Miten lie muodostuivat? Lähinnä hämmästyttää niiden paikallisuus. Esim. Suomessa kalajoki - Yyteri. Lisäksi vielä joitain pienenpiä keskittymiä siellä täällä.
Samoin muualla maailmassa. Rannat pääasiassa louhikkoa, mutta sitten on paikkoja missä on vain hienojakoista hiekkaa.
Samoin muualla maailmassa. Rannat pääasiassa louhikkoa, mutta sitten on paikkoja missä on vain hienojakoista hiekkaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ensinnäkin jääkauden jälkeen sulamisvedet ovat muodostaneet harjuja, joihin rajoittuva järvi saa melkein automaattisesti hiekkarannan.
Toinen tapa on, vesi litrittänyt moreenia jolloin aallot ovat huuhtoneet hienoaineksen veteen syvänteisiin, kivien jäädessä paikalleen. hiekka on vellonut aaltojen mukana rannantuntumassa. Veden pinta on laskenut maankohoamisen seurauksena, joilloin aallot ovat saaneet uutta materiaalia vedenpaljastamasta maasta. Olen löytänut savikko pelloilta rantahiekka patjoja 40cm paksuisia , joskus jopa liki metrin syvyydestä, Arvelen joskus siinä olleen veden rannan...
Kivisyyttä voisi hyvin kuvitella, suurten järvien rannoilla aallot huuhtoneet rantaa, ja kivet jääneet uhmaamaan luonnonvoimia.. Kannatta ajatella kuinka suuria ovat ennen järven selät olleet, kun vesi on ollut ylempänä suhteessa maahan. helposti ollut toistakymmenkilometrisiä selkiä, kun vain korkeimmat huiput olleet näkyvillä, siinä tulee melkoisia aaltoja. Lämpimällä ilmastolla lienee ollut aktiivista matalapaine toimintaa.
Miksi hiekka on vaaleanruskeaa mutta kalliot tummia?
Eipä ne näytä olevan väriltään keskenään oikeassa suhteessa.
Hiekka on LAJITTUNUT maalaji
Hiekka ei ole samaa kivilajia kuin kallio. Hiekka lie enimmäkseen kvartsia. Kalliossakin on kvartsia, mutta siinä on myös tummempia mineraaleja kuten biotiittia. Hiekka ei luultavasti ole syntynyt sillä paikalla missä se nyt on, vaan virtaava vesi on sen kuljettanut muualta. Veden virtaussuhteista johtuen tuo kallion viereinen paikka on ollut sopiva hiekan kerääntyä.