainen ympäristö on vaativa olosuhde, koska älykkyys on kasvanut 50 vuodessa mitattavassa määrin. Ero voi myös johtua mittaustapojen huomattavasta tarkentumisesta samana aikana. Sopivan vaativissa (ei mahdottomissa) olosuhteissa aivot parantavat suorituskykyään. Jos niitä ei käytetä, ne taantuvat nopeasti. Nuorempana lahjakas ihminen voi olla muutamaa kymmentä vuotta myöhemmin täysi tollo, - tai kehitys voi mennä toisinkin päin. Tavallisen elämän elämällä, sopivasti aivoja kuormittamalla, saadaan luultavasti paras lopputulos.
Perimän vaikutus aivoihin on tietenkin aivan sama kuin perimän vaikutus maksaan. Voi saada hyvän maksan tai vielä paremman. Kuten joistakin tulee onnekkaan perimän vaikutuksesta hyviä urheilijoita, joistakin tulee samasta syystä paremmalla aivokoneistolla varustettuja kuin toisista. Suurimmalla osalla ihmisistä on keskimääräisen hyvät aivot. Ne riittävät mainiosti. Hedelmöitystapahtumassa mukana olevan 500 000 000:n (500milj.) erilaisen geenistön syntymisen mahdollisuus takaa sen, että olemme kaikki erilaisia. Ei ole koskaan varmaa, että superaivot omaavan vanhemman lapsi on samanlainen. Kaikki poikkeukset ovat harvinaisia sattumia.
ÄLYKKYYSTESTIEN KERTOMAA
Älykkyystestien kertomaa eri roduista on opittu viime aikoina lukemaan valistuneemmin, eikä niin yksioikoisesti kuin ennen. On havaittu valkoisessa perheessä pienestä asti kasvaneen erivärisen lapsen kehittyvän älyltään ympäristönsä mukaan. Havaittavia eroja ei ole. Voisi ajatella, että jos pieniä eroja löydettäisiin, sekin johtuu ympäristön vaikutuksesta. Ulkomuodoltaan poikkeavaan suhtaudutaan jos ei avoimen, niin piilorasistisesti. Hän saa pienestä asti kokea olevansa ainakin hieman huonompi kuin muut. Tämä vaikuttaa itsetuntoon ja saattaa näkyä mekaanisesti tehtävissä testeissä todellista huonompana tuloksena.
TARVITSEMMEKO TEHOKKAAMMAT AIVOT?
100 000 vuotta vanhan nykyihmisen varustus on riittänyt näihin päiviin asti. Se on osoittautunut tarpeeksi joustavaksi sopeutumaan kaikenlaisiin olosuhteisiin; muuntumaan tarpeen mukaan. Sen aivot ovat tarpeeksi hyvät. Mitään estettä niiden riittämiseksi hamaan loppuun saakka ei ole näkyvissä. Onhan niiden kapasiteetti tarpeeksi suuri keksimään itselleen jatkeita, jollaisia esimerkiksi tietotekniikka ja -koneet ovat.
UUSI IHMISLAJI?
Ihmisen kehittyminen vei miljoonia vuosia. Ihmislajeista jäi jäljelle vain Homo sapiens sapiens. Uuden lajin syntyminen vaatisi muutaman sadan ihmisen jäämistä eristyksiin muista miljooniksi vuosiksi ja sen lisäksi muutaman onnellisen sattuman. Ilman mittavaa luonnonkatastrofia, kuten suuren taivaankappaleen törmäystä maahan, ei uuden ihmislajin syntyminen ole mahdollinen. Nykynäkymien mukaan ihmisten väliset erot tulevat vain pienenemään entisestään. Ehkäpä seuraava uusi ihmislaji syntyy jollekin kaukaiselle planeetalle eksyneiden avaruusmatkailijoiden jälkeläisistä.
ratkaisee, niin suuripäisimmät on niitä viisaimpia?
Matti ja Teppo, Turun tietoviisaat :)
mutta älykkyyden kannalta aivojen koolla ei ole havaittu olevan merkitystä. Isoimmat aivot ovat erillä valaslajeilla, joidenka aivot saattavat painaa yli 10kg.
Nykyihmisen aivojen koko on keskimäärin 1400 gr. Yksilöllisiä eroja on. Joidenkin ihmisten aivot voivat painaa jopa 2000 grammaa. Naisten aivot painavat vähemmän kuin miesten. Einsteinin aivot painoivat vain 1200 grammaa. Painolla ei ole havaittu olevan merkitystä. Pienempien aivojen solut ovat "pakattu" tiheämpään.
miksi naiset aina ovat niin "tiukkapipoisia".
"Kaiken kaikkiaan 4 900 000 vuotta kestänyt ihmisen irtiotto bonabosta oli saanut aikaan 1.5% eron niiden geenien välille. Parin onnellisen sattuman kautta ihminen oli saanut päänsä sisälle maapallon siihen asti tehokkaimmat aivot. "
Bonobot eivät ole sen läheisempää sukua ihmiselle kuin tavallisetkaan simpanssit. Simpanssien ja Bonobojen yhteinen kantamuoto eli mijoonia vuosia sen jälkeen kuin ihmisen ja simpanssin kantamuoto. Joidenkin tutkimusten mukaan kyseiset lajit pystyvät vieläkin pariutumaan keskenään. Geenierojen suuruus vaihtelee sen mukaan miten ne lasketaan, esim. onko eläimella vastaava geeni, sama geeni, tai mikä osuuus nukleoidiemäspareista on identtisiä. Koirarodutkin kertovat että hyvin pienet muutokset geeneissä voivat tuottaa monia merkittävia eroja.
"Saapuessaan 40 000 vuotta sitten Eurooppaan, sillä oli vastassa Homo sapiens naendertalensis, joka oli saapunut paikalle jo 160 000 vuotta aikaisemmin ja oli jo kerinnyt muuttua vaaleaihoiseksi."
Tästäkään ei ole mitään tietoa, pelkkää spekulaatiota. Neandertalin ihmiset kuvataan usein hyvin nykyihmisen kaltaisena, mutta on mahdollista että niillä oli jopa paksu turkki Euroopan jääkautisessa ilmastossa selviämiseksi.
"Ympäristö muovasi nykyihmisen moniin muotoihin, joita me kutsumme roduiksi. Geenitutkimus on todistanut rodut suureksi, sinänsä ymmärrettäväksi väärinkäsitykseksi. Ihmislajin sisällä on liian vähän geneettisiä eroja, jotta voisimme jakaa sitä selviin alalajeihin (lajin maantieteellisiin variantteihin) eli rotuihin. Me olemme 99.9-prosenttisesti samanlaisia. Etnisten ryhmien sisäiset erot saattavat olla suurempia kuin ryhmien väliset erot."
Tietenkin etnisten ryhmien sisäiset erot ovat suurempia kuin ryhmien väliset, onko joku nykyään väittänyt muuta? Ryhmienkin väliset erot voivat silti olla merkittäviä. Se että ihmiset ovat niin lyhyessä ajassa kehittyneet niinkin erinäköisiksi kertoo todennäköisesti juuri että evoluuution valintapaine on ollut varsin voimakas, ja eri puolilla maailmaa eri suuntiin.
"Tutkijat pohtivat, olisiko mahdollista, että nyky-eurooppalaisilla olisi perimää myös Naendertalin ihmiseltä. Jotain viitteitä siihen on, mutta mitään geneettisiä todisteita ei ole löydetty. Ne ovat voineet kadota perimästä viime jääkauden aikaisen väestökadon seurauksena."
Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys. Ainakin kulttuurivaikutus neandertalin ihmisten ja nykyihmisten välillä oli syvällinen ja pitkäaikainen. Jos sulautumista ei tapahtunut niin lajien eriytyminen on tapahtunut nisäkkäille tavanomaista nopeammin, ehkä geenitutkimus vielä paljastaa enemmän.
"Nykyihmisen aivojen koko on keskimäärin 1400 gr. Yksilöllisiä eroja on. Joidenkin ihmisten aivot voivat painaa jopa 2000 grammaa. Naisten aivot painavat vähemmän kuin miesten. Einsteinin aivot painoivat vain 1200 grammaa. Painolla ei ole havaittu olevan merkitystä."
Aivojen painoilla on havaittu olevan merkitysta, älykkyysosamäärä ja aivojen koko korreloivat lievän positiivisesti. Siis keskimäärin mutta ei suinkaan aina älykkäillä on tyhmiä suuremmat aivot. Einsteinin aivot muuten olivat rakenteltaan poikkeukselliset. Se saattoi auttaa Einsteinia ajattelemaan visuaalisesti ja siten paremmin kehittämään nerokkaita teorioitaan.
Naisten ja miesten aivojen kokoero on mielenkiintoinen kysymys, johon ei tunnu olevan hyvää selitystä. Ero ei liity vain kokoeroon, myös pituuteen suhteutettuna miesten aivot ovat naisia suuremmat. Ero ei myöskään tunnu kertovan älykkyyseroista.
"On havaittu valkoisessa perheessä pienestä asti kasvaneen erivärisen lapsen kehittyvän älyltään ympäristönsä mukaan. Havaittavia eroja ei ole."
Tutkimuksia on monenlaisia, mutta useimpien mukaan geenien vaikutus on jopa ympäristöä ja kasvatusperhettä suurempi. Väite että valkoisessa perheessä kasvanut erivärinen lapsi kehittyy valkoisten tasolle tuntuisi sanovan että mustat eivät osaa tai halua kasvattaa lapsiaan yhtä hyvin kuin valkoiset. Eikö tämä ole rasismia?
"Havaittavia eroja ei ole. Voisi ajatella, että jos pieniä eroja löydettäisiin, sekin johtuu ympäristön vaikutuksesta. Ulkomuodoltaan poikkeavaan suhtaudutaan jos ei avoimen, niin piilorasistisesti. Hän saa pienestä asti kokea olevansa ainakin hieman huonompi kuin muut. Tämä vaikuttaa itsetuntoon ja saattaa näkyä mekaanisesti tehtävissä testeissä todellista huonompana tuloksena."
Piilorasismia varmasti esiintyy, mutta hypoteesiä jota ei voi falsifioida ei voi myöskään todistaa oikeaksi. Syrjintä ei suinkaan aina ole johtanut valtaväestöä huonompaan menestykseen. Esim. Saksan juutalaiset olivat ennnen Hitleriä keskimäärin paljon valtaväestöä koulutetumpia, vaikka antisemitismi oli yleistä ja osin syrjintä oli myös virallisesti valtion tukema. Mm. juutalaiset eivät päässeet moniin virkoihin.
Yhtä hyvin voisi ajatella että syrjintä kannustaa yrittämään kovemmin.
"100 000 vuotta vanhan nykyihmisen varustus on riittänyt näihin päiviin asti. Se on osoittautunut tarpeeksi joustavaksi sopeutumaan kaikenlaisiin olosuhteisiin; muuntumaan tarpeen mukaan. Sen aivot ovat tarpeeksi hyvät."
Niin mutta ainahan ne voisivat olla paremmat, nyky-yhteiskunta ainakin tuntuisi vaativan huipputason aivoja. Itse uskoisin että ennemmin tai myöhemmin, mutta luultavasti vielä meidän elinaikanamme, geenimanipulaation ja muun tekniikan kehittyminen tulee mahdollistamaan ihmisten älykkyyden ja muiden kykyjen suuren parantamisen.
Koska nyt aletaan mennä detaljeihin, jaan vastaukseni osiin mahdollisen jatkokeskustelun helpottamiseksi.
Kirjoitat:
Bonobot eivät ole sen läheisempää sukua ihmiselle kuin tavallisetkaan simpanssit. Simpanssien ja Bonobojen yhteinen kantamuoto eli mijoonia vuosia sen jälkeen kuin ihmisen ja simpanssin kantamuoto. Joidenkin tutkimusten mukaan kyseiset lajit pystyvät vieläkin pariutumaan keskenään. Geenierojen suuruus vaihtelee sen mukaan miten ne lasketaan, esim. onko eläimella vastaava geeni, sama geeni, tai mikä osuuus nukleoidiemäspareista on identtisiä. Koirarodutkin kertovat että hyvin pienet muutokset geeneissä voivat tuottaa monia merkittävia eroja.
Vastaus:
Simpanssi on geneettisesti selvästi lähempänä Ihmistä kuin gorillaa ja muita apinalajeja bonaboa (kääpiösimpanssi) lukuun ottamatta. Perimänsä perusteella ihmistä on nimitetty kolmanneksi simpanssiksi simpanssin ja bonabon ohella. Kaikilla kolmella on yhteinen kantamuoto n. 5milj. vuoden takaa, jolloin tiet erosivat ihmiseen ja simpanssiin johtavaan haaraan. Bonabo (Pan paniscus) lähti omille teilleen simpanssihaarasta 2-3milj. vuotta sitten ja sen katsotaan olevan geneettisesti hieman lähempänä ihmistä kuin simpanssi (Pan troglodytes). Ero on kuitenkin häviävän pieni. Ihmisen ja simpanssien geeneissä on jopa 99.4%:n samankaltaisuus. Mm. verensiirrot lajien välillä ovat mahdollisia. Lisätietoja mm. linkistä (josta jatkolinkkeineen löytyy paljon uusinta tietoa aiheesta):
http://www.newscientist.com/news/news.jsp?id=ns99993744
Kirjoitat:
"Saapuessaan 40 000 vuotta sitten Eurooppaan, sillä oli vastassa Homo sapiens naendertalensis, joka oli saapunut paikalle jo 160 000 vuotta aikaisemmin ja oli jo kerinnyt muuttua vaaleaihoiseksi."
Tästäkään ei ole mitään tietoa, pelkkää spekulaatiota. Neandertalin ihmiset kuvataan usein hyvin nykyihmisen kaltaisena, mutta on mahdollista että niillä oli jopa paksu turkki Euroopan jääkautisessa ilmastossa selviämiseksi.
"Tutkijat pohtivat, olisiko mahdollista, että nyky-eurooppalaisilla olisi perimää myös Naendertalin ihmiseltä. Jotain viitteitä siihen on, mutta mitään geneettisiä todisteita ei ole löydetty. Ne ovat voineet kadota perimästä viime jääkauden aikaisen väestökadon seurauksena."
Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys. Ainakin kulttuurivaikutus neandertalin ihmisten ja nykyihmisten välillä oli syvällinen ja pitkäaikainen. Jos sulautumista ei tapahtunut niin lajien eriytyminen on tapahtunut nisäkkäille tavanomaista nopeammin, ehkä geenitutkimus vielä paljastaa enemmän.
Vastaus:
Naenderlilaisen arvellaan eronneen nykyihmisen sukupuusta 0.5milj. vuotta sitten. Se levisi Euroopan ja Euraasian alueille n. 200 000 vuotta sitten. Senkin ulkonäkö oli riippuvainen ulkoisista olosuhteista. On aivan järkevä ja yleinen oletus, että pohjoisimpina asuvien naenderdalien iho vaaleni. Ihon tummuutta säätelee se, kuinka paljon pigmenttiä tarvitaan suojaamaan ihoa auringon vaikutukselta. Tämä ihon sopivan luonnollisen suojakertoimen, eli tummuusasteen kehittyminen tapahtuu verraten nopeasti luonnonvalinnan kautta. Luultavasti pikemminkin satojen kuin tuhansien vuosien aikana.
40 000 vuotta sitten Eurooppaan saapunut Homo sapiens sapiens oli ensin tummaihoinen. Täällä se kohtasi luultavasti vaaleaihoisen serkkunsa Homo sapiens naendertalensiksen. Mitä tapahtui, sitä tutkitaan kiivaasti. Geeniteknologian avulla on päästy pelkkiä arvauksia pidemmälle. Pisimmälle päässeenä tutkijana pidetään ruotsalaista (jolla on myös suomalaisia juuria) Svante Pääbo'ta.
Aika hyvä ja kattava dokumentti runsaine lisälinkkeineen ihmisen kehityksestä löytyy osoitteesta:
(naendertalin ihmisestä tietoa saman linkin osastossa "lineages".
http://www.becominghuman.org/
Viittaan myös Max Planck instituutin tutkijan, Svante Pääbo'n havaintoihin, joihin voi tutustua tarkemmin linkissä:
http://www.americanscientist.org/template/AssetDetail/assetid/28338/page/5;jsessionid=aaadlKGtGqJQ1Z
"Tutkijat pohtivat, olisiko mahdollista, että nyky-eurooppalaisilla olisi perimää myös Naendertalin ihmiseltä. Jotain viitteitä siihen on, mutta mitään geneettisiä todisteita ei ole löydetty. Ne ovat voineet kadota perimästä viime jääkauden aikaisen väestökadon seurauksena."
Tarkasti ottaen geenitutkimukset ovat osoittaneet että suurella todennäköisyydellä kaikki nykyihmisen Y-kromosomi ja mt-DNA linjat ovat melko äskettäistä afrikkalaista alkuperää. Tämä ei silti tarkoita etteikö risteytymistä nykyihmisen ja neandertalin ihmisen välillä olisi voinut tapahtua. Mm. fossiililöydöt ovat kiistanalaisia ja monien tutkijoiden mukaan useat luurangot näyttävät selvästi nykyihmisen ja neandertalin hybrideiltä. Kuten kirjoitit jääkauden aikana Euroopan väestö väheni ja tämän geneettisen pullonkaulan aikana neandertalin ihmiseltä perityt Y-kromosomit ja mt-DNA ovvat ovat voineet karsiutua ehkä vain sattuman mutta mahdollisesti myös valinnan tuloksena. Silti nykyihmisillä ja erityisesti Eurooppalaisilla ja Aasialaisillakin voi hyvin olla joitakin neandertalin ihmisiltä perittyjä geenejä, tämä voisi osin myös selittää miksi me näytämme niinkin erilaisila kuin afrikkalaiset, eroja on paljon muitakin kuin näkyvin eli ihonväri.
Ohessa Abstrakti American Journal of Human Genetics lehdestä.
http://www.journals.uchicago.edu/AJHG/journal/issues/v73n5/35119/brief/35119.abstract.html
Although Africa has played a central role in human evolutionary history, certain studies have suggested that not all contemporary human genetic diversity is of recent African origin. We investigated 35 simple polymorphic sites and one Tn microsatellite in an 8-kb segment of the dystrophin gene. We found 86 haplotypes in 1,343 chromosomes from around the world. Although a classical out-of-Africa topology was observed in trees based on the variant frequencies, the tree of haplotype sequences reveals three lineages accounting for present-day diversity. The proportion of new recombinants and the diversity of the Tn microsatellite were used to estimate the age of haplotype lineages and the time of colonization events. The lineage that underwent the great expansion originated in Africa prior to the Upper Paleolithic (27,00056,000 years ago). A second group, of structurally distinct haplotypes that occupy a central position on the tree, has never left Africa. The third lineage is represented by the haplotype that lies closest to the root, is virtually absent in Africa, and appears older than the recent out-of-Africa expansion. We propose that this lineage could have left Africa before the expansion (as early as 160,000 years ago) and admixed, outside of Africa, with the expanding lineage. Contemporary human diversity, although dominated by the recently expanded African lineage, thus represents a mosaic of different contributions.
"Naenderlilaisen arvellaan eronneen nykyihmisen sukupuusta 0.5milj. vuotta sitten. Se levisi Euroopan ja Euraasian alueille n. 200 000 vuotta sitten. Senkin ulkonäkö oli riippuvainen ulkoisista olosuhteista. On aivan järkevä ja yleinen oletus, että pohjoisimpina asuvien naenderdalien iho vaaleni. Ihon tummuutta säätelee se, kuinka paljon pigmenttiä tarvitaan suojaamaan ihoa auringon vaikutukselta. Tämä ihon sopivan luonnollisen suojakertoimen, eli tummuusasteen kehittyminen tapahtuu verraten nopeasti luonnonvalinnan kautta. Luultavasti pikemminkin satojen kuin tuhansien vuosien aikana."
Luonnonvalinta voi toimia varsin nopeastikin jos valintapaine on riittävän voimakas ja populaatiossa on riittävästi valinnan kohteena olevaan ominaisuuteen vaikuttavaa geneettistä vaihtelua. Ei kuitenkaan ainakaan vielä ole mitän luotettavaa tietoa miten ihmisen ihonväri on kehittynyt. On kuitenkin hyvä muistaa että esimerkiksi Amerikan alkuperäiskansat jotka useimpien tutkimusten mukaan ovat asuneet mantereella jo noin kaksikymmentätuhatta vuotta vaihtelevat ihonväriltään vain melko vähän. Hyvin voimakkaan ultraviolettisäteilyn alaisena elävät Andien intiaanitkin ovat ihonväriltään vain kuparinruskeita. Siten tuntuu todennäköisemmältä että ihonvärin vaaleneminenkin on ollut mahdollista vain vähitellen kun ihon pigmentointia vähentäviä geenimutaatioita on syntynyt ja siten vaalenemisprosessi on kestänyt pikemminkin kymmeniätuhansia vuosia kuin vain muutamia satoja tai edes tuhansia vuosia.
Vaalean ihon hyöty liittyy ennenkaikkea tehokkaampaan D-vitamiinisynteesiin ja korostuu siten jos ruokavaliossa on luonnostaan vähän D-vitamiinia. Neandertalin ruokavaliota ei tietysti ole täyttä varmuutta, mutta arkeologiset löydöt mm. saaliseläinten luut ja metsästykseen liittyneet tarvekalut viittaavat sen olleen enimmäkseen lihapitoinen. Neandertalin luista tehdyn isotooppianalyysin mukaan ruokavaliosta jopa 85 prosenttia olisi ollut lihaa ja muita eläinten ruhojen osia. Tällaisen ruokavalion D-vitamiinipitoisuus olisi luonnostaan korkea eikä siten selvää valintapainetta vaaleampaan ihoon välttämättä olisi. Mm. pohjoisessa elävät eskimot saavat perinteisestä ruokavaliostaan hyvin runsaasti D-vitamiinia ja ovatkin melko tummaihoisia. Yleensäkin nykyihmisen edeltäjien ulkonäön rekonstruointiin liittyy paljon enemmän epävarmuustekijöitä kuin mitä yleensä ajatellaan. Esim karvoituksesta, pigmentoinnista tai monista pehmyskudoksista voidaan esittää vain sivistyneitä arvauksia.