Hunaja ja liian kuuma vesi

mukaan 4 mg C-vitamiinia _100g:ssa_. Tuskin nautit sitä niin paljon, että sen vitamiineilla on mitään käytännön merkitystä. Tuossa samaassa 100g:ssa on nimittäin n. 80g hiilareita (lähinnä erilaisia sokereita) ja 33o kcal energiaa.

tuhoutuvat kun pistää hunajaa liian kuumaan veteen.

Ei C-vitamiini häivä minnekkään, mutta pari erilaista ns. "luonnon antibioottia" katoaa jos hunajaa kuumentaa yli 39 C joten vain se on vaarana. Ei hunaja ole muutenkaan valtava C-vitamiinin lähde.

Koeta hankkia C-vitamiinisi esim paprikansiivusta tai citrus ja kiwi-hedelmistä. Tomás-Barberán F.A.1, *; Martos I.1; Ferreres F.1; Radovic B.S.2; Anklam E.2 HPLC flavonoid profiles as markers for the botanical origin of European unifloral honeys Journal of the Science of Food and Agriculture, Volume 81, Number 5, April 2001 , pp. 485-496(12) Tiedemies ryhmä on tutkinut 52 eri flooran hunajan näytteitä ja jaottelivat ne flavonoidiprofiilin mukaan, mistä nidien alkuperän siten saatoi päätellä. LIMEPUUN hunaja ( viisi merkitsijää): KASTANJAN hunaja ( viisi merkitsijää) RYPSINSIEMENHUNAJA (yksi merkitsijä): EUKALYPTUSHUNAJA ( kuusi merkitsijää) KANERVAHUNAJA ( kolme merkitsijää).EGC, abskiisihappoa. Näillä oli oma UV-spektrinsä. Lisäksi flavononia hesperetiiniä oli CITRUSHUNAJASSA. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/62/Hesperetin.png Kamferolia oli ROSEMARY-HUNAJASSA http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4f/Rosmarinic_acid_acsv.svg/800px-Rosmarinic_acid_acsv.s Quercetiiniä oli AURINGONKUKKAHUNAJASSA. Abskiisihappoa oli KANERVAHUNAJAN merkitsijänä,mutta sitä oli myös RYPSIHUNAJASSA ,LIMEPUUHUNAJASSA ja AKASIAHUNAJASSA. Ellagiinihappoa( Ellagic acid) oli KANERVAHUNAJASSA ja hydroksikinnamaattikaffeiini, p-kumariini ja ferulihappoja oli KASTANJA- AURINGONKUKKA, LAVENTELI ja AKASIAHUNAJISSA. Propolisjohdannaista flavonoidia pinocembriiniä, pinobanksiinia ja chrysiiniä oli useimmissa näytteissä vaihtelevia määriä. In addition, the flavanone hesperetin was confirmed as a marker for citrus honey, as well as kaempferol for rosemary honey and quercetin for sunflower honey. Abscisic acid, which had been reported to be a possible marker for heather honey, was also detected in rapeseed, lime-tree and acacia honeys. Ellagic acid in heather honey and the hydroxycinnamates caffeic, p-coumaric and ferulic acids in chestnut, sunflower, lavender and acacia honeys were also detected. The characteristic propolis-derived flavonoids pinocembrin, pinobanksin and chrysin were present in most samples in variable amounts. Keywords: honey; botanical markers; floral markers; plant origin; quality; HPLC analysis; flavonoid; phenolic compounds http://www.ingentaconnect.com/content/jws/jsfa/2001/00000081/00000005/art00836?crawler=true