Evoluutio on pysähtynyt ainakin ihmisen hampaiden osalta paikoilleen.
Esim. hailla evoluutio hampaiden osalta on paljon kehittyneempi kuin ihmisellä.
Ajatelkaa, kuinka hyvä olisi, jos ihmisen keho poistaisi aina vioittuneen hampaan ja tilalle kasvaisi täysin uusi ja terve hammas.
Näin hain hampaat toimivat.
Haillahan vioittunut hammas irtoaa ja uusi hammas kasvaa tilalle.
Ei tarvitsisi mennä hammaslääkärille ja kärsiä hammas särystä.
Hailla on jopa useampi hammasrivistö, mutta ei ihminen tarvi kuin yhden hammasrivin.
Olisihan monirivinen hampaisto työläs ja vaikemapi puhdistaa.
Hampaiden kehityskulku
hammaslanka
5358
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eräässä geeniteknologiaa käsittelevässä ohjelmassa kerrottiin,että uudella kantasolutekniikalla voitaisiin ihmiselle todella kasvattaa uusi hammas poistetun tilalle. Helsingissähän kasvatettiin jo tällä kantasolutekniikalla miehelle uusi yläleuka.Kasvatus tapahtui muovikehikon ympärille potilaan selkälihaksen sisällä.Joten tämä uusi kantasolutekniikka avaa lähes rajattomat mahdollisuudet kasvattaa ihmiselle "varaosia".
Ystävä hyvä. Koetahan sinäkin pikkuhiljaa alkaa ymmärtämään Pyhän Kaikkivaltiaan Jumalan ihmeellisiä luomistöitä. Mitään tieteellisiä faktoja ei ole esittää evoluution vahvistukseksi. Voisikohan olla niin, että Jumala on tarkoittanut hain luonnossa elämään sellaisissa olosuhteissä ja taisteluissa, että siellä hampaat sinkoilevat, mutta, että hai ei aivan nääntyisi ilman hampaita, niin Jumala on tämänkin kohdan "ymmärtänyt" näin järjestää. Eikö ole muuten hyvä sekin juttu, että ihmisellä kasvaa uutta kynttä entisen poispurrun tilalle.
se siitä, että hait ovat olleet pikkasen kauemmin maapallolla ku ihmiset! Ja jumalaa ei oltu silloin vielä keksittykään ku ensimmäiset hait syntyivät!
Kyllä ihmisen hampaat ovat itse asiassa käyneet tässä asiassa läpi enemmän evoluutiota kuin hain - valitettavasti. Meidän muinaiset esivanhempamme olivat yli sadan miljoonan vuoden ajan rajoitettuja pienten lyhytikäisten karvapalleroiden rooliin. Keskivertoesinisäkkäällä oli odotettavissaan korkeintaan muutaman vuoden elinikä. Kovin monta hammaskertaa ei tuossa ajassa ehtinyt käydä läpi. Lisäksi niiden hampaisto oli jo erikoistunut useaan erilaiseen hammastyyppiin, joita ei voinut korvata yhtä helposti kuin kaloille ja matelijoille tyypillisiä erikoistumattomia hampaita. Toimintansakin puolesta ne vaativat vahvemman juuren. Hampaat siis pysyivät suussa vankemmin ja pidempään, ja niitä korvattiin vain juuri niin monta kertaa kuin yhden nisäkkään eliniän aikana oli keskimäärin tarpeen: yleensä kerran. Ilmeisesti siirtyminen pitkään pysyviin hampaisiin oli nämä muuttujat huomioon ottaen toimivampi ratkaisu kuin hampaiden jatkuva korvaaminen, sillä nisäkkäiden koon kasvaessa ja eliniän pidentyessä tertiäärikaudella hammaskertojen lukumäärä pysyi korkeintaan kahdessa. Näin siitä huolimatta, että pitkäikäisimmillä elämillä toiset hampaat ehtivät kulua olemattomiin ennen luonnollista kuolemaa. Ilmeisesti näin vanhat eläimet olivat kuitenkin jo varmistaneet geeniensä jatkuvuuden, joten etua elämää pidentävistä kolmansista hampaista ei ole ollut. Tätä oletusta tukee tosiasia, että lääketiede tuntee jopa neljä hammaskertaa kasvattaneita ihmisiä. Mitenkään mahdotonta useampi hampaiden uusiminen ei siis ole, se ei vain ilmeisesti ole riittävän edullista muuttuakseen normiksi millään nisäkäslajilla.
2 rivii pitäis olla. Hammasrivejä nimittäin. Uloin eli kulunut/jäytössä ja sisänen eli kehittyvät hampaat, jotka siirtyvät ulkoreunaan.
Mutta ei mitään hyvää ilman huonoakin.