Olisin kiitollinen erilaisista näkökulmista demokratiaan.
Me elämme demokratiassa näin sanotaan. Mutta eikö se ole pitkälle vain kupla jolla voidaan selittää monta asiaa sanomatta mitään.
Emmehän millään tavalla ole samassa asemassa, saa samaa palkkaa, voi vaikuttaa tasaarvoisesti kaikki yhtä paljon jne.
Olemme ehkä demokraattisempi maa kuin joku muu maa mutta oikeastaan voiko demokratia edes toteutua ja olisiko edes hyvä että se toteutuisi?
Mikä muu sana kuvaisi paremmin tätä kyseistä "demokratiaa" missä elämme?
Mitä varten luodaan illuusioita jostain asioista kuten demokratiasta, joka lähemmin tarkasteltuna osoittautuu kuplaksi. Mitä se palvelee? Kenen etua?
Miten demokratia on syntynyt filosofian puolella?
Me elämme demokratiassa näin sanotaan. Mutta eikö se ole pitkälle vain kupla jolla voidaan selittää monta asiaa sanomatta mitään.
Emmehän millään tavalla ole samassa asemassa, saa samaa palkkaa, voi vaikuttaa tasaarvoisesti kaikki yhtä paljon jne.
Olemme ehkä demokraattisempi maa kuin joku muu maa mutta oikeastaan voiko demokratia edes toteutua ja olisiko edes hyvä että se toteutuisi?
Mikä muu sana kuvaisi paremmin tätä kyseistä "demokratiaa" missä elämme?
Mitä varten luodaan illuusioita jostain asioista kuten demokratiasta, joka lähemmin tarkasteltuna osoittautuu kuplaksi. Mitä se palvelee? Kenen etua?
Miten demokratia on syntynyt filosofian puolella?
Vastaukset 13
Vanhimmat
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?board=2;action=display;threadid=1650
epätäydellinen järjestelmä, koska ihmiset ovat epätäydellisiä, ei sitä mikään järjestelmä muuta.
muut järjestelmät kuin demokratia ovat vielä huonompia. lisäksi vielä se, miten demokratia käytänössä toteutetaan, eli onko siihen halua ja pyritäänkö siihen
"Emmehän millään tavalla ole samassa asemassa, saa samaa palkkaa, voi vaikuttaa tasaarvoisesti kaikki yhtä paljon jne."
Voisit vähän selvittää asioita itse. Demoktratia tarkoittaa kansanvaltaa, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että ihmisten pitäisi saada samaa palkkaa tai olla samassa asemassa jnpp.
"Mikä muu sana kuvaisi paremmin tätä kyseistä 'demokratiaa' missä elämme?"
Ei siihen mitään muita sanoja tarvita. Elämme demokratiassa, mutta käynnön syistä kaikilla ei ole suoraa mahdollisuutta vaikuttaa valtion päätöksentekoon, kun kaikki kansalaiset eivät oikein voi tuppautua yhtä aikaa eduskuntataloon. Tämän takia asia hoidetaan kansanedustajien kautta. Kaikilla (paitsi lapsilla ym.) on yhtäläinen oikeus äänestää vaaleissa haluamaansa ehdokasta tai asettua itse ehdolle.
"Mitä varten luodaan illuusioita jostain asioista kuten demokratiasta, joka lähemmin tarkasteltuna osoittautuu kuplaksi."
Mikä siinä on illuusiota tai kuplaa?
eduskunnan valta ole aika näennäistä. Eikö se ole enemmän teatteria eli juuri se näytelmä jolla ihmisille uskotellaan että he ovat jollain lailla mukana päätöksenteossa.
Miten paljon eduskunta edes päättää asioista?
Globalisaation myötä päätöksenteko on jo jollain tasolla tapahtunut josain muualla?
Demokratialle tunnusomaista on yhteiskunnallisen vallan kaksisuuntaisuus - valtaa otetaan ja annetaan. On niitä jotka pyrkivät valtaan, ja edustuksellinen järjestelmä mahdollistaa tämän, mutta edellytyksenä on, että kansalaiset vaaleissa antavat oman valtansa edustajiensa käyttöön. Tämän järjestelmän sisäänrakennettuna edellytyksenä on, että äänestäjien on voitava aidosti kokea luottavansa edustajiinsa, tai ainakin heidän on voitava asettaa näille odotuksia. Odotukset eivät ehkä aina täyty, mutta periaatteessa järjestelmä elää niin kauan kuin odotuksia voidaan asettaa. Jos vallan kaksisuuntaisuus lakkaa toimimasta, siirrytään demokratiasta yksisuuntaisen vallankäytön järjestelmään, totalitarismiin. Hitler nousi valtaan demokraattisesti, ja häneen kohdistui suuria odotuksia, mutta järjestelmän muuttaessa luonnettaan ajauduttiin umpikujaan, ja lopulta militaarinen pakkokoneisto tuotti vain hirvittävyyksiä ja järjettömyyksiä
Jos demokraattinen järjestelmä toimii kuten sen pitää, vallan kaksisuuntaisuus toimii koko koneistossa, järjestelmä ikään kuin hengittää koko ajan. Demokraattinen järjestelmä edellyttää myös että yhteiskuntaan ”läpinäkyvä”, niin että kansalaisten on mahdollista tietää mistä missäkin asiassa oikeasti on kyse. Sen lisäksi demokraattisen maan kansalaisten on tietysti oltava tietyssä määrin valistuneita, luku- ja kirjoitustaitoisia, ja mielipiteenmuodostukseen itsenäisesti pystyviä. Kun ja jos edellytykset täyttyvät, mitä tietysti voidaan esim. tämän päivän USA:n kohdalla aiheellisesti epäillä, demokratiasta tulee sitä mitä sen pitääkin olla - ja se erottuu selvästi omaksi järjestelmäksi. Se ei ole diktatuuria, totalitarismia, tai esim. Ruandan oloja kuvaavaa tribalismia, heimoyhteisöllisyyttä.
Suhtautumisessa USA:n Irak-aggressioon tulee selvästi esille demokraattisesti ajattelevien ihmisten reaktio. Voidaan sanoa, että länsimaissa järjestetyillä Irakin sodan vastaisilla mielenosoituksilla oli niille tyypillinen sävy: ne eivät olleet esim. ”tribalistisia”, niissä ei yhden ”heimon” tai ”ismin” totuus ollut vastaan toisen ”heimon” totuutta, eivätkä vastakkain varsinkaan olleet hyvä ja paha. Niissä ei asetuttu Saddamin puolelle USA:ta vastaan, vaan ne olivat tyypillisesti suuntautuneet paitsi itse sotaa, myös ja nimenomaan epädemokraattista, salaisiin syihin perustuvaa ja taustalla vaikuttavia taloudellisia etuja piilottelevaa amerikkalaista vallankäyttöä vastaan. Ne olivat demokratioiden kansalaisten hätähuuto amerikkalaisen demokratian alennustilaa vastaan.
Itse asiassa tälle hätähuudolle oli ominaista nimenomaan sen kohteen, huomion valokiilan kapeus. Se oli hätähuuto ”omien” joukoissa. Se syntyi spontaanisti ja siihen yhtyivät kymmenet miljoonat ihmiset, jotka vaistomaisesti tunsivat etteivät asiat ”omassa keskuudessamme”, so. demokratiassamme, ole enää oikealla tolalla. Demokratia ei voi perustua järjestelmälliseen valehteluun, systemaattiseen tiedonvääristelyyn, mielipidemanipulointiin, tekopyhiin hurskasteleviin julistuksiin ja kansalaiskritiikin mitätöintiin. Jos niin tapahtuu, järjestelmämme ei ole yhtään sen parempi kuin Hitlerin tai Saddamin totalitarismi.
askarruttaa miten taloudellinen valta,globalisaatio ja paikallinen demokratia vaikuttavat toisiinsa?
Jotenkin tuntuu siltä että kansainvälinen talous ja globalisaatio jyräävät paikallisdemokratiat.
Miten tähän pitäisi suhtautua? Pitäisikö taistella vastaan vai antaa luonnollisen kehityksen edetä omalla painollaan.
Itselläni on se tuntuma, että ne päätökset joita tehdään esim. USA:ssa vaikuttavat suoraan, ei enää edes epäsuoraan, enemmän meidän elämäämme kuin paikallisen eduskunnan päätökset?
Vaikka elämme paikallisessa kulttuurissa joudume elämän globaalissa kylässä. Tässä globaalissa kylässä ei kuitenkaan pelata demokratian pelisäännöillä. Vai olisiko niin että elämme kuvitellussa paikallis "demokratiassa" ja globaalissa diktatuurissa jos hieman kärjistetään. Tämä diktatuuri on osittain kasvoton ja näkymätön mutta se elää ja voimistuu koko ajan.
Minkälaiselle ajattelulle nyt näytämme vihreää valoa on jonkin verran epäselvää.? Jotenkin tämä maailmanlaajuinen pörssipelikin alkaa saada koomisia piirteitä. Siinä on jotain sellaista epätodellista ja feikkiä . Tuntuma on että tälläinen systeemi ajaa seinään mutta miten, millä tavalla ja miksi?
Sekin tuntuma on että kaikki niin sanotut "totuudet" uskonolliset ja aatteelliset eivät enää toimi. Mitä voisi olla tulossa tilalle? Mikä voisi olla se asia joka syrjäyttää tämän päivän käsitteiden romuttumisen.
Pienessä mittakaavassa aatteet ja ideat toimivat. Miksi minulla on sellainen tunne että poliittisten ja taloudellisten aatteiden aika ajaa ohi. Globaali kylä ei toimi "ismien" varassa?
Elämme kuitenkin sellaista aikaa että ainakaan kovin perinteisellä tavalla ei enää voi maailman menoon vaikuttaa. Vain jokin poikkeava ja yllättävä teko voi muuttaa kehityksen suuntaa? Vai voiko?
Tällä hetkellä en hahmota mikä tässä ajassa voisi olla myönteisellä tavalla hyvää ja uutta luovaa.
Oikeastaan ajattellen että jokin globaali muuutos tulee juuri demokratiasta luopumisen kautta? Saatan olla taysin väärässäkin?
Mitenkäs esim nuo salaiset Irak asiakirjat ja yleensä asioiden salailu kansalta sopii demokratian ideaan?
Jotenkin tuntuu että salailu kuuluu lähinnä totalitarismin keinoihin. Pistää vain hieman ihmettelemään.
Puolestani uskon että ensin sortuvat ns. kehittyneet yhteiskunnat sisältäkäsin sosiaalisesti, ennen kuin mikään maailmanlaaja ympäristökatastrofi tms. aiheuttaa kaaoksen.
Kun yhteiskunnat pyrkivät talousajattelulla vastaamaan sosiaaliseen hajoamiseen, kierre on valmis. Se on koko ajan käynnissä. Suuret joukot jäävät työttömiksi, privatisaation seurauksena yhteiskunta menettää legitimiteettinsä. Ensin eletään jonkin aikaa tätä nykyistä sekavuuden ja lisääntyvän välinpitämättömyyden aikaa, sitten seuraa epäjärjestystä ja kovenevia otteita ja lopulta ryöstelyä ja sisällissotaa.
eivät ole samansuuntaisia pyrkimyksiä. Irak-papereista ei edes kannata puhua, markkinatalous jo sinänsä edellyttää liikesalaisuuksia ja on demokratian vastainen elementti. Puhumattakaan kapitalismista, rahataloudesta, jossa asiat ovat niin pimeitä että ne taitavat olla toimijoille itselleenkin salattuja.
ja neohumanistit ovat tuolla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000035
nimityksiä voisivat - Bob Blackia mukaillen - olla "tehdasfasismi" ja "toimisto-oligarkia".
tämä ihmisten välinpitämättömyydestä, kyvyttömyydestä vai jostain muusta?
Minkälainen yhteiskuntamalli toimis paremmin?
on mennyt sanat sekaisin.
Tarkoitat kai elämme dementiassa eikä demokratiassa.
Globaali lukihäiriö meneillän.
Niinhän se on, Ei siihen mitään filosofiaa tarvita.