Tem 809/815/2009
VALITUS
No:154
(Klassik!!)
Lähettäjänä TV:stä tuttu Arto
11.06.2009
Ydinvoima
Ydinvoimalat tuottavat sähköä saman periaatteen mukaisesti kuin voimalaitokset, joita lämmitetään hiilellä, öljyllä tai biopolttoaineella. Vesi kuumennetaan, jolloin muodostuu höyryä, joka pyörittää turbiinia. Turbiinin mekaaninen energia muutetaan generaattorilla sähköksi. Ydinvoimalassa vesi kuumenee, kun ydinreaktorissa tapahtuu fissio, eli atomin ytimen halkeaminen.
Ydinvoimaloiden polttoaineena käytetään pääasiassa uraania, mutta myös plutoniumia. Uraania on kaikissa maanosissa ja sitä louhitaan monissa maissa. Uraani on pienissä sentin korkuisissa sylintereissä, jotka on laitettu pitkiin metalliputkiin. Metalliputket niputetaan ennen kuin ne käytetään ydinreaktorissa.
Ydinreaktorissa käynnistyy uraaniatomien halkeamisen ketjureaktio. Tästä syntyy voimakas lämmöntuotto, joka saa reaktoritankissa olevan veden kiehumaan. Ulkoisesti uraani ei muutu prosessin aikana, mutta ydinfysikaalisesti kyllä. Uusia alkuaineita tai isotooppeja syntyy ja uraani muuttuu reaktorissa prosessin aikana erittäin radioaktiiviseksi.
Ydinvoiman hyvä ominaisuus on, että se ei happamoita maata tai vesistöjä, eikä aiheuta ilmastolle haitallisia päästöjä. Huono puoli on, että ydinonnettomuus voi olla tuhoisa.
Ydinvoimalla tuotetaan nykyään melkein 20 prosenttia maailman sähköstä. Maailmassa on noin 450 ydinreaktoria 32 eri maassa. Suomessa on neljä ydinvoimalaa, kaksi Loviisassa ja kaksi Olkiluodossa. Viiden ydinvoimala on rakenteilla Olkiluotoon. Suomessa käytettävästä sähköstä tuotetaan ydinvoimalla noin 24 %.
Uraani
Uraani on yksi tavallisimmista alkuaineista. Se on lievästi radioaktiivinen ja sitä on jokaisen maanosan kallioperässä. Uraanimalmia louhitaan kaivoksissa tai pintalouhoksissa muun muassa Australiassa, Kanadassa, USA:ssa ja Etelä-Afrikassa.
Uraania käytettiin ennen väriaineena, mutta 1800-luvun loppupuolella huomattiin, että uraani on radioaktiivista. Sen jälkeen säteilyä on hyödynnetty sairaanhoidossa.
Fissio, eli atomien halkaisu keksittiin 1933. Uraaniytimen halkaisu vapautti suuria määriä energiaa. Samaa tekniikkaa käytetään ydinvoimalaitosten sähköntuotannossa.
Uraani sisältää paljon energiaa. Reaktorissa uraanipolttoainetta käytetään noin viisi vuotta kunnes se on vaihdettava. Kilo uraania vastaa energiasisällöltään 90 tonnia hiiltä.
11. Ydinvoiman tulevaisuus
Ydinvoiman kehitystyö jatkuu aktiivisena ympäri maailman. Ydinvoimalle etsitään jatkuvasti uusia sovelluskohteita ja olemassa olevaa tekniikkaa parannetaan. Toisaalta myös uusia ydinenergiamuotoja tutkitaan. Ydinvoiman käytön hyväksyttävyyteen vaikuttavat toisaalta ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvien ihmisten huolet ydinvoiman haitoista ja toisaalta myönteisesti suhtautuvien painottamat edut. Ydinvoimakeskustelu jatkunee siis aktiivisena tulevaisuudessakin.
Kasvava energiantarve ja Kioton ilmastosopimus on saanut monet maat rakentamaan tai suunnittelemaan lisäydinvoiman rakentamista ja kasvanutta kysyntää varten on perustettava uutta uraanituotantoa. Uraanin riittävyys ydinenergian tarpeisiin riippuu siitä, miten paljon ydinvoiman tuotanto kasvaa ja siitä mitä teknologiaa uusi ydinenergiatuotanto tulee hyödyntämään. Koska uraania on kallioperässä saatavissa runsaasti, uraanin riittävyys sinänsä ei muodosta teknistä estettä ydinvoiman käytön laajallekaan lisäämiselle (ks. artikkeli uraanin esiintyminen).
Jotkut tutkijat pelkäävät kasvavan kysynnän johtavan uraanituotannon lisääntymiseen erityisesti kehitysmaissa, mikä saattaa pahentaa kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia, koska kehitysmaiden ympäristönormit ovat heikompia ja niiden valvominen on kehittynyttä maailmaa tehottomampaa.[49]
Ydinvoima oli vuonna 2007 hitaiten lisääntyvä energiamuoto. Vuonna 2007 ydinvoima kasvoi vain 0,5 %. Kyseisenä vuonna ydinvoimaa rakennettiin yhteensä 2 000 MW Intiassa, Kiinassa ja Romaniassa. Yhteensä kapasiteettia oli 372 000 MW. Yhteensä rakenteilla oli 34 ydinreaktoria, joista 12 on rakennettu jo yli 20 vuotta. Länsi-Euroopassa oli rakenteille vain kaksi ydinreaktoria, Suomessa ja Ranskassa.
VALITUS
No:154
(Klassik!!)
Lähettäjänä TV:stä tuttu Arto
11.06.2009
Ydinvoima
Ydinvoimalat tuottavat sähköä saman periaatteen mukaisesti kuin voimalaitokset, joita lämmitetään hiilellä, öljyllä tai biopolttoaineella. Vesi kuumennetaan, jolloin muodostuu höyryä, joka pyörittää turbiinia. Turbiinin mekaaninen energia muutetaan generaattorilla sähköksi. Ydinvoimalassa vesi kuumenee, kun ydinreaktorissa tapahtuu fissio, eli atomin ytimen halkeaminen.
Ydinvoimaloiden polttoaineena käytetään pääasiassa uraania, mutta myös plutoniumia. Uraania on kaikissa maanosissa ja sitä louhitaan monissa maissa. Uraani on pienissä sentin korkuisissa sylintereissä, jotka on laitettu pitkiin metalliputkiin. Metalliputket niputetaan ennen kuin ne käytetään ydinreaktorissa.
Ydinreaktorissa käynnistyy uraaniatomien halkeamisen ketjureaktio. Tästä syntyy voimakas lämmöntuotto, joka saa reaktoritankissa olevan veden kiehumaan. Ulkoisesti uraani ei muutu prosessin aikana, mutta ydinfysikaalisesti kyllä. Uusia alkuaineita tai isotooppeja syntyy ja uraani muuttuu reaktorissa prosessin aikana erittäin radioaktiiviseksi.
Ydinvoiman hyvä ominaisuus on, että se ei happamoita maata tai vesistöjä, eikä aiheuta ilmastolle haitallisia päästöjä. Huono puoli on, että ydinonnettomuus voi olla tuhoisa.
Ydinvoimalla tuotetaan nykyään melkein 20 prosenttia maailman sähköstä. Maailmassa on noin 450 ydinreaktoria 32 eri maassa. Suomessa on neljä ydinvoimalaa, kaksi Loviisassa ja kaksi Olkiluodossa. Viiden ydinvoimala on rakenteilla Olkiluotoon. Suomessa käytettävästä sähköstä tuotetaan ydinvoimalla noin 24 %.
Uraani
Uraani on yksi tavallisimmista alkuaineista. Se on lievästi radioaktiivinen ja sitä on jokaisen maanosan kallioperässä. Uraanimalmia louhitaan kaivoksissa tai pintalouhoksissa muun muassa Australiassa, Kanadassa, USA:ssa ja Etelä-Afrikassa.
Uraania käytettiin ennen väriaineena, mutta 1800-luvun loppupuolella huomattiin, että uraani on radioaktiivista. Sen jälkeen säteilyä on hyödynnetty sairaanhoidossa.
Fissio, eli atomien halkaisu keksittiin 1933. Uraaniytimen halkaisu vapautti suuria määriä energiaa. Samaa tekniikkaa käytetään ydinvoimalaitosten sähköntuotannossa.
Uraani sisältää paljon energiaa. Reaktorissa uraanipolttoainetta käytetään noin viisi vuotta kunnes se on vaihdettava. Kilo uraania vastaa energiasisällöltään 90 tonnia hiiltä.
11. Ydinvoiman tulevaisuus
Ydinvoiman kehitystyö jatkuu aktiivisena ympäri maailman. Ydinvoimalle etsitään jatkuvasti uusia sovelluskohteita ja olemassa olevaa tekniikkaa parannetaan. Toisaalta myös uusia ydinenergiamuotoja tutkitaan. Ydinvoiman käytön hyväksyttävyyteen vaikuttavat toisaalta ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvien ihmisten huolet ydinvoiman haitoista ja toisaalta myönteisesti suhtautuvien painottamat edut. Ydinvoimakeskustelu jatkunee siis aktiivisena tulevaisuudessakin.
Kasvava energiantarve ja Kioton ilmastosopimus on saanut monet maat rakentamaan tai suunnittelemaan lisäydinvoiman rakentamista ja kasvanutta kysyntää varten on perustettava uutta uraanituotantoa. Uraanin riittävyys ydinenergian tarpeisiin riippuu siitä, miten paljon ydinvoiman tuotanto kasvaa ja siitä mitä teknologiaa uusi ydinenergiatuotanto tulee hyödyntämään. Koska uraania on kallioperässä saatavissa runsaasti, uraanin riittävyys sinänsä ei muodosta teknistä estettä ydinvoiman käytön laajallekaan lisäämiselle (ks. artikkeli uraanin esiintyminen).
Jotkut tutkijat pelkäävät kasvavan kysynnän johtavan uraanituotannon lisääntymiseen erityisesti kehitysmaissa, mikä saattaa pahentaa kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia, koska kehitysmaiden ympäristönormit ovat heikompia ja niiden valvominen on kehittynyttä maailmaa tehottomampaa.[49]
Ydinvoima oli vuonna 2007 hitaiten lisääntyvä energiamuoto. Vuonna 2007 ydinvoima kasvoi vain 0,5 %. Kyseisenä vuonna ydinvoimaa rakennettiin yhteensä 2 000 MW Intiassa, Kiinassa ja Romaniassa. Yhteensä kapasiteettia oli 372 000 MW. Yhteensä rakenteilla oli 34 ydinreaktoria, joista 12 on rakennettu jo yli 20 vuotta. Länsi-Euroopassa oli rakenteille vain kaksi ydinreaktoria, Suomessa ja Ranskassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Viimeinkin tosipuhetta eikä ilmanaikuista paskaa beeta tai alfa soihduista. Tervettä ajattelua vaikka ei ehkä sinun omaa-ajattelua.
älämölö