Ihme juttu

kaljataiteilija

1995 ostin Roadrunnerin. Olin levyn kuullut jo aikoja sitten. Mutta nykyään eniten soi eniten Hot Wheels, Crazy Days ja Tsugu Way. Tästä on ennenkin tapeltu. Ile versus Albert, tai toisin päin. Eniten jää mieleen jokseenkin perusteeton Ilen haukkuminen ja aliarvioiminen ja toisaalta moni diggaa Albertia pelkän Roadrunnerin menestymisen vuoksi. Yksi ehkä heikoiten kuulemani ja lukemani perustelut kitaristin paremmuudesta on Albertin soolot !!! Minä en taas Hurriganesissa sooloja kuuntele vaan rytmiä ja hyvää draivia muutenkin, minkä Ile toi omalla tyylillään parhaiten esille Hurriganesille ja jonka Remu täydensi ! Ile ei tuonnut omaa "soolokitaristiuttaan" Ganesissa esille (eikä yhtään haittaa) ,mutta sitäkin tärkeämmän elementin ,kuten hyvän ja menevän kitarariffin. Eli ei musiikilliset perustelut aina päde Ilen kritisoijia.... Itse pidän Roadrunnerista paljonkin ,mutten Ganesin ekasta levystä erikoisemmin. Siinä on enemmänkin jamittelua liikaa ja liian "löysää" hubadubaa wou wou jne... Mutta Hot Wheelsin kuunneltua Ganesin parhaat puolet tuli esiin parhaiten. -Hyvä ellei loistava rytmikitarointi -Ile oli Ganesissa riffimestari -Cisse parhaimmillaan basistina eikä mikään nyhverö pitsinnyplääjä -Remun jyräävä komppi pääsi nimenomaan oikeusiinsa Ilen taitavan ja idioottivarman kitaroinnin ansioista joka puskee kuin höyryveturi. Tästä voidaan keskustella vaikka maailman tappiin saakka. Minä taidan laittaa Hot Wheelsin uudelleen soimaan. On se niin hieno ! Terveisiä kaikille Ganes-diggareille ja ennenkaikkea kitaraa soittaville ihmisille. Mun kanssa voi keskustella aiheesta s-postin kauttakin ! Hauskaa kevättä ! ja FIND A LADY !

9

1051

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Garyhunes

      Hot Wheels on mainio levy! Siihen aikaan bändi oli myöskin oivassa livekunnossa. Myöskin Crazy Days-levy on hieno, vaikka Ile itse on paljon haukkunut soolojaan levyllä. Perkule, soolothan siinä on loistavia ja osana hienoa kokonaisuutta. Ile oli mahtava luomaan riffejä, komppaamaan ja soolotkin putosi. Hot Wheelsin Hey Bo Diddley:n soolot ovat aivan mahtavia. Albert on turhan yliarvostettu ja Ile jäänyt aina hiukan varjoon, myöskin Janne Louhivuori(jonka panos varsinkin Fortissimo-levyllä upea!). Albert oli hyvä bluesrockin vääntäjä mutta keskittyi liian usein vain sooloihin. Ilmeisesti kysymys onkin siitä että kuka näistä veijareista oli eniten tiimipelaaja ja ajatteli kokonais soundia jne. Ile oli tiimipelaaja ja ei myöskään tissutellut liikaa, mikä taas oli Albertin ja Cissen yhteinen harrastus. Katsoisin ilen työmoraalin vaikuttaneen positiivisesti myöskin Cisseen. Cisse ei dokaillut liikaa Ilen kausina..tai ainakaan niin paljoa kuin mitä alpun kanssa. Monet huonot live-esiintymiset alpun kautena johtunevat alkon osuudesta. Mutta joo; Ile ansaitsisi enemmän suitsutusta kuin mitä nykyään osakseen saa.

      • Olen kunnellut

        viime aikoina paljon muutakin kuin Roadrunneria ja kyllä vaan on hyvät riffit soolot mm. grazy days levyllä. Loistava fiilis soolot. Tosi hyvät, aina!


      • kaljataiteilija
        Olen kunnellut kirjoitti:

        viime aikoina paljon muutakin kuin Roadrunneria ja kyllä vaan on hyvät riffit soolot mm. grazy days levyllä. Loistava fiilis soolot. Tosi hyvät, aina!

        Pelottavan samanlaisia ajatuksia myös muillakin ! Mutta ennenkaikkea Ilen soittotyyli mukautui parhaiten Remun suoraviivaiseen ja jokseenkin agressiiviseen rumpujensoittoon.


      • flying V
        kaljataiteilija kirjoitti:

        Pelottavan samanlaisia ajatuksia myös muillakin ! Mutta ennenkaikkea Ilen soittotyyli mukautui parhaiten Remun suoraviivaiseen ja jokseenkin agressiiviseen rumpujensoittoon.

        Olen toki tiennyt tämän ennenkin, mutta loistojuttu, että muutkin ovat mieltyneet Ilen soittoon Hurriganesissa. Nimenomaan Ilen monipuolisuus komppikitaristina on jätetty liian vähälle huomiolle. Ja täällä mainittiin juuri ne levyt (Crazy Days, Hot Wheels ja Tsugu Way, osittain myös Seven days...), jotka löytyvät minun lautaselta, kun Hurriganesista puhutaan. Crazy Days'llä on ehkä hieman turhan ohkaiset soundit, etenkin rumpujen osalta, mutta sehän on soitannollisesti hyvinkin kelpo levytysavaus Ileltä. Jo avausraidan riffikuviointi vakuutti - jess! Myöhemmin suosikeiksi on noussut ilmeisimpien sijaan Chinatown, Bye bye birdie ja hieman yllättäen Jailbait stalemate. Hot wheels oli todellinen rujo tykitys ja sitä tulee kuunneltua ehkä useimmin. Bad baby, Ridin' ridin', Hey Bo Diddley ja nimibiisi kulkevat kuin pandemia. Helkkarinmoinen draivi! Tulihan niitä osumia Tsugu wayllekin: Walkin' the dog, Gimme love etunenässä. Myöhemmistä Shorai shorai - In my mind toimi hyvin. Jotku diggas taas kun luulivat, että Albert oli tullut jo takaisin! Tämä ei tarkoita, etten tykkäisi Albertista. Olihan mies kovan luokan soittaja, mutta miehen Hurriganes-maine lepää kyllä enimmäkseen Roadrunnerin varassa. Joka tosin on hyvä työnäyte, ne kitarasoundit etenkin. Muuten taso on keskinkertaista. Alkupuolen sinkut tosin ovat hyviä. Eka pitkäsoitto ei soi minulla enää koskaan, kuten myöhemmistä myöskään ei Jailbird. Toisille ainut oikea kokoonpano on Remu-Cisse-Albert. Minä pidän enemmän Ilen soitosta, vaikka toinen olisikin taitavampi. Hyvä, että molemmille löytyy kannattajia. Tämän ketjun tähänastiset mielipiteet jakavat ehkä useammat kuin luullaankaan. On ihme,että Ilen vähättelijöitä löytyy vieläkin. Mies todennäköisesti kehitti riffinsä suurelta osin itse, mutta kunnian ottaa tietenkin nokkamies. Ei edes biisintekijäksi kelvannut! Ryöstöä, sanon minä!


      • nojuhhah
        flying V kirjoitti:

        Olen toki tiennyt tämän ennenkin, mutta loistojuttu, että muutkin ovat mieltyneet Ilen soittoon Hurriganesissa. Nimenomaan Ilen monipuolisuus komppikitaristina on jätetty liian vähälle huomiolle. Ja täällä mainittiin juuri ne levyt (Crazy Days, Hot Wheels ja Tsugu Way, osittain myös Seven days...), jotka löytyvät minun lautaselta, kun Hurriganesista puhutaan. Crazy Days'llä on ehkä hieman turhan ohkaiset soundit, etenkin rumpujen osalta, mutta sehän on soitannollisesti hyvinkin kelpo levytysavaus Ileltä. Jo avausraidan riffikuviointi vakuutti - jess! Myöhemmin suosikeiksi on noussut ilmeisimpien sijaan Chinatown, Bye bye birdie ja hieman yllättäen Jailbait stalemate. Hot wheels oli todellinen rujo tykitys ja sitä tulee kuunneltua ehkä useimmin. Bad baby, Ridin' ridin', Hey Bo Diddley ja nimibiisi kulkevat kuin pandemia. Helkkarinmoinen draivi! Tulihan niitä osumia Tsugu wayllekin: Walkin' the dog, Gimme love etunenässä. Myöhemmistä Shorai shorai - In my mind toimi hyvin. Jotku diggas taas kun luulivat, että Albert oli tullut jo takaisin! Tämä ei tarkoita, etten tykkäisi Albertista. Olihan mies kovan luokan soittaja, mutta miehen Hurriganes-maine lepää kyllä enimmäkseen Roadrunnerin varassa. Joka tosin on hyvä työnäyte, ne kitarasoundit etenkin. Muuten taso on keskinkertaista. Alkupuolen sinkut tosin ovat hyviä. Eka pitkäsoitto ei soi minulla enää koskaan, kuten myöhemmistä myöskään ei Jailbird. Toisille ainut oikea kokoonpano on Remu-Cisse-Albert. Minä pidän enemmän Ilen soitosta, vaikka toinen olisikin taitavampi. Hyvä, että molemmille löytyy kannattajia. Tämän ketjun tähänastiset mielipiteet jakavat ehkä useammat kuin luullaankaan. On ihme,että Ilen vähättelijöitä löytyy vieläkin. Mies todennäköisesti kehitti riffinsä suurelta osin itse, mutta kunnian ottaa tietenkin nokkamies. Ei edes biisintekijäksi kelvannut! Ryöstöä, sanon minä!

        "Minä pidän enemmän Ilen soitosta, vaikka toinen olisikin taitavampi"...eli herääkin kysymys mitä tarkoittaa olla "taitavampi"? Ilen soitto oli "taitavaa" kuten myös Albertin mutta turhan usein sanotaan Albertin olleen juuri "taitavampi". Mitä siis tämä tarkoittaa? Mikä ratkaisee? Taito vai mikä? eikö se ole taitoa että kuulostaa hyvältä? vai se, että soittaa enemmän bluesahtavammin? Ilen soitto on todella upeaa kuunneltavaa varsinkin Crazy Days, Hot Wheels sekä Tsugu Way-levyillä. Siihen ei olisi Albert pystynyt. Kumpi siis "taitavampi"?? Ja onko sillä mitään väliä?


      • flying V
        nojuhhah kirjoitti:

        "Minä pidän enemmän Ilen soitosta, vaikka toinen olisikin taitavampi"...eli herääkin kysymys mitä tarkoittaa olla "taitavampi"? Ilen soitto oli "taitavaa" kuten myös Albertin mutta turhan usein sanotaan Albertin olleen juuri "taitavampi". Mitä siis tämä tarkoittaa? Mikä ratkaisee? Taito vai mikä? eikö se ole taitoa että kuulostaa hyvältä? vai se, että soittaa enemmän bluesahtavammin? Ilen soitto on todella upeaa kuunneltavaa varsinkin Crazy Days, Hot Wheels sekä Tsugu Way-levyillä. Siihen ei olisi Albert pystynyt. Kumpi siis "taitavampi"?? Ja onko sillä mitään väliä?

        Totta tuokin, miksi oikeastaan mainitsinkaan taitavuuden. Sehän on niin suhteellinen käsite. Oikeastaan kun asiaa ajattelee, niin meikäläisen laaja "suosikkikitaristien" joukko ei sisällä yhtään tiluttelijaa, joita joku muu taas varmaan pitäisi "taitavina". Ja Ile-Albert vastakkainasettelu sinällään on turha: he vain olivat hieman eri tyylisiä. Minulle kelpaa molempi, mutta edelleen pidän Ilen tavasta soittaa enemmän, syy lienee vivahteikkaampi ote.

        Kaikki diggamani soittajat ovat tunnistettavia nimen omaan oman soundinsa tai tyylinsä vuoksi: Ile, Parfitt-Rossi, Billy Gibbons, Pesola-Kivikangas, Syrjä-Torvinen, Knopfler tai Dave Edmunds, muutamia mainitakseni. Jokaisella on oma tunnistettava tyyli, eikä välttämättä kyse ole taituruudesta siinä mielessä kuin se ehkä yleensä mielletään. Soittaa nuo kaikki kyllä osaavat. Eli musiikkia ovat toki saaneet aikaiseksi muutkin kuin Hurriganes.


      • keijolainen

        kallio oli hyvä mutta katto louhivuoren get on alkuriffi you tubesta,meni vähä mettään.ei mitään henk.koht.louhivuorelle,astu vaan liian suuriin saappaisiin aikoinaan.


      • joopa,joo
        flying V kirjoitti:

        Olen toki tiennyt tämän ennenkin, mutta loistojuttu, että muutkin ovat mieltyneet Ilen soittoon Hurriganesissa. Nimenomaan Ilen monipuolisuus komppikitaristina on jätetty liian vähälle huomiolle. Ja täällä mainittiin juuri ne levyt (Crazy Days, Hot Wheels ja Tsugu Way, osittain myös Seven days...), jotka löytyvät minun lautaselta, kun Hurriganesista puhutaan. Crazy Days'llä on ehkä hieman turhan ohkaiset soundit, etenkin rumpujen osalta, mutta sehän on soitannollisesti hyvinkin kelpo levytysavaus Ileltä. Jo avausraidan riffikuviointi vakuutti - jess! Myöhemmin suosikeiksi on noussut ilmeisimpien sijaan Chinatown, Bye bye birdie ja hieman yllättäen Jailbait stalemate. Hot wheels oli todellinen rujo tykitys ja sitä tulee kuunneltua ehkä useimmin. Bad baby, Ridin' ridin', Hey Bo Diddley ja nimibiisi kulkevat kuin pandemia. Helkkarinmoinen draivi! Tulihan niitä osumia Tsugu wayllekin: Walkin' the dog, Gimme love etunenässä. Myöhemmistä Shorai shorai - In my mind toimi hyvin. Jotku diggas taas kun luulivat, että Albert oli tullut jo takaisin! Tämä ei tarkoita, etten tykkäisi Albertista. Olihan mies kovan luokan soittaja, mutta miehen Hurriganes-maine lepää kyllä enimmäkseen Roadrunnerin varassa. Joka tosin on hyvä työnäyte, ne kitarasoundit etenkin. Muuten taso on keskinkertaista. Alkupuolen sinkut tosin ovat hyviä. Eka pitkäsoitto ei soi minulla enää koskaan, kuten myöhemmistä myöskään ei Jailbird. Toisille ainut oikea kokoonpano on Remu-Cisse-Albert. Minä pidän enemmän Ilen soitosta, vaikka toinen olisikin taitavampi. Hyvä, että molemmille löytyy kannattajia. Tämän ketjun tähänastiset mielipiteet jakavat ehkä useammat kuin luullaankaan. On ihme,että Ilen vähättelijöitä löytyy vieläkin. Mies todennäköisesti kehitti riffinsä suurelta osin itse, mutta kunnian ottaa tietenkin nokkamies. Ei edes biisintekijäksi kelvannut! Ryöstöä, sanon minä!

        alppu itte on kuulemma sanonu että10/80 oli sen paras levy.roadrunner oli parhaiten tuotettu ja äänitetty.


      • jeijeez
        keijolainen kirjoitti:

        kallio oli hyvä mutta katto louhivuoren get on alkuriffi you tubesta,meni vähä mettään.ei mitään henk.koht.louhivuorelle,astu vaan liian suuriin saappaisiin aikoinaan.

        on mun miunkin mielestä huikeen kova rytinälevy, kulkee kuin höyryverturi, niinku täälläkin on jo todettu.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      320
      7600
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2176
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      176
      1853
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1382
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1251
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1231
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      56
      1181
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1019
    Aihe