leikkikenttä, täällä voi kotipsykologi lukea toisten juttuja ja antaa niihin sopivan "diagnoosin". Rahatkin säästyvät ja kasvavat pankkitilillä korkoa, kun ei tarvitse "oikean" kallonkutistajan luona käydä ja miksi minä siellä kävisinkään, sillä minullahan on heistä jo valmiiksi huonoja kokemuksia. Miltä tuntuu paljastaa sisimpänsä tuntemattomalle ihmisellle ja huomata, ettei saanut ongelmaansa mitään ratkaisua, eikä apua. Sielunsa syövereiden paljastaminen ylipäätään muutenkaan kenellekään on vaarallista. Tunne siitä, ettei tule ymmärretyksi on kai lähinnä sama, kuin tulisi raiskatuksi. Suomessahan naiset eivät pidä siitä, että mies on avoimempi, kuin nainen itse. Nainen vain hautoo mielessään kaikenlaista, mutta ei halua puhua siitä. Ystävän kanssa voi sitten keskustella kaikenlaista, mutta kun mies kysyy mikä naista mahtaa mietityttää saa vain vastauksen: EI MIKÄÄN.
On suuri epäonni syntyä maahan, missä ihmiset eivät avaudu toisilleen, vaan pitävät kaiken sisällään.
On suuri epäonni syntyä maahan, missä ihmiset eivät avaudu toisilleen, vaan pitävät kaiken sisällään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Todella hieno ja selkeästi loppuun asti mietitty hieman "Allah-Ahomainen" avaus. Olen itse teini-iästä asti miettinyt miksi Weimarin tasavallan ihmiset olivat niin helposti puhuttavissa puolelleen populismilla, mutta se ilmeinen tosi että tämän päivän informaatioyhteiskunnassa on noin ajattelemattomia aikuisia aiheuttaa itselleni masennusoireiden pahenemisen..
"Tämä palsta on oikea pikkupsykologien leikkikenttä, täällä voi kotipsykologi lukea toisten juttuja ja antaa niihin sopivan "diagnoosin". Rahatkin säästyvät ja kasvavat pankkitilillä korkoa, kun ei tarvitse "oikean" kallonkutistajan luona käydä ja miksi minä siellä kävisinkään, sillä minullahan on heistä jo valmiiksi huonoja kokemuksia."
Niinpä niin mitäpä muutakaan tämä olisi.. *huoh* Syynä tällaisten palstojen/itseavun suosioon ei tietenkään voi olla julkisten mielenterveyspalveluiden jo viime lamasta alkanut alasajo?
Itselläni on pakko-oireisten häiriöiden spektriin kuuluva sairaus, johon kuuluu pakonomainen tiedonhaku itseäni vaivaavista asioista ja jos näkisin sut masennuskauteni aikana silmästä silmään joutuisimme selvittämään tätä aivan varmasti virkavallan kanssa.
"Miltä tuntuu paljastaa sisimpänsä tuntemattomalle ihmisellle ja huomata, ettei saanut ongelmaansa mitään ratkaisua, eikä apua. Sielunsa syövereiden paljastaminen ylipäätään muutenkaan kenellekään on vaarallista. Tunne siitä, ettei tule ymmärretyksi on kai lähinnä sama, kuin tulisi raiskatuksi."
Kokeile jos se kerran näin paljon kiinnostaa, että piti uusi avaus tehdä.
En osaa auttaa sua siinä ovatko nuo tunteet samanlaisia, mutta ehkä sulla on siitä enemmän kerrottavaa?
"Suomessahan naiset eivät pidä siitä, että mies on avoimempi, kuin nainen itse. Nainen vain hautoo mielessään kaikenlaista, mutta ei halua puhua siitä. Ystävän kanssa voi sitten keskustella kaikenlaista, mutta kun mies kysyy mikä naista mahtaa mietityttää saa vain vastauksen: EI MIKÄÄN."
Itse valitat alkuviestissä "pikkukotipsykologien diagnooseista" ja tässä syyllistyt samanlaiseen psykologisointiin itse. :D
"On suuri epäonni syntyä maahan, missä ihmiset eivät avaudu toisilleen, vaan pitävät kaiken sisällään."
Tekisit jotain muuttaaksesi sitä etkä vain valittaisi. Sulla luulisi lyhyen viestisi perusteella olevan aivan tarpeeksi huolta oman pääsi kanssa, että selvitähän se ensin kun neuvot muille mitä pitää tehdä.