Beagle 2 on ja pysyy vaiti. Oudoksuttaa hivenen myös tuo touhu. Ladataan laskeutuja hienoilla komponenteilla, joka on ihan ok ja tarpeen, mutta koko homma meni siinä vaiheessa käsille kun päätettiin laskeutua ilmatyynyillä.
Beagle 2 sivuilla on hienot tiedot ja laskelmat miten nopeus alenee oliko se nyt 20000 km/h aina noin 60 km/h, joka on tuo nopeus ilmatyynyillä iskeytymiselle. Mitä jos jossain kohdassa laskemat/arvaukset ovat pielessä ja nopeus onkin 120 km/h ja ilmatyynyjen varassa? Painoakin kun mötikällä noin 70 kg. Aleneeko nopeus todellakin kuten sivuilla on mainostettu laskuvarjolla? Entä toimiiko anturoinnit kuten mainostettu, jos nopeus onkin suurempi tai hidastuvuus pienempi? Onkohan ilmatyynyt edes täyttyneet?
Mitäs, onko sitä tutkittu, miten ilmatyynyt kestää jos ensimmäinen pomppu osuukin veitsen terävän kiven päälle tai tuon oletetun kraaterin reunaan (sama terävyys). Ensimmäisessä kosketuksessa ilmatyynyt ilmattomiksi (tai osa) ja seuraavalla iskulla rämähtäen maahan.
Omasta mielestä nuo lähetetyt instrumentit ja analysaattori ym. tieteelliset vehkeet ovat mitä pitääkin, ja koko projektia ei olisi pitänyt vaaraantaa näin "typerällä" laskeutumisella, varsinkin kun ei tiedetä tarkkaa laskeutumispaikkaa (oliko alue nyt 100 km ellipsinen alue) eikä tiedetä tarkkaan minkälainen kivi missäkin sijaitsee.
Olisi pitänyt keksiä jokin vaarattomampi laskeutumistapa huomattavasti pienemmällä nopeudella, ei raketeilla kun eivät tuohon Expressiin mahtuneet mutta jokin muu. Tai sitten oltaisiin jätetty homma Expressistä pois ja lähetetty erikseen jonkun tulevan luotaimen mukana.
Beagle 2 sivuilla on hienot tiedot ja laskelmat miten nopeus alenee oliko se nyt 20000 km/h aina noin 60 km/h, joka on tuo nopeus ilmatyynyillä iskeytymiselle. Mitä jos jossain kohdassa laskemat/arvaukset ovat pielessä ja nopeus onkin 120 km/h ja ilmatyynyjen varassa? Painoakin kun mötikällä noin 70 kg. Aleneeko nopeus todellakin kuten sivuilla on mainostettu laskuvarjolla? Entä toimiiko anturoinnit kuten mainostettu, jos nopeus onkin suurempi tai hidastuvuus pienempi? Onkohan ilmatyynyt edes täyttyneet?
Mitäs, onko sitä tutkittu, miten ilmatyynyt kestää jos ensimmäinen pomppu osuukin veitsen terävän kiven päälle tai tuon oletetun kraaterin reunaan (sama terävyys). Ensimmäisessä kosketuksessa ilmatyynyt ilmattomiksi (tai osa) ja seuraavalla iskulla rämähtäen maahan.
Omasta mielestä nuo lähetetyt instrumentit ja analysaattori ym. tieteelliset vehkeet ovat mitä pitääkin, ja koko projektia ei olisi pitänyt vaaraantaa näin "typerällä" laskeutumisella, varsinkin kun ei tiedetä tarkkaa laskeutumispaikkaa (oliko alue nyt 100 km ellipsinen alue) eikä tiedetä tarkkaan minkälainen kivi missäkin sijaitsee.
Olisi pitänyt keksiä jokin vaarattomampi laskeutumistapa huomattavasti pienemmällä nopeudella, ei raketeilla kun eivät tuohon Expressiin mahtuneet mutta jokin muu. Tai sitten oltaisiin jätetty homma Expressistä pois ja lähetetty erikseen jonkun tulevan luotaimen mukana.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä minun mielipide on, että nykyinen tekniikka on kaikista järkevin.
Kun 1976 Viking-luotain lähetettiin Marsiin (ensimmäinen onnistunut laskeutuminen), kuljetti se mukanaan jarrurakettien polttoainetta ym. ylimääräistä ja painavaa tavaraa. Lennon hinta oli varmaan 10 kertainen nykyisiin verrattuna.
Ja usko pois... viisaat kaverit noita lentoja suunnittelee, eli ei ne mitään laskeutumisnopeuksia ole väärin laskeneet. Ja kyllä teräväsärmäiset kivet on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Jenkkien vastaava härvelihän onnistui laskeutumisessa täydellisesti nyt - ja jo kaksi vuotta sitten.
Edellinen jenkkien epäonnistuminen todettiin sittemmin naurettavaksi: oli mennyt mailit ja kilometrit sekaisin. Eurooppalaiset tuskin mokailevat tällaisissa asioissa, mutta Beaglen kohtaloksi on voinut koitua joku toinen moka. Joku on unohtanut juottaa airbagien johdot tms. Beaglen kohtalo saattaa jäädä ainaisiksi ajoiksi epäselväksi, koska lento sujui normaalisti aina laskeutumishetkeen saakka.
Niin, Spirit onnistui laskeutumisessa. Vahuti hidastettiin nollaan noin 4-kerroksisen talon korkeudella, jonka jälkeen tämä 500 kg mötikkä annettiin pudota vapaasti maahan ilmatyynyjen varassa. Iskeytymisvauhti 48 km/h ja mikäli vielä tuulee vauhti 80 km/h, joten kyllä tuo nopeus aika tavalla vaihtelee, NASA:n mukaan jopa 70 %. Ja Beaglessahan ei ollut mitään jarruraketteja, eli on aika vauhtia on Beagle voinut marsiin iskeytyä.
Eikä se mikään sudeksi suunniteltu ollut. Onnistuihan tämä toinen laskeutuminen ihan hyvin niitten ilmatyynyjen kanssa. Tosin tässähän käytettiin lisäksi jarruraketteja, jotka pudottivat vauhdin ensin nollaan ja sitten alus pudotettiin alas pomppimaan.
Tämä alushan on voinut jäädä esim. ylösalaisin johonkin kivien koloon ja antenni sojottaa sinne marsin kamaraan.
Onhan niillä vielä tarkoitus katsella sitä alusta sieltä sen emoaluksen kameroilla, että miten sille on käynyt.
Siinähän on kääntymismeaknismi, joka kääntää Beagle oikeaan asentoon.
Tekniikkakin on mielestäni ihan hyvää ja järkevää, mutta se laskeutumistapa epäilyttää eniten, ja väitän edelleen että siinä mentiin metsään tämän hankkeen kohdalla. Mitä jos Beagle pomppaa laskeutumisessa kahden kiven väliin ja jää jumiin?
Onko siis järkevää vaaraantaa koko operaatio, täkeä tutkimusvehkeet, näin epäilyttävällä laskeutumisella, kun kukaan ei tarkkaan tiedä mihin tarkalleen laskeutuu, mitä laskeutumispaikalla on? 200 km x 100 km alueelle mahtuu aika kasa kiviä, koloja ym. joihin 68 kg Beagle mahtuu täysin....
Itselleni tuli vain jotenkin ensimmäiseksi mieleen, että ne ilmatyynyt jäivät siihen paikalleen, joten Beagle olisi vielä niiden sisällä.
Niin, kuten T a asian uusimmassa lehdessään 1/04 mainitseen, niin Beagle2 rakennettiin nopeassa aikataulussa. Päätavoitteena oli Mars Express, mutta kyytiin päätettiin ottaa myös Beagle2 (tila painorajoitus). Ensimmäiset turvatyynyt olivat fiaskoja, ja näitä Beagleen asennettuja ei ehditty kunnolla testailemaan, ja näitä epäillään ja syystäkin. Ja vääränlaiseen kiveen osuminen on kohtalokasta....
Eli, kuten tuossa keskustelun avauksessa sivulauseessa totesin, ei todellakaan kannata tehdä 70 miljoonan markan vehjettä (minkä Beagle2 siis maksoi), mikäli tätä ei ole kunnolla testailtu, koska epäonnistumisen todennäköisyys on huimaava. Tämäkin raha olisi voitu käyttää järkevämpään avaruuden/Marsin tutkimiseen. Hätäilemälle ei tule kuin... niin kaikkihan sen tietää ...
Onneksi Nasan molemmat laskeutujat onnistuivat tehtävässään....