En ole itse mikään kielinero, vaan tuiki tavallinen metallimies. Koulutukseni rajoittuu peruskouluun ja kaksivuotiseen ammattikoulun koneistajalinjaan, joten luulisi että suurin osa kanssaihmisistä olisi minua fiksumpia ja osaisi puhua ja kirjoittaa suomen kieltä paremmin kuin minä. Viimeaikaiset havaintoni eivät kuitenkaan tue tätä käsitystä, päinvastoin yhä enenevässä määrin törmään mitä törkeämpiin virheisiin. Pitäisihän jokaisen peruskoulun käyneen edes alkeellisimmat kielen säännöt hallita. Välillä minusta tuntuu, etteivät edes akateemisen tutkinnon suorittaneet pysty kirjoittamaan kunnollista suomenkielistä tekstiä. Yhdyssanoja ei enää näytä olevan, ja usein myös välimerkkien käyttö unohtuu. Nyt ollaan lisäksi siirtymässä substantiivien sattumanvaraiseen aloittamiseen isolla alkukirjaimella, vaikka kyseessä ei olisikaan erisnimi. Toimittajat kirjoittavat miten sattuu, vaikka heillä pitäisi jo ammattinsa puolesta olla kieli hallussa. Halveksitaanko suomen kieltä niin, ettei sitä viitsitä enää opetella?
Miksi suomea ei enää osata?
J.K.P.
22824
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
että puhutun ja kirjoitetun kielen tarkoitus on YKSINOMAAN kommunikointi ts. välittää lähettäjän sanoma vastaanottajalle mahdollisimman selkeästi. Jos se tämän tarkoituksen täyttää, ei noilla ison kirjaimen "väärinkäytöillä, välimerkkivirheillä sun semmoisilla pikkuasioilla ole minkäänkaltaista merkitystä.
Olet käsittänyt väärin. Kielellä ei ole sellaista YKSINOMAISTA tehtävää. Kielen tehtävä on välittää tietoa, rakentaa sosiaalisia suhteita ja ilmaista tunteita sekä toimia ja kansakunnan sivistystä ja kulttuuria ylläpitävänä voimana. Ja vaikka olisikin vain YKSINOMAINEN kommunikaatiotehtävä, niin "ison kirjaimen väärinkäytöillä, välimerkkivirheillä sun semmoisilla pikkuasioilla" olisi hyvin, hyvin tärkeä merkitys sen tehtävän täyttämisessä.
että kommunikointi = "välittää tietoa, rakentaa sosiaalisia suhteita ja ilmaista tunteita sekä toimia ja kansakunnan sivistystä ja kulttuuria ylläpitävänä voimana." Muuten olen sitä mieltä kuin vanha eversti: "Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan varmistimen pistoolistani".
Jos tavoite on tuo, niin juuri silloin niillä välimerkeillä, sanavalinnoilla ja -järjestyksillä onkin merkitystä ilmaisun selkeyden ja yksikäsitteisyyden takia. Jos taas on tarkoitus ilmaista jotakin vain siihen suuntaan, niin silloin näillä seikoilla ei ole suurtakaan väliä.
>"Kun kuulen sanan kulttuuri, >poistan varmistimen pistoolistani". Kulttuuriahan se lienee tämäkin? Olet lukenut fiktiivisestä kenraaliluuntantti T.J.A. Heikkilästä kertovaa kirjallisuutta tai ainakin referaatteja siitä. Vanha eversti oli siis oikeasti pari pykälää everstiä korkeampikin upseeri. No, epäilemättä kenraaliluutnantinkin on täytynyt jossakin urakehityksensä vaiheessa kärvistellä everstinä ylennystä odottelemassa. Kirjailijanimen Simo Penttilä takaa löytyi kai Uuden Suomen toimitussihteeri Uuno Hirvonen. Jos minulta kysytään, niin isojen ja pienten kirjainten käytöllä, välimerkeillä jne. ON väliä. Muuta väittävä halveksii lukijaansa.
"Wenn ich Kultur höre ... entsichere ich meinen Browning!", kirjoitti Hanns Johst näytelmässään "Schlageter" jo 1930-luvulla. kenr.ltn. T.J.A. Heikkilä taitaa olla vähän uudempaa kulttuuria?...
Rurali-kersantti. T.J.A. Heikkilä seikkailee puolestaan Paavo Noposen urheiluhenkisessä teoksessa "Ylhäisyys ratsastaa urheilukouluun".
On vaikea keksiä RAIVOSTUTTAVAMPAA ja VIRHEELLISEMPÄÄ asennetta kuin tuo sinun! Toki ymmärrän, että kyse oli provosta, sillä noin idioottimaista mielipidettä ei kenelläkään voi tietoisesti olla.
Minulle on annettu ymmärtää, että tuon revolveri-lausuman takana olisi Göbbels.
Ikävä että raivostuit. Voisitko kuitenkin raivoamatta kertoa, mikä esitetyssä ajatuksessa on virheellistä? Alkuperäisessä viestissä sanottiin näin minun tulkintani mukaan. Yksinkertaistan hieman. A: Kielen ainoa tarkoitus on tehokas viestintä. B: Kielen ulkoasulla sinänsä on merkitystä. Varsinainen viestissä esitetty väite oli implikaatio "Jos A, niin ei B". Mitkä kohdat tässä ovat nyt mielestäsi väärin, ja miten se mielestäsi oikea ajattelutapa menisi?
Wikipedia, joka on ehdottoman luotettavan tiedon lähteen maineessa, toteaa näin: The famous line is regularly misattributed, sometimes to Hermann Göring and sometimes to Heinrich Himmler. In December 2007, historian David Starkey misattributed it to Joseph Goebbels in comments criticizing Queen Elizabeth II for being "poorly educated and philistine"[2]. It has also been adapted, for example by Stephen Hawking as "When I hear of Schödinger's cat, I reach for my pistol" and by filmmaker Jean-Luc Godard in 1963's film Le Mépris, when a producer says to Fritz Lang: "Whenever I hear the word culture, I bring out my checkbook." Lang evokes the original line as he answers "Some years ago some horrible years agothe Nazis used to take out a pistol instead of a checkbook." Uskoapa sitten ketä uskoo.
>Siinä kirjoitti moukka Mikäs se sinä sitten olet?
On mitä törkein virhe kirjoittaa "mitä törkeämpiin virheisiin". Pitää tietenkin olla "mitä törkeimpiin virheisiin". Siis superlatiivi.
Faktahan on, että jos kaikki julkiseen käyttöön tekstiä vääntävät kirjoittaisivat kaiken tuotantonsa yhtä virheettömästi kuin ketjun aloittanut metallimies, olisin ilahtunut. Olen itse kirjoittaja, enkä tahdo sietää nykypopulaatiomme tekstuaalista ja ajattelullista tyhmistymistä. Typerä toiminta, esim. huonon tekstin tai epätekstin viljely, luo ympärilleen lisää tyhmyyttä ja alentaa standardia.
Lapsikin näkee, mitä tällaisesta kielen kaitsemattomuudesta seuraa. TUHO! Suomalaiset kaivavat holtittomuudellaan omaa hautaansa, mutta siinähän kaivavat. Kysymys: Missä muualla maailmassa oman kansan enemmistökielen opetus on jätetty näin retuperälle kuin meillä Suomessa? VASTAUS: E- -------N
>Kysymys: Missä muualla maailmassa oman kansan >enemmistökielen opetus on jätetty näin retuperälle >kuin meillä Suomessa? Rohkenenpa kysäistä... millä mittarilla tai mittareilla mitattuna? (Eihän sitä kai muuten voi vertailla)...
Näinhän se tosiaan taitaa olla, lämmin kiitos oikaisusta. Itselläni ei kielioppi ole täysin hallinnassa, enkä ole niin väittänytkään. Väitin ainoastaan, että minunlaiseni 70-luvun puolessa välissä koulutiensä aloittanut duunari hallitsee ihan peruskoulupohjalta suomen kielen käytön puhtaammin kuin 80-luvulla syntynyt ylioppilas. Onko syynä se, että äidinkielen opetus on ollut aina vain huonompaa? Minua huolestuttaa nimenomaan toimittajien ammattitaidon puute; kielenhuolto on nykyisin paljolti heidän vastuullaan. Toimittajien ja juontajien käyttämä kieli vaikuttaa esimerkillisesti varsinkin nuorempaan väestöön, ja jos toimittajat eivät käytä kunnollista suomea, ei sitä käytä kohta kukaan muukaan.
kuin sinäkin. Siis että Suomen kielen kunnollinen osaaminen vähenee. Mutta tiedostan myös, että on aika turha potkia tutkainta vastaan. Jos kasvava nuoriso mm. kännykkä- ja tietokonekielen paineessa ei koe enää "oikeakielisyyttä" tarpeelliseksi ja vaalimisen arvoiseksi, niin se on armotta sitten näin. Kieli on aika lailla sitä miksi aktiiviset käyttäjät sen tekevät, haluavat kielenhuoltajat sitä tai eivät. Ja siten kieli muuttuu, muutaman kymmenenen vuoden päästä on täysin "normaalia" suomea englismejä ja lyhennelmiä vilisevä kieli, joka meistä nyt tuntuu niin "väärältäoppiselta".
Olet täysin oikeassa - Suomessa kasvaa kasvamistaan kieli, jota kansalaiset sitkeimmin käyttävät. Näin on, ja kun se kieli tulee tätä menoa nykyisestään vain kapeutumaan, kuin myös - samalla, paradoksaalista kyllä - rönsiytymään, niin seurauksena on kielen järjestelmän eli kieliopin katoaminen. Ei ole enää perustuksia, joille rakentaa uusia rikkauksia. Tästä on seurauksena, että merkitykset katoavat. Jos olette ihan tarkkoja, voitte jo nyt kuulla, kuinka suomalainen teininuoriso ja tarhaikäiset lapset kommunikoivat keskenään HUUTAMALLA ja käyttämällä kieltä, joka muistuttaa eläintarhan ahdistuneiden eläinten huutoja.
Pitäisi kerrata välillä, ettei unohdu. Peruskoulutuksen saanut tekee todennäköisesti työtä jossa ei juuri kirjoitella.
...vaikka esimerkiksi minunlaiseni peruskoulutuksen saanut tekeekin työtä jossa ei juuri kirjoitella, tyydyttävä oikeinkirjoitustaito on silti olemassa. Monet työkseen kirjoittavat puolestaan tekevät käsittämättömiä virheitä.
Pitäisi ajatella, mitä sanoo, ettei sano, mitä ajattelee. Kertaaminen ei liene niinkään tärkeää.