Mihin rittää ÄO 125? Minulle ovat testit antaneet tulokseksi kyseisen lukeman.
Mihin äo 125 riittää?
pälli
4014137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Enemmästä ei olisi kuin haittaa.
Aivan. Älykkyyshän on siitä erikoinen asia, että jokaisella on sitä omasta mielestään riittävästi...
-99.9-
Ajattelevatko ihmiset sitten yleensä noin?
En ainakaan itse koe olevani läheskään tarpeeksi älykäs. Olisin voinut tehdä lukuisia asioita paljon paremmin. Olen hengissä ja muutenkin ihan OK, mutta silti. Ehkä olen vain perfektionisti.
Tästä voisi tietysti järjestää gallupin. Kuka tuntee olevansa riittävän älykäs?
PS. Se, että onko älyä enemmän kuin jollain toisella, on tietysti aivan eri asia. Siihen vastaus on nimittäin aina kyllä :-)
Eipä ole tullut älyykkyytä mitattua testeillä, mutta hyvä mittari ovat muut ihmiset joiden älykkyyttä vertaan omaani, useimmiten voitan tuon hiljaisesti tekemäni testin, samalle tasolle harva näyttää yltävän, tekemääni testitulosta en sano ääneen.
Tarpeeksi älykäs en ole silti koskaan, pelkällä älykkyydelläkin pärjää, perustavaa laatua oleva tieto tekee älykkäästä vieläkin älykkäämmän.
suusta:
"Kunpa olisin älykkäämpi."
- Ludwig Wittgenstein
Millä keskihajonnalla tämä lukema?
Homma on siis sama kuin sanoisi jenkile tai suomalaiselle, että aja viittäkymppiä. Maileissa ja kilometreissä on eroa.
Onhan 125 joka tapauksessa yli keskiarvon. Osaat varmaan ajastaa videon, et ehkä digiboksin kanssa.
...tuo ainainen videon ajastus -vertaus. Luulisi nimittäin jonkun älykkään ihmisen osaavan suunnitella videot, joiden ajastaminen ei ole vaikeaa. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole?
Kuulun itse niihin harvinaisuuksiin, joilla ei ole ikinä ollut videoita, joten en tiedä miten on...
Jos henkilö on käynyt älykkyystestissä kerran ja otoksen suuruus näin olleen on 1, on keskihajonta luonnollisesti 0.
Minkä keskihajontaa tarkoitat? Älykkyystestitulosten ylipäätänsä?
Normaalijakauma eli Gaussin käyrä kuvaa älykkyyden jakautumista väestössä. Tilastomatematiikkaan liittyy termi keskihajonta, joka Suomen Mensan testeissä on 24. Kun väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä on 100, saadaan Mensan jäsenyyden vaatimukseksi 148, joka on 100 + 2 kertaa keskihajonta. Tämän tuloksen voi saavuttaa 2 % väestöstä.
Tilastollisesti älykkyysosamäärien 76 ja 124 väliin mahtuu 68 % väestöstä ja ÄO:n 52 ja 148 väliin 96 % ihmisistä. On siis aina muistettava, kun keskustellaan ÄO:n numeroarvoista, että on tiedettävä käytetty keskihajonta. Suomen Mensa siis käyttää keskihajontaa 24, mutta muualla maailmassa käytetään muunkin suuruisia lukuja.
Kiitos tiedosta, selostuksesi valotti kysymyksen taustaa varsin huomattavasti. Ehkäpä se myös osoitti että älykkyys ei välttämättä korreloi muiden elämässä tärkeiden ominaisuuksien kuten hyvien käytöstapojen kanssa (nimimerkistäsi päätellen).
"Ehkäpä se myös osoitti että älykkyys ei välttämättä korreloi muiden elämässä tärkeiden ominaisuuksien kuten hyvien käytöstapojen kanssa (nimimerkistäsi päätellen). "
Miten teit tuon johtopäätöksen? Mistä päättelit älykkyyteni?
Korreloiko älyykkyys jotenkin suhteessa ihmisen persoonallisuuteen, tai käytöstapoihin, olen käsittänyt että se on tavallaan irrallista, sitä vain on tai sitten ei, riippumaton mistään?
Voiko muutamasta sanasta jonkun kirjoittamaa tekstiä päätellä älykkyyttä, jos niin on, testit ovat turhia.
Testien tulos annetaan tietyllä keskihajonnalla, yleensä 16 tai 24. Esimerkiksi tulos 116 on 16:n keskihajonnallaa sama kuin 124 24:n keskihajonnalla.
Hassua, minä taas en ole tavannut videoita joiden ajastaminen olisi tuottanut ongelmia.
Kuka, milloin ja missä, on osoittanut todeksi että "älykkyys" on ominaisuus, joka jakautuu populaatiossa Gaussin käyrän mukaan?
Se että tämä otetaan lähtökohdaksi, ei todista mitään älykkyydestä. Siinä vain älykkyys on kuviteltu tällaiseksi ominaisuudeksi.
Testit laaditaan kalibroimalla kysymykset koehenkilöillä, joiden älykkyys oletetaan tunnetuksi. Jos otanta edustaa koko populaatiota, silloin tietty kysymys, esim. sellainen jonka "pystyy" ratkaisemaan 2% koehenkilöistä, ajatellaan määritellyksi "vaikeusasteeltaan". Tässäkin siis päätellään tilastomatematiikasta ominaisuuteen päin.
Jos ihmisten pituutta mitataan, voidaan laskea keskiarvo ja mahdollisesti todeta normaalijakauma. Pituuden mittaamiseen ei liity ongelmia. Älykkyyden suhteen määrittely-ongelmia on. Ne eivät poistu sillä että kalibroidaan mitta-asteikot mitattavilla tai kuvitellaan, että kyseessä on ominaisuus joka jakautuu väestössä normaalijakauman mukaan.
Mitäs täällä oikein korreloiraan? Lopettakaa ettei tuu ruumihia. Älykkyyrestä ei ole hyötyä paljoakaan jos ollaan noin tyhmiä! Itte oon sopivan älykäs äö. on reilut 90 ja hyvin menee ilman loppututkintojakin. Kunnei vaan hosu ja hössötä!
Mä tein sellaisen eurooppalaisen älykkyystestin ja sain 147 pistettä 176. Paljon toi on niiden Mensa-luokitusten mukaan?
Nää älykkyystestit on kyllä aika turhia, koska ei ne kuvaa kuin aika pientä osaa ihmisen "älykkyydestä". Joten ei ehkä kannata ottaa noita niin vakavasti.
se tarkoittaa ainakin sitä että ollaan suunnilleen samalla tasolla tätä älykkyyttä mitattavissa testeissä=)..mutta ei saa unohtaa sitä keskihajontaa..
Ei näiden älykkyyspisteitään kuin Roope Ankka lanttejaan laskevien kääkkien äly riitä sen pohdiskelemiseen mitä älykkyys on tai onko se yleensä mitään.
Kun pitää päästä älyllisesti yläpuolelle, sitä mieluummin seisoo vaikka paskaläjällä kuin tempaisee tuolin altaan.
Koko touhu. Vaikka Äö olisi Mensan tason yläpäässä,ei se takaa elämäntaidoissa sen suurempaa menestystä hauskuudesta puhumattakaan. Kunnnon asenne elämään on parempi asia kuin korkea Äö.Sattuu olemaan tuttavissa Mensalaisia, enkä ainakaan aio istua heidän kanssaan iltaa ravintolassa pitkiin aikoihin. Huumorintajusta voisi tehdä uuden älykkyysmittarin
jos tarkkaan asiaa pohtii. Paitsi tietysti puutarhanhoito;-)
Eihän yleensä mikään takaa mitään. Harvoin ihmisen pituuskaan antaa mitään osviittaa elämäntaidoista tai sen paremmin hauskuudestakaan, mutta monet silti haluavat tietää, kuinka pitkiä he ovat. Siksi kai jotkut haluavat aivojensa CPU-tehoakin mitata.
Minullakin sattuu olemaan tuttavapiirissä Mensan jäseniä ja heidän kanssaan on yleensä varsin hauskaa istua iltaa. Huumorintaju tuntuu viihtyvän paremmin älykkäässä kuin tyhmässä päässä (olen päässyt vertailemaan, kas kun minulla on tuttavapiirissä myös blondeja;-).
PS. Se on ÄO, eli ÄÖ (lyhenne älykkyysosamäärästä...)...
Itellänipä on 149 ja fysiikan opiskelu tuottaa joskus ongelmia, koska haluan ymmärtää kaiken ja olen perfektionisti. Eli eipä ois lisä-älli pahitteeks.
Älykkyyden mittaus on henkista peniksen pituuden mittaamista.
Kiva kehua kuinka iso on mutta tositoimissa ei kovin paljon tuloksella väliä.
Voihan joku tuotakin mieltä olla.
Aika harva kuitenkaan 'koollaan' kerskailee. Esimerkiksi suuri osa mensalaisista pitää jäsenyytensä omana tai aivan lähipiirinsä tietona.
Et tiedä tilastoasioista näköjään juurikaan mitään. Normaalius todetaan niistä äo-testituloksista tai pituuden mittaustuloksista. Normaaliuden toteamiseen on olemassa normaalisuustestejä, esim. anderson-darling. Voit käytännössä myös lähteä siitä, että kaikki luonnon prosessien ulostulot, edellä mainitut ja esim. raskaus- tai tiineysajat, ovat normaalisti jakautuneita.
Kyse on siitä, mitä teet sillä, ei siitä miten paljon sitä on.
Nobel on voitettu tuota huonommalla luvulla.
Jos huomaat, ettet menesty yliopistossa, se ei ole sinun paikkasi. Silti kyse ei ole ÄO:stasi tai sen puutteesta, vaan siitä, kuinka hyvin opit, kuinka olet oppinut soveltamaan tietoa, kuinka paljon muistat. Ei ÄO sitä ratkaise, vaan sinä itse, kuinka paljon työtä tahdot tehdä?
ÄO on työkalu, vertaa sitä vaikka vasaraan. Eri kokoisia ja näköisiä on monia, mutta ei huono työmies hienolla vasaralla saa sen parempaa jälkeä aikaan kuin hyvä työmies hieman tavallisemmalla vasaralla... kyllä siinä työmiehen muut kyvyt vaikuttavat enemmän.
Mäkkiin tai lidliin.
AMK opintoihin, jos teet kaikki kotiläksyt, mutta yliopistoon sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia. Voit mennä naimisiin AMK taustaisen henkilön kanssa, koska yliopisto koulutuksen omaavat pitävät sinua liian heikkoälyisenä.
Sinä et pysty ymmärtämään suhteellisuusteoriaa, koska sen ymmärtämiseen vaaditaan ÄO 130. Sinusta ei voi tulla miljonääriä, koska et kykene hallitsemaan talous tieteen perusteita saati muita teorioita, siihen tarvitaan ÄO 145. Pystyt helppoihin käytännöllisiin hommiin ja pystyt juuri ja juuri suorittamaan AMK:n vaativimman koulutusalan, eli insinööri koulutuksen.
Oma ÄO:ni on 250, joten minä kykenen ihan mihin tahansa, voin myös lisätä ÄO:tani, jos haluaisin.
.. ainakin. Osamääräsi ei ole 250 millään normaalilla jakautumalla, et näköjään osaa edes kirjoittaa yhdyssanoja.
Olisiko lukemasi amisviiksien karvojen lukema? Menivätkö laskelmat sekaisin?
Tuskin pystyt muuttamaan viiksikarvojenkaan määrää.
...133. Keskihajonnalla 24. Joskus alkusyksystä kokeilin samaa testiä ja sain tuloksen 127. Onko nää tulokset mitenkään verrattavissa mensan testin vastaaviin? Tulin just sählypelistä, joten se varmasti paransi keskittymistä. Kannattaa urheilla. Pysyy virkeenä ja äly kasvaa.;)
noh, kyseisen lehden testi poikkeaa melkoisesti mensan testistä, joissa nopeudella on enemmän merkitystä. Ainakin mun kohdalla mensan kotitesti ja varsinainen testi korreloivat aika hyvin toisiaan.
Mensan testit ovat tähän mennessä kyllä olleet parhaat mihin olen osallistunut, ja voin sanoa että kyllä ne antavat luotettavan tuloksen siitä minkä mittaamiseen ne on kehitetty.
hehheh, fiksua porukkaa
kuis nyt sillai päättelit... onhaa tää älykkyys-palsta.
täysin verrattavissa. kummankin pohjana on tosin kulttuurivapaa kuviopäättelytesti. ( Tuo tieteen Kuvalehden äo -testi on muuten Tanskan mensan provtesten) Itse olen myös kokeillut tuota Tieteen kuvalehden äo-testiä, tulos 145, kerran sain 148,mutta taisi olla tsägää, koska useimmiten on ollut tuo tulos 145. En ole siis radikaalisti pystynyt parantamaan tulosta, vaikka olisi ihan mukavaa, jos osaisin tehdä kaikki tehtävät oikein. Veljeni sai kyseisestä testistä 160. Veli oli hieman yllättynyt, että tulos oli niin hyvä, koska osan testin kuvioista hän veikkasi, koska ei ollut täysin varma oikeasta vastauksesta.
Mä sain eka kertaa kokeillessa TK:n testistä 140, koska en ehtinyt tehdä testiä loppuun. Kokeilin heti uudestaan jatkaen siitä mihin jäin, ja 150 tuli. Testien aikarajat häiritsee sitäpaitsi keskittymistä.
vaikuttaa." Jumiuduin" siihen tulokseen 145, mutta teinkin uudestaan tänään, mietin yhtä loppupään kinkkisempää tehtävää kerrankin kunnolla, yleensä olen vain painanut summamutikassa jotakin tai jättänyt vastaamatta ko. ongelman kohdalla, tulos 152. Eli harjoittelu vaikuttaa, tosin tulos ei kai ole luotettava. Ensimmäisen kokeilukerran testitulos, jos testattava on aidosti tehnyt parhaansa, eikä ole kärsinyt väsymyksestä, häiriötekijöistä, antaa luotettavimman tuloksen.
että saa kadulla turpaan kun alat kehumaan älykkyyttäsi.
saan jatkuvasti tulokseksi kotitestistä 146-150 virallisesta paperitestistä tulos oli 148 hetken aikaa sitten. kärsin vakavasta masennuksesta sekä perfektionismista. ehkäpä liittyvät toisiinsa. ei kiinnosta yhtään mikään. ei edes se että tämä ketju on yli 15v vanha.
Haasteita haasteita lisää haasteita ihan mitä tahansa .