Olenkohan tiukkapipo?
Erityisesti minua ärsyttävät savolaiset (tai mitä lienevät, Itä-Suomesta kuitenkin), jotka tuikkasevat juttuun kuin juttuun "mie" tai "miun", vaikka muutoin kirjoittaisivat (lähes) kirjakieltä.
Mikä juuri siinä murteessa mukamas on niin ihanaa, että sitä täytyy väkisin tuputtaa?
Ja sitten ne kauheat väännökset, "[insert juttu] savoksi" - mitä hauskaa niissä mukamas on? Niitäkin tuputetaan vähän joka välissä.
Erityisesti minua ärsyttävät savolaiset (tai mitä lienevät, Itä-Suomesta kuitenkin), jotka tuikkasevat juttuun kuin juttuun "mie" tai "miun", vaikka muutoin kirjoittaisivat (lähes) kirjakieltä.
Mikä juuri siinä murteessa mukamas on niin ihanaa, että sitä täytyy väkisin tuputtaa?
Ja sitten ne kauheat väännökset, "[insert juttu] savoksi" - mitä hauskaa niissä mukamas on? Niitäkin tuputetaan vähän joka välissä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
...kyllä yhenlainen tampio. Jos joku puhuu omaa murrettaan, ei se tarkoita sitä, että hän sitä TUPUTTAISI. Kukin ouhuu tyylillään. Manse se vasta kauhialta kuulostaakin, puhumattakaan eksänytiä porista ja ookkonää oulusta murteet.
Kyse oli kirjoittamisesta eikä puhumisesta. Onko sinulla lukihäiriö?
En kyllä ossoo ottoo kantoo tuohon tiukkapippoisuuteen, mutta sen minä voen sannoo että hölömö sinnäe kyllä oot.
Oletkohan tosiaan tiukkapipo? Ei kai mie ja sie -muotoja käytetä murteen "ihanuuden" vuoksi, vaan siksi, että puhuja/kirjoittaja on oppinut juuri niitä käyttämään! Eihän turkulainen, stadilainen, savolainen, kymenlaaksolainen tms. häpeä murrettaan (eihän?), joten miksi myö täällä salaisimme omamme?
Kauheat väännökset, joista et antanut esimerkkiä, eivät myöskään ole ensi sijassa hauskuttamassa.
Murteet ovat puhutun kielen alalajeja, enkä käsitä, miksi niitä pitää ryhtyä sinun laillasi inhoamaan!
Mainio esimerkki siitä miten savonvääntäjät luulevat sen olevan jotenkin lupsakkaa ja hauskaa ja tuputtavat sitä jos johonkin väliin, on tuossa hiukan ylempänä "Käännättäjän" antamassa tehtävässä. "Käännättäjä" ei luonnollisestikaan kysymyksellään tarkoittanut murrekielisiä väännöksiä, vaan jonkun savonvääntäjän oli aivan pakko murrettaan sinnekin tunkea.
Miten onkaan luetunymmärtämistaidon laita? En ole väittänyt missään nimessä, että puheessa ei saisi murre kuulua. Ihmettelen erityisesti sitä, että kirjoitetussa kielessä äkkiä tupsahtaa tuo "mie" ja "miun" vaikka muutoin kirjoitetaan kirjakieltä (lähestulkoon).
> "Käännättäjä" ei luonnollisestikaan
> kysymyksellään tarkoittanut murrekielisiä
> väännöksiä, vaan jonkun savonvääntäjän oli
> aivan pakko murrettaan sinnekin tunkea.
Käännättäjän puolesta myös savonkielinen käännös oli vallan tervetullut.
En ole itse kotoisin savon murretta puhuvalta alueelta. Savon vaikutusta on ehkä havaittavissa jonkin verran kotipuoleni murteessa (jonka vaikutuspiiristä olen ollut poissa neljättäkymmentä vuotta). Epäsavolaisuudestani huolimatta osaan nauttia aidon, mehevän savon murteen KUULEMISESTA, paljonkin! Luettuna rajat ovat kieltämättä tiukemmat; kirjoitettu "savo" alkaa jossain yhteydessä tökkiä vastaankin.
Ihan joka paikkaan savoa ei siis ole minunkaan mielestäni syytä tuputtaa – varsinkaan kirjoitettuna – mutta savolainen näkökulma "käännöstehtävääni" oli aivan paikallaan.
Asiaasihan se ei kuitenkaan vienyt eteenpäin ollenkaan.
Kuten sanottu, olen koko ajan tarkoittanut KIRJOITETTUA, en puhuttua "savoa". Vaikka olisi kuinka mehevää, niin ei "savo" siltikään sovellu mihin tahansa kirjoitettuun asiaan. Voisivat savon ihailijat joskus harkita. Sitä minä tässä vain.
Olen kanssasi samaa mieltä, Itsetutkiskelija. Pysy urheasti mielipiteesi takana, sillä tyylitajua ja vähintään kahden kielen - puhutun ja kirjoitetun - hallintaa tämä maa tarvitsee menestyäkseen.
"Maakunnan miehellä" olikin kyllä selvästi "kieli poskella" - sehän ilmenee viestiin sisällytetystä maksiimista "Ad magnum Finlandiae ducatum, nec non Savolaxiae plebem..."
Olkoonkin että Suomi suureksi, mutta savolaiset pysykööt ruodussa...
Vai mitenkä se menee
Ai luetun ymmärtämistäkö tässä testattiinkin? No, se taito on minulla (miulla) aina ollut korkeintaan välttävä.
Siitä huolimatta: puhekieliset koukerot kirjoitetussa tekstissä herättävät minussa (miussa) lähinnä farisealaisia tuntemuksia. Olen tyytyväinen, etten minä (mie) ole tuollaista junttikirjoitusta suoltava tollo. Ja tämä nettikeskustelu kaikkiaan - välillä tosi kehnoine kirjoitelmineen - on paaduttanut minut (miut) katsomaan kielivirheitä läpi sormien.
Mie ja sie kuuluvat kaakkoismurteisiin, eivät niinkään savolaismurteisiin; lisäksi osassa Etelä-Savoa ja Peräpohjolan murteissa käytetään muotoja mie ja sie.
Minua puolestaan ärsyttävät länsimurteiden diftongien avartuminen. Edes monet televisiotoimittajat eivät puhu kunnolla yleiskieltä, vaan vääntävät länsisuomalaisittain, esim. viaras, huane, tyä. Mitä ihanaa siinä on?