Terve,
Olen miettinyt, kun minulle on sanottu, että kun hunajaa laittaa liian kuumaan veteen, siinä oleva C-vitamiini kuolee. Haluaisinkin jonkinlaisen faktan asiasta, jotta osaisin vastedes tehdä teeni oikein. Tai säätää keittimeni keittämään sopivaa vettä.
Hunaja ja liian kuuma vesi
Halvattu
87525
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
mukaan 4 mg C-vitamiinia _100g:ssa_. Tuskin nautit sitä niin paljon, että sen vitamiineilla on mitään käytännön merkitystä. Tuossa samaassa 100g:ssa on nimittäin n. 80g hiilareita (lähinnä erilaisia sokereita) ja 33o kcal energiaa.
Mä oon aina luullut, et sitä syödään sen vitamiinien takia.
tiedon väärti. Tuolla tietoa hunajan koostumuksesta ja sisällöstä: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=4&lang=fi Tottakain hunajan tuottajat muistavat mainita kaikki "positiiviset" asiat tuotteesta. Kuka sen tekisi, jos eivät he?
Ja noita hiilareita ei sit varmaan pienikkään ihan kovin pieni lämpötila enää...
pilko pieni ja vähän isompikaan lämpö, wi. Sokeria, sokeria se hunajakin on suurimmaksi osaksi. Vähän "epäpuhtauksia" joukossa.
tuhoutuvat kun pistää hunajaa liian kuumaan veteen.
Ei C-vitamiini häivä minnekkään, mutta pari erilaista ns. "luonnon antibioottia" katoaa jos hunajaa kuumentaa yli 39 C joten vain se on vaarana. Ei hunaja ole muutenkaan valtava C-vitamiinin lähde.
Koeta hankkia C-vitamiinisi esim paprikansiivusta tai citrus ja kiwi-hedelmistä. Tomás-Barberán F.A.1, *; Martos I.1; Ferreres F.1; Radovic B.S.2; Anklam E.2 HPLC flavonoid profiles as markers for the botanical origin of European unifloral honeys Journal of the Science of Food and Agriculture, Volume 81, Number 5, April 2001 , pp. 485-496(12) Tiedemies ryhmä on tutkinut 52 eri flooran hunajan näytteitä ja jaottelivat ne flavonoidiprofiilin mukaan, mistä nidien alkuperän siten saatoi päätellä. LIMEPUUN hunaja ( viisi merkitsijää): KASTANJAN hunaja ( viisi merkitsijää) RYPSINSIEMENHUNAJA (yksi merkitsijä): EUKALYPTUSHUNAJA ( kuusi merkitsijää) KANERVAHUNAJA ( kolme merkitsijää).EGC, abskiisihappoa. Näillä oli oma UV-spektrinsä. Lisäksi flavononia hesperetiiniä oli CITRUSHUNAJASSA. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/62/Hesperetin.png Kamferolia oli ROSEMARY-HUNAJASSA http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4f/Rosmarinic_acid_acsv.svg/800px-Rosmarinic_acid_acsv.s Quercetiiniä oli AURINGONKUKKAHUNAJASSA. Abskiisihappoa oli KANERVAHUNAJAN merkitsijänä,mutta sitä oli myös RYPSIHUNAJASSA ,LIMEPUUHUNAJASSA ja AKASIAHUNAJASSA. Ellagiinihappoa( Ellagic acid) oli KANERVAHUNAJASSA ja hydroksikinnamaattikaffeiini, p-kumariini ja ferulihappoja oli KASTANJA- AURINGONKUKKA, LAVENTELI ja AKASIAHUNAJISSA. Propolisjohdannaista flavonoidia pinocembriiniä, pinobanksiinia ja chrysiiniä oli useimmissa näytteissä vaihtelevia määriä. In addition, the flavanone hesperetin was confirmed as a marker for citrus honey, as well as kaempferol for rosemary honey and quercetin for sunflower honey. Abscisic acid, which had been reported to be a possible marker for heather honey, was also detected in rapeseed, lime-tree and acacia honeys. Ellagic acid in heather honey and the hydroxycinnamates caffeic, p-coumaric and ferulic acids in chestnut, sunflower, lavender and acacia honeys were also detected. The characteristic propolis-derived flavonoids pinocembrin, pinobanksin and chrysin were present in most samples in variable amounts. Keywords: honey; botanical markers; floral markers; plant origin; quality; HPLC analysis; flavonoid; phenolic compounds http://www.ingentaconnect.com/content/jws/jsfa/2001/00000081/00000005/art00836?crawler=true