Paniikki

pinnan alla

Kysymys tarkoitettu lähinnä kouluttajille mutta toki kaikki voivat kommentoida :)

Eli miten te rauhoitatte paniikkiin joutunutta sukeltajaa pinnan alla. Jos oletetaan että sukellus on puolivälissä ja ollaan esim. 20m syvyydessä kun sukeltaja yhtäkkiä saa hepulin? Pintaan nousu samantien ei ole siis kovinkaan varteenotettava vaihtoehto..

Kysyn siksi että itselläni kävi juuri näin. Olen suht kokenut sukeltaja (aowd ja dyykkejä takana 70). Viime reissulla kuitenkin tuli kuin tyhjästä tunne että nyt on pakko päästä pintaan. DM näytti merkeillä että hengitä ja rauhoitu, itse kuitenkin puuskutin kuin viimeistä päivää ja lähdin nousemaan, oltiin onneks vaan 6m syvyydessä. Pinnalla tilanne rauhoittui ja loppudyykki meni ok. Myös tämän jälkeen oon tehny onnistuneita sukelluksia, mutta tuo tilanne on jäänyt kalvamaan mieltä, mitä jos se toistuu? Ja kun siihen ei ollut edes mitään selittävää syytä, kaikki oli hyvin ja yhtäkkiä kävi noin..?!

3

1321

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • paniikkinen

      Minulla olisi myös paniikki-aiheeseen liittyviä kysymyksiä sekä pitkä selostus:

      Tein ensimmäisen sukelluskokeiluni 14-vuotiaana, jolloin kaikki sujui oikein hyvin ja näkymät olivat mitä upeimmat. Teini-iän jälkeen sain muutamia paniikkikohtauksia paikoissa, joista ei päässyt pois (metro, laiva, leffateatteri). Tunsin tuolloin oloni erittäin epämukavaksi myös lentokoneessa ja varsinkin krapulassa ahdistava tunne kasvoi ja sai helposti vallan suljetuissa tiloissa. Paniikkikohtauksen saatuani hengitin hyvin kiivaasti ja sydän hakkasi todella kovaa, ja luulin sen pysähtyvän. Kohtaus meni ohi, kun pääsin suljetusta paikasta pois.

      Edellisestä kohtauksesta on nyt kulunut kuusi vuotta, mutta vieläkin panikkikohtaus saattaa joissain tilanteissa olla tuloillaan. Saan sen kuitenkin nykyään hallintaan alkumetreillä, eikä noita alkumetrejäkään ole tullut koettua kuin kerran tai pari vuodessa. En ole koskaan käyttänyt lääkitystä paniikkikohtauksiini, eikä minulla ole diagnosoitu paniikkihäiriötä lääkärin toimesta.

      Tein viime joulukuussa kaksi sukelluskokeilua, joista ensimmäinen oli täysi fiasko. Heti pinnan alle päästyäni aloin puuskuttaa kuin viimeistä päivää, oli pakko päästä takaisin pintaan ja saada hengitettyä ilman regulaattoria. Kokeilin pinnan alle menemistä muutaman kerran tuloksetta, mutta sitten vihdoin sain itseni hallintaan ja pääsimme kouluttajan kanssa muutaman metrin matkan pohjaan saakka. Hiljalleen hengitykseni tasaantui ja pystyin viettämään noin 10 minuuttia pinnan alla, kunnes tuli sellainen olo, että halusin takaisin ylös. Tilanne ei kuitenkaan ollut sellainen, että ylös olisi ollut ihan järjettömän kova kiire, vaan sain rauhotettua itseni siinä tilanteessa. Ensimmäisen sukelluksen aikana vietin kolme kymmenen minuutin jaksoa pinnan alla.

      Seuraavan sukelluksen tein heti perään. Sillä kerralla homma sujui paljon paremmin. Ensin sukelsimme 20 minuuttia, kunnes tunsin taas pakottavaa tarvetta päästä pintaan. Teimme turvapysähdyksen, eikä minulla ollut tuolloinkaan mikään hengenhätä pintaan pääsyn suhteen. Sen jälkeen sukelsimme vielä noin 10 minuuttia. Toisen kerran jälkeen minulle jäi sukeltamisesta hyvä fiilis.

      Olen jo vuosia halunnut suorittaa sukelluskurssin ja palan halusta päästä tutustumaan rauhassa vedenalaiseen maailmaan. Olen snorklannut paljon, mutta se ei oikein enää riitä. Ongelma on kuitenkin se, että en tiedä, pystynkö suoriutumaan kurssista kunnialla läpi. Ilmesesti paniikkioireista ei välttämättä edes oteta kurssille. Uskon, että mikäli pysyttelen suht matalissa vesissä, pystyn rauhoittamaan itseni niin, että en sinkoa pintaan ilman turvapysähdyksiä. Mutta toisaalta en voi tietää, miten tulen käyttäytymään. Lisäksi mietityttää se, että mitä muut kurssilaiset mahtavat sanoa, jos ramppaan pinnassa jatkuvasti heti kurssin alkumetreillä.

      Kaipaan tietoa siitä, otettaisiinko minua edes kurssille ja toisaalta asiallisia kommentteja siitä, onko sukellusharrastuksesta haaveilu kohdallani ihan typerää.

      • rqwwwwww

        Ensimmäiseen viestiin voisin sanoa, että jos sulla ei ole paniikkihäiriötä tms pitäisi selvittää miksi sait ahdistuskohtauksen sukelluksella? Eli tuosta pitäis nyt jotenkin kaivaa se syy esille jolloin voit alkaa työstää asiaa järkevästi ja ennakoida tilanteet ja näin pitää paniikkitilanteet poissa. Sulla on sukelluksia ja koulutusta vähän, eli et varmaankaan ole tehnyt hirvittävän vaativia sukelluksia? Tarkoitan esim. syviä ja pitkiä sukelluksia kylmässä vedessä tai jäädyykkejä. Eli sukelluksia joissa kroppa on kovilla ja henkistäkin painetta mukana. Yritä selvittää kohtauksen syy jotta voit välttää niitä tulevaisuudessa. Jatkokoulutusta ja sukellusten vaikeustasoa ajatellen kannattanee edetä hitaasti. Mä myöskin suosittelen krossia toiseen koulutusjärjestöön. Esim IANTD on mielestäni parempi kuin PADI.

        Toinen kyssäri koski myös paniikkia. Olet ilmeisesti snorklatessa ihan cool, eikä mitään ongelmia ole ollut? Tuo pinataan paukkaaminen on peruskurssilla aika tavallista, ihmistä kun ei ole tehty hengittämään veden alla. Kyse on siitä, että sun täytyis saada mukavuustasosi veden alla mahdollisimman lähelle tilaa pinnalla. Eli sama kuin ekalle kysyjälle: Etene hyvin hitaasti sukellusurallasi. Mene introsukelluksille ja kerro että sulla on jännitysongelmia ja että otetaan iisistai. Kun oot tehnyt noita introja sen verran että tuntuu hieman paremmalta, menet kurssille. Kannattaa myös opetella peruskurssilla vastaantulevia harjoitteita jo aiemmin. Osaat varmaan tyhjentää maskin veden alla (snorkaluskokemustahan sulla on paljonkin?) Tee snorkkelivälineillä mahdollisimman paljon treenejä. Hae räpylöitä pohjasta, hae maski pohjasta yms. Muista kurssilaisista ei kannata välittää. Ne on kaikki aloittelijoita myös, etkä varmaankaan tule olemaan ainoa kurssillasi joka ramppaa pinnassa jatkuvasti :)

        Eli: Edetkää helvetin rauhallisesti sukellusurallanne. Yrittäkää miettiä mistä nuo paniikit johtuvat. Tehkää mielikuvaharjoituksia, snorklatkaa paljon. Treenatkaa. Lukekaa kirjallisuutta yms.


      • minä ite
        rqwwwwww kirjoitti:

        Ensimmäiseen viestiin voisin sanoa, että jos sulla ei ole paniikkihäiriötä tms pitäisi selvittää miksi sait ahdistuskohtauksen sukelluksella? Eli tuosta pitäis nyt jotenkin kaivaa se syy esille jolloin voit alkaa työstää asiaa järkevästi ja ennakoida tilanteet ja näin pitää paniikkitilanteet poissa. Sulla on sukelluksia ja koulutusta vähän, eli et varmaankaan ole tehnyt hirvittävän vaativia sukelluksia? Tarkoitan esim. syviä ja pitkiä sukelluksia kylmässä vedessä tai jäädyykkejä. Eli sukelluksia joissa kroppa on kovilla ja henkistäkin painetta mukana. Yritä selvittää kohtauksen syy jotta voit välttää niitä tulevaisuudessa. Jatkokoulutusta ja sukellusten vaikeustasoa ajatellen kannattanee edetä hitaasti. Mä myöskin suosittelen krossia toiseen koulutusjärjestöön. Esim IANTD on mielestäni parempi kuin PADI.

        Toinen kyssäri koski myös paniikkia. Olet ilmeisesti snorklatessa ihan cool, eikä mitään ongelmia ole ollut? Tuo pinataan paukkaaminen on peruskurssilla aika tavallista, ihmistä kun ei ole tehty hengittämään veden alla. Kyse on siitä, että sun täytyis saada mukavuustasosi veden alla mahdollisimman lähelle tilaa pinnalla. Eli sama kuin ekalle kysyjälle: Etene hyvin hitaasti sukellusurallasi. Mene introsukelluksille ja kerro että sulla on jännitysongelmia ja että otetaan iisistai. Kun oot tehnyt noita introja sen verran että tuntuu hieman paremmalta, menet kurssille. Kannattaa myös opetella peruskurssilla vastaantulevia harjoitteita jo aiemmin. Osaat varmaan tyhjentää maskin veden alla (snorkaluskokemustahan sulla on paljonkin?) Tee snorkkelivälineillä mahdollisimman paljon treenejä. Hae räpylöitä pohjasta, hae maski pohjasta yms. Muista kurssilaisista ei kannata välittää. Ne on kaikki aloittelijoita myös, etkä varmaankaan tule olemaan ainoa kurssillasi joka ramppaa pinnassa jatkuvasti :)

        Eli: Edetkää helvetin rauhallisesti sukellusurallanne. Yrittäkää miettiä mistä nuo paniikit johtuvat. Tehkää mielikuvaharjoituksia, snorklatkaa paljon. Treenatkaa. Lukekaa kirjallisuutta yms.

        Kullä niistä muista kurssilaisita TARVII JA PITÄÄ välittää. Voivat olla se oljenkorsi jota joskus tarvitaan.
        Kerran olen sukeltanut paniikkihäiriöisen,( tai oli saanut tälläisen kohtauksen.)kanssa, joka itse kertoi sen koko ryhmälle. niin ettei jäänyt epäselvää. Ja jokainen teki päätöksen sukeltaa hänen kanssaan. Pakkoa ei ollut ja kaikki meni hienosti. Oikein toimittu- Kaverista huolta ja toisinpäin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?

      Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot
      Maailman menoa
      587
      3900
    2. Muuttaisiko viesti mitään

      Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j
      Ikävä
      48
      3338
    3. Jos sinulla kiinnostaisi

      Nyt, miten antaisit minun ymmärtää sen?
      Ikävä
      38
      2811
    4. Valpuri Nykänen elokapina

      Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.
      Maailman menoa
      66
      2779
    5. Oon vähän ihastunut suhun nainen

      Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)
      Ikävä
      19
      2154
    6. Jospa me nähtäisiin

      Sinne suuntaan menossa🤣
      Ikävä
      32
      2101
    7. Se että tavattiin

      Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni
      Ikävä
      12
      1997
    8. Elämä jatkuu

      Onneksi ilman sinua
      Ikävä
      29
      1875
    9. Oot pala mun sielua

      Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my
      Ikävä
      17
      1830
    10. Hei T........

      Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu
      Suhteet
      47
      1759
    Aihe