Tänään oli Aamulehdessä pieni juttu siitä, kuinka NASA aikoo ilmeisesti kuopata suunnitellun Kuu-asemansa ja keskittyä Mars-lentoon.
Vaikka suhtaudunkin NASA:n miehitettyihin Kuu- ja Mars-hankkeisiin pienellä kritiikillä, olen myös miehitettyjen lentojen puolestapuhuja. Sikäli tuo uutinen hieman kirpaisee. Herää heti kysymys, miten NASA aikoo lentää Marsiin, jos se ei ensin rakenna harjoitusasemaa Kuuhun.
Luulenpa, ettei edes NASA jaksa yksin lennättää ihmistä Kuuta kauemmas. Jos Kuu-asema rakennetaan ja Mars-lento tehdään, ne on luultavasti suoritettava yhteistyönä, kuten ISS. Se että yksittäiset valtiot puuhastelevat kukin omien hankkeidensa parissa on tolkutonta rahan haaskausta.
Ei sittenkään Kuu-asemaa
Kujeje
351381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kuuasema vaatisi sitoutumista ja pitkäjännitteistä panostamista. Sama hallitus ei mitenkään voi toivoa saavansa lopputuloksesta myönteistä palautetta. Sight-seeing-tyyppiset avaruuslennot tuottavat nopeammin mukavia uutisia. Niiden jälkeen voi vetäytyä kotiinsa sohvalle makoilemaan ja lepäilemään laakereillaan. Emme koskaan opi _elämään_ avaruudessa koska emme edes yritä. Me jäämme siksi teknisenä sivilisaationa vauva-asteelle, jäämme kehtoomme uinahtelemaan ja lutkuttamaan tuttiamme. Se venäläinen oli väärässä joka väitti ettei ihmiskunta kehdossa voi olla aina.
Kiinassa hallituksen ei tarvitse välittää yleisestä mielipiteestä. Lisäksi kiinalaiset ajattelevat asioita muutenkin vuosisatojen perspektiivissä, ei ainoastaan seuraaviin vaaleihin saakka. He ymmärtävät miten tärkeää Kiinan on varmistaa jalansija Kuussa ennen muita suurvaltoja - tai sitten Venäjän kanssa yhteistyössä. Vanhoilla päivilämme menemme iltaisin nukkumaan kiinalaisen kuun loisteessa...
On selvinnyt että ihminen ei mene Kuuhun koskaan! avaruus on vihamielinen paikka eläville onganismeilla, saamme vain tyytyä toistaisesksi avaruusalus telukseemme.
ihminen on jo käynyt Kuussa.
Avaruudessa on parhaillaankin ihmisiä ISS:llä. Sitä ennen MIR-asema oli jatkuvasti miehitetynä.
Halutaan uskovan . Miksi siitä pitää muistuttaa ? Taidat epäillä vähän itsekkin ?!
ei ole hyvää suomea...
magneetikentän suojassa, muuten siellä ei voisi olla ihmisiä.
ei ole mitään merkitystä, pelle! Se ei muuta historiallista faktaa, jonka toteutumista minäkin olin seuraamassa aikoinaan, miksikään! Se vain todistaa sinun idioottimaisuutesi!
vähän ennen miehitettyjä mars-lentoja päätetään , että mennään sittekin samantien jupiteriin....
Mars matkan suunnitelmia ovat viimeaikoina kirjoittaneet Buzz Aldrin ja Rainer Granit.
Kuussa ei ole käyty ja eihän ne voi sinne mennä ottamaan kuvia kun kaikki kysyis että missä ne kuuautot ja muut roinat on... Laskeutuminen kuuhun olisi niin vaarallista ettei sitä riskiä uskalleta ottaa että jotain sattuisi. Sinne tuskin tullaan menemään tän vuosisadan aikana....
näin se on. Kuuhun ei voi laskeutua.
laskeutuivat ja nousivat vielä ylöskin. Paljon helpömpi se kuussa on tehdä kuin maassa.
http://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/lentoliskot.htm
Tarvitaan valtava määrä ihmisiä ja tekniikkaa , mutta kuusta lähdetään pelkästään vaihtolavalta ja työnnetään kynä virtalukkoon ja hupsista ollaan kiertoradalla tukialuksen perseessä ja kaasupohjaan ja kotiin . Ja tietenkin suoraan lähetykseen että koko maailma voi seurata pilvestä ilmestymistä. Kuka tuollaista vielä epäilee ??
heh heh, sait minut hymyilemään. Nasaa voi ja saa pilkata huijauksistaan.
"...Tarvitaan valtava määrä ihmisiä ja tekniikkaa , mutta kuusta lähdetään pelkästään vaihtolavalta ..." Kun maan päällä rakettimoottori syttyy, mitä ne lukuisat ihmiset pystyvät enää sen jälkeen tekemään. Montako ihmistä oikeasti tarvitaan laukaisun jälkeen? Kukaan ei kykene tekemään mitään, jos menee mokaan. Oletko noin tyhmä, vai yritätkö vain pettää ymmärtämättömiä.
Siihen itsestään noussut odottamaan napin painallusta ! On siinä jos jonkunlaista värkkiä ympärillä ja todella, todella paljon tekniikka ja porukkaa .Kuussa taas ei ole kuin kuuluisat jalanjälet ympärillä ja se "vaihtolava" miltä ponnistaa . Minä ihmettelen miten sellainen lähtö kuusta voidaan suunnata niin apsoluuttisen suoraan oikealle radalle ja oikeaan aikaan ?? Millimetrin virhe lähtöalustassa olisi kohtalokas tai sekunnin virhe aikataulussa ja kuinka nämä alukset keskenään tiesivät toistensa sijainnit Maasta niitä ei käsittääkseni voitu ohjata tai paikallistaa . Mikä laite ohjasi ne yhteen Silmäpelillä se ei varmasti onnistu. Eikä siihen riitä pelkät laskelmat !
Nyt meni suu suppuun kuu-sukovilta. Selittäkääpä tämä, heh heh.
"Kuussa taas ei ole kuin kuuluisat jalanjälet ympärillä ja se "vaihtolava" miltä ponnistaa" Tarvitseeko esim. helikopteri tai lentokone aina noustessaan saman määrän ihmisiä ja laitteita ympärilleen kuin huoltohallissa? Ei se rakettimoottorilla varustettu lentolaite ole siinä suhteessa yhtään erikoisempi. "Millimetrin virhe lähtöalustassa olisi kohtalokas tai sekunnin virhe aikataulussa" Jos olet katsonut uutisia, niin olet ehkä nähnyt miten Suomessa harjoitellaan Hornettien ilmatankkausta. Siinäkin on kyse lähes millin- ja sekunnintarkasta lentämisestä. Kerropa miksi avaruusalusten kohtaaminen kiertoradalla olisi periaatteessa erilainen tapaus. Ja kannattaa muistaa, että ihan kuin lentokoneen ilmatankkauksen tapauksessa, niin myös kuulennon tapauksessa _molemmat_ laitteet ovat ohjattavissa. Eivät ne alukset millään kiskoilla siellä avaruudessa kulje. Luultavasti Maata kiertävän avaruusaseman kohtaaminen on paljon vaikeampaa ja sellaistakin on tehty jo 70-luvulta lähtien. "Mikä laite ohjasi ne yhteen" Sinulle on taidettu jo lukuisia kertoja antaa linkkejä Apollo-alusten teknologiaan? Jos et kykene uskomaan sitä, että avaruusaluksia on mahdollista ohjata, niin mitä sitten kyselet. http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_Guidance_Computer Each flight to the Moon (with the exception of Apollo 8, which didn't take a Lunar Module on its lunar orbit mission) had two AGCs, one each in the command module and the lunar module. The AGC in the command module was at the center of that spacecraft's guidance & navigation system (G&C). The AGC in the Lunar Module ran its Primary Guidance, Navigation and Control System, called by the acronym PGNCS (pronounced pings).
"On siinä jos jonkunlaista värkkiä ympärillä ja todella, todella paljon tekniikka ja porukkaa" Jospa se porukka laittoi samalla sen kuumodulin nousuosan lähtövalmiiksi, ettei tarvi enää kuussa sitä tehdä? "Minä ihmettelen miten sellainen lähtö kuusta voidaan suunnata niin apsoluuttisen suoraan oikealle radalle ja oikeaan aikaan ?? " Ei voikaan, eikä sitä edes yritetty. "Millimetrin virhe lähtöalustassa olisi kohtalokas tai sekunnin virhe aikataulussa" Höpöt. Ei se mikään pyssy ollut joka laukaistiin, vaan ohjattava raketti. "kuinka nämä alukset keskenään tiesivät toistensa sijainnit" Komentomodulin puikoissa oli Newton koko sen ajan kun kuumoduli oli kuun pinnalla. Sen sijainti voitiin helposti laskea, ihan samoin kuin taivaankappaleiden sijainnit laskettiin tarkasti jo yli sata vuotta sitten. "Mikä laite ohjasi ne yhteen Silmäpelillä se ei varmasti onnistu. Eikä siihen riitä pelkät laskelmat ! " No ei tietenkään pelkästään laitteilla, laskemalla tai silmäpelillä, mutta kaikilla yhdessä. Komentomodulin rata tiedettiin aika tarkasti ja kuumoduli nousti mahdollisimman samalle radalle. Kiertoradalla alukset mittasivat ratojensa poikkeaman tutkalla, maa-aseman avustuksella yms. Kyllä radioyhteys maahan auttoi myös paikallistamisessa. Kuumodulin rataa korjattiin (laskut hyvin yksinkertaisia) ja lopulta, kun oltiin näköetäisyydellä, telakoitiin käsiohjauksella. Kuumoduli kiersi kuuta nousun jälkeen pari kierrosta ennen telakointia juuri siksi ettei ole mahdollista osua suoraan kohteeseen. Jos asia sinua kiinnostaa noinkin paljon, mikset ota selvää sen sijaan levität omia vääriä käsityksiäsi.
Suorittaa operaatiot maan ilmatilassa tai maan kiertoradalla. Täällä toimintaa valvotaan ja ohjataan satalliiteista ja maa-asemilta ja lentokoneet ja helikopterit pystyvät ilmakehän ansiosta muutamaan nopeuksiaan hyvinkin paljon ja maan pyörimisestä johtuen maata kiertävät asemat ja satelliitit pysyvät jopa maasta katsoen paikallaan ja ovat jokatapauksessa tarkasti valvottuja. Mutta kuukävijöillä ei ollut ulkopuolista apua tarkassa paikallistamisessa maasta katsottuna ne ei voineet näkyä millään tutkanäytöllä , koska kuu ei pyöri nopeus täytyy olla aikalailla vakio että pysytään kieroradalla jos hidastetaan käsittääkseni myös kiertorata muuttuu ja samoin kiihdyttäessä , siellä ei voi leijua .Elikkä ajoitus ja kohdistus on jotain uskomatonta ??
"...ja lentokoneet ja helikopterit pystyvät ilmakehän ansiosta muutamaan nopeuksiaan hyvinkin paljon..." Jaa, että tässäkö kristallisoituu tietämyksesi? Et viitsisi kirjoitella asiasta, josta olet pihalla kuin lumiukon pippe..ei kun porkkananenä. Voima/vastavoima/liike/massa/inertia. Onko edes termit tuttuja? Epäilen. Ja lehti jatkaa: "Jvuyr7TrtfdRefd" Siis juttua ilman järjen häivää: "...koska kuu ei pyöri nopeus täytyy olla aikalailla vakio että pysytään kieroradalla..." Pyöriihän kuu, joskin hitaasti. Ja mitä helkkarin tekemistä kuun pyörimisellä ja kiertoratanopeudella on keskenään? Oletko kehittämässä jotain ihan uutta fysiikkaa? Perusteet pielessä, logiikka pielessä, lopputulos.... yritäs arvata missä?
"Suorittaa operaatiot maan ilmatilassa tai maan kiertoradalla. Täällä toimintaa valvotaan ja ohjataan satalliiteista ja maa-asemilta" Ja radiosignaaliko siis ei kanna Kuuhun asti vai mitä ihmettä koetat selittää? "lentokoneet ja helikopterit pystyvät ilmakehän ansiosta muutamaan nopeuksiaan hyvinkin paljon" Ja sellainenko ei sinun mielestäsi onnistu rakettimoottorilla? Et ole tainnut koskaan tutustua aiheeseen ollenkaan ja silti kehtaat lässyttää lapsellisuuksia. "koska kuu ei pyöri" Kyllä se pyörii. Yhteen kierrokseen menee noin 28 vuorokautta, täsmälleen sama aika kuin mikä Kuulta menee Maan kiertämiseen. "nopeus täytyy olla aikalailla vakio että pysytään kieroradalla jos hidastetaan käsittääkseni myös kiertorata muuttuu ja samoin kiihdyttäessä , siellä ei voi leijua" Ja miten tuo eroaa siitä kun avaruusalus kiertää Maata? Kiertoratojen muuttamisen mekaniikka on joka paikassa ihan sama. Paitsi että asia on Kuussa HELPOMPI koska ilmakehän kitka ei aiheuta ongelmia kuten matalalla Maan radalla. http://en.wikipedia.org/wiki/Astrodynamics
Antaa sen edun , että maasta katsottuna avaruusalus voi pysyä paikallaan , elikkä sen nopeus vastaa maan pyörimisnopeutta . Maasta katsottuna se " leijuu " paikallaan Ja se asia maassa auttaa kontrolloimaan telakoitumista koska sijainti on tarkasti valvottu myös alusten ulkopuolelta.Kuun hidas pyöriminen taas pakottaa alusten todella kuusta katsottuna kiertämään kuuta ja valvonta n.400000km päässä . Onhan se huima suoritus . Ilmakehä on ilman muuta etu siellä toimii siivet ja laskuvarjot Termit on minulle jonkinverran vieraita , mutta koetan esittää asiani tavallani. Tarkoitus ei ole ärsyttää vaan etsin ainoastaan totuutta ja herättää keskustelua !
ja avaruudessa on huomattavasti helpompi tehdä tuollaiset ratakorjaukset kuin maassa, jossa ilmakehä riepoo helikoptereita tai lentokoneita. Kun tiedetään tarkalleen kohteen nopeus ja nopeuden suunta, on helppo hyvin yksinkertaisilla vektorilaskuilla pähkäillä se että mitä suutinta nyt pitää käyttää että saadaan alus samalle suunnalle suhteessa nopeuteen. Sitten taas vähän rakettia ja aletaan kulkea kohti edellä lentävää alusta. Siihen ei tarvita ihmistä kun suurin haittatekijä, eli ilmakehä on otettu pois laskuista. Helikopteri ei pysy ilmassa leijunnassa pelkän autopilotin voimin vaan se heijaa sinne tänne koska ilmakehä liikkuu. Sen vuoksi esimerkiksi ilmatankkaus on hermojaraastavaa työtä jota ei ihan kuka tahansa heppu osaakaan.
"maan pyöriminen Antaa sen edun , että maasta katsottuna avaruusalus voi pysyä paikallaan , elikkä sen nopeus vastaa maan pyörimisnopeutta . Maasta katsottuna se " leijuu " paikallaan" Maa pyörähtää akselinsa ympäri 24 TUNNISSA, matalalla Maan kiertoradalla (noin 250-500km korkeudella) avaruusalus kiertää Maan noin 90 MINUUTISSA. Jotta kuvaamasi ns. geostationaarinen rata onnistuisi aluksen pitää olla noin 36000 kilometrin korkeudessa jossa kiertoaika Maan ympäri on 24 tuntia eli sama kuin Maan pyörähdysaika. Ja sillä radalle ei ole koskaan kiertänyt yhtäkään miehitettyä alusta, vain satamäärin erilaisia satelliitteja. "Termit on minulle jonkinverran vieraita , mutta koetan esittää asiani tavallani. Tarkoitus ei ole ärsyttää vaan etsin ainoastaan totuutta ja herättää keskustelua !" Ok. Mutta miksi et ensin lukisi jotain aiheeseen liittyvää kirjaa (tai edes aiheeseen liittyviä wikiartikkeleita), niin edes tietäisit mikä se sellainen kuin "kiertorata" on ja miten se liittyy taivaankappaleen pyörimiseen akselinsa ympäri.
Vaikea rakentaa kuuasemaa, koska se on mahdotonta. Ensiksi ihmisen pitäisi päästä laskeutumaan kuuhun ja vielä pois sieltä. Sitten muka alettaisiin rakentamaan jotakin kuun pinnalle. Miettikää nyt te pari kuu-uskovaa tällä palstalla, että ei se oikein onnistu. Tätä juttua ei 60-luvun tapaan haluta lavastaa, koska nykytekniikalla huijaus olisi maailman helpoista paljastaa.
Nasan päätös miehitetyn kuuaseman laittamisesta budjettisyistä toistaiseksi jäihin ei suinkaan tarkoita kuuohjelman kuoppaamista. Uudet kuulennot alkavat ajallaan noin 2016-2020. suunnitelmien mukaan.
Vuonna 2020 on mahdollista että jokin alus voidaan ohjata kuun pinnalle ja sieltä takaisin maahan. Alus on tietenkin miehittämätön.
Nimi Maa Päivä Massa(kg) Tehtävä Pioneer 4 USA 3.3.1959 6 Ohitti Kuun 60500 km etäisyydeltä. Luna 2 NL 12.9.1959 390 Osui Kuuhun Luna 3 NL 4.10.1959 278 Valokuvasi Kuun näkymätöntä puolta Ranger 7 USA 28.7.1964 366 Pehmeä laskeutuminen Mare Cognitumiin Ranger 8 USA 17.2.1965 367 Pehmeä laskeutuminen Rauhallisuuden mereen Ranger 9 USA 21.3.1965 366 Pehmeä laskeutuminen Alfonsus-kraatteriin Zond 3 NL 18.7.1965 950 Kuvia näkymättömästä puolesta Luna 9 NL 31.1.1966 1583 Pehmeä laskeutuminen, lähetti 4 vrk kuvia ja tietoja Luna 10 NL 31.3.1966 1600 Laukaisi ensimmäisen Kuun satelliitin Surveyor 2 USA 30.5.1966 995 Pehmeä lasku, toimi 6 viikkoa Lunar Orbiter 1 USA 10.8.1966 385 Kuun satelliitti, kuvasi Kuuta Luna 11 NL 24.8.1966 1640 Kuun satelliitti Luna 12 NL 22.10.1966 1625 Kuun satelliitti, tv-kuvia Kuusta Lunar Orbiter 2 USA 6.11.1966 390 Kuun satelliitti, tv-kuvia Kuusta Luna 13 NL 21.12.1966 1590 Pehmeä laskeutuminen, tv-luvia Kuusta Lunar Orbiter 3 USA 5.2.1967 385 Kuun satelliitti, tv-kuvia Kuusta Surveyor 3 USA 17.4.1967 1035 Pehmeä laskeutuminen, tv-kuvia Lunar Orbiter 4 USA 4.5.1967 390 Kuun satelliitti, tv-kuvia Kuusta Explorer 35 USA 19.7.1967 104 Kuun satelliitti, hiukkas- ja kenttämittauksia Lunar Orbiter 5 USA 1.8.1967 390 Kuun satelliitti, tv-kuvia Kuusta Surveyor 5 USA 8.9.1967 1005 Pehmeä laskeutuminen, ensimmäiset kemialliset analyysit Kuun kivistä Surveyor 6 USA 7.11.1967 1008 Pehmeä laskeutuminen, tv-kuvia Surveyor 7 USA 7.1.1968 1040 Pehmeä laskeutuminen, kem. analyysejä Luna 14 NL 7.4.1968 1615 Kuun satelliitti Zond 5 NL 14.9.1968 5600 Lento Kuun ympäri, paluu Maahan Zond 6 NL 10.11.1968 5600 Lento Kuun ympäri, paluu Maahan Zond 7 NL 7.8.1969 5600 Lento Kuun ympäri, paluu Maahan Luna 16 NL 12.9.1970 5600 Ensimmäinen onnistunut yritys 1880 palauttaa kivinäytteitä Maahan Zond 8 NL 20.10.1970 5600 Lento Kuun ympäri, paluu Maahan Luna 17 NL 10.11.1970 5600 Ensimmäinen kuukulkija Lunahod 1 Apollo 15 USA 26.7.1971 36 Apollo 15:sta laukaisema Kuun satelliitti Luna 19 NL 28.9.1971 5600 Kuun satelliitti, ratamuutos Luna 20 NL 14.2.1972 5600 Näytteitä Kuusta Apollo 16 USA 16.4.1972 36 Apollo 16:sta laukaisema Kuun satelliitti Luna 21 NL 8.1.1973 5600 Kuukulkija Lunahod 2 Explorer 49 USA 10.1.1973 328 Kuun satelliitti, radiastronomisia tutkimuksia Luna 22 NL 29.5.1974 5600 Kuun satelliitti, ratamuutoksia Luna 24 NL 9.8.1976 5600 Näytteitä Kuusta Clementine USA 25.1.1994 Kiersi Maata, asettui Kuun satelliittiradalle 21.2.1994 jolla oli pari kuukautta valokuvaten ja kartoittaen. Hiten Japani x.1.1990 Kuun satelliitti. Hagomoro Japani x.3.1990 Kuun satelliitti, irrotettiin Hiten-luotaimesta, epäonnistui
Listasi on pelkkää VALETTA. Kuu-uskovat voivat uskoa, en minä.
Sinun retard kannattaisi ehkä taas käydä lääkärillä tarkistuttamassa lääkityksesi riittävyys.
kyetä täsmälääkitsemään?