Suomalaisissa, käännetyissä tv-ohjelmissa esiintyy aivan uskomattoman paljon tyylirikkoja. Katson parastaikaa tiistaina 3. päivänä helmikuuta vuonna 2004 TV1:n ohjelmaa Prisma: Ajattelun synty. Siinä spiikkeri puhuu asiallisella, mutta ah, niin monotonisella, korkeakulttuurisella äänellään. Sanavalinnoissa vilahtelee todella epämiellyttäviä asiattomuuksia. Kutsun niitä tyylirikoiksi, koska tämän ohjelman originaalimuodossa tuskin puhutaan esimerkiksi näin banaalisti: "alkoi kuulua jupinaa"... "lisäsi vettä myllyyn"... Joka tapauksessa suomalaisen spiikkerin äänensävy ja sanavalinnat ovat ristiriidassa.
Suomalaiset kääntäjät eivät ikävä kyllä tiedä tyylistä yhtään mitään. Todellisuudentajuisemmin: vain hyvin HARVA, hyvin TODELLA harva tietää. Tyyliin kuuluu valintoja ja muodontajua. Kaikki ei kelpaa, niin kuin nyt tuntuu kelpaavan. Esimerkiksi juuri sana "jupina" hyppäsi ulos tyylistä kuin humalainen kaatuilija presidentinlinnan kutsuilla.
Asiani kärki on se, että suomeksi käännettäessä ei t y y l i l l ä tunnu olevan mitään merkitystä.
Suomalaiset kääntäjät eivät ikävä kyllä tiedä tyylistä yhtään mitään. Todellisuudentajuisemmin: vain hyvin HARVA, hyvin TODELLA harva tietää. Tyyliin kuuluu valintoja ja muodontajua. Kaikki ei kelpaa, niin kuin nyt tuntuu kelpaavan. Esimerkiksi juuri sana "jupina" hyppäsi ulos tyylistä kuin humalainen kaatuilija presidentinlinnan kutsuilla.
Asiani kärki on se, että suomeksi käännettäessä ei t y y l i l l ä tunnu olevan mitään merkitystä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eilen, muistaakseni TV 1:n uutisissa kirjankustantajan edustaja valitteli, ettei laadukas käännöskirjallisuus enää myy. Esimerkkiteoksena oli USA:ssa kehuja kerännyt, meikäläisillä alennusmyyntilistoilla oleva Jonathan Franzenin romaani "Muutoksia". En ole kirjaa lukenut, enkä siis osaa arvioida käännöksen tasoa. Huonoon menekkiin saattaa tässä tapauksessa vaikuttaa alkukieli.
Englanninkielisiä romaaneja lukemaan pystyviä suomalaisia on nykyään melko joukko. Heidän ei kannata odotella kotimaista käännöstä, jonka hinta selvästi ylittää alkuperäiskielisen teoksen hinnan.
Televisio-ohjelmien ja vähemmän arvokkaina pidettyjen kirjallisuuden lajien suomennokset ovat usein melko kömpelöitä. Sanasto saattaa sinänsä olla oikein, mutta tyylitajusta ja sujuvasta suomenkielestä ei kääntäjillä tunnu olevan hajuakaan.
Kaikkein kammottavimpia käännöksiä tapaa tietotekniikan alan kirjoissa. Lukemaan näitä Suomen kielelle vieraan lausejärjestyksen monumentteja ei pysty, hakuteoksina toiminevat jollain tavoin.
Ikäväkseni täytyy todeta, että olet oikeassa. Suomalaiselle kääntäjälle on keskimäärin tärkeämpää suomentaa ja vieläpä ylisuomentaa -siirtää suomalaiseen kulttuuriin - kuin eläytyä siihen, mistä todella on kysymys.
Olen myös törmännyt niihin tietotekniikan syvältä oleviin käännöksiin ja todennut saman: hakuteokseksi vain!