Näön tarkkuus

Juu, eihän tämä aivan yksinkertaista ole. Kaikkia erikoistapauksia ei välttämättä pysty käsittelemään. Että tulokset olisivat vertailukelpoisia niin ainakin henkilön täytyy nähdä tarkasti sinne sadan metrin päähän, eli tarvittaessa silmien likitaitteisuus on oltava laseilla riittävästi korjattu tuolle matkalle.

Normihenkilön pitäisi erottaa toisistaan (siis nähdä erillisinä) kaksi sopivan kirkasta valopistettä joiden välillä on kulmaminuutin (1/60 asteesta) suuruinen kulma. Tämä muistaakseni tarkoittaa sadan metrin päässä runsaan kolmen sentin etäisyyttä noiden valopisteiden välillä. Jos henkilön näön tarkkuus on heikompi niin hän näkee nuo kaksi erillistä valopistettä yhtenä valopisteenä. Jos näön tarkkuus on tavallista parempi niin hän näkisi valopisteet erillisinä vaikka niiden välinen kulma olisi jonkin verran pienempi kuin 1 kulmaminuutti.

Luulenpa (mutta tämä vain mutupohjalta) että monet näkevät runsaan kolmen sentin halkaisijaisen mustan ympyrän vaalealta pohjalta sadan metrin päästä hyvissä olosuhteissa, hyvässä myötävalossa. Sikäli tuntuisi että tuollainen musta ympyrä ei ole kovin paljon erilainen tapaus kuin ne erotuskyvyn määritelmässä esiintyvät kaksi valopistettä. Silti varmaan jonkin verran erilainen.

Tämä aihe kuitenkin kiinnostaa, miten pieniä yksityiskohtia normihenkilö voi nähdä eri matkoilta ja ehkä hiukan olosuhteita vaihdellenkin. En ole optikko eikä tarkoitus ole testata sitä huijaako testattava. Täytyy kattoo mitä tästä pystyisi oppimaan.

Tällaiset tiedot olisivat myös tähtäinkiikaria käyttäen hyödyllisiä. Jos kiikari on hyvälaatuinen (eikä ole sumua tai muuten vaikeat olosuhteet) niin oletettavasti pienimmän yksityiskohdan jonka tietyltä matkalta voi nähdä saa lineaarisesti kiikarin suurennuskertoimella jakamalla.

mitä käytännössä merkkaa kirjoitti:

Juu, eihän tämä aivan yksinkertaista ole. Kaikkia erikoistapauksia ei välttämättä pysty käsittelemään. Että tulokset olisivat vertailukelpoisia niin ainakin henkilön täytyy nähdä tarkasti sinne sadan metrin päähän, eli tarvittaessa silmien likitaitteisuus on oltava laseilla riittävästi korjattu tuolle matkalle.

Normihenkilön pitäisi erottaa toisistaan (siis nähdä erillisinä) kaksi sopivan kirkasta valopistettä joiden välillä on kulmaminuutin (1/60 asteesta) suuruinen kulma. Tämä muistaakseni tarkoittaa sadan metrin päässä runsaan kolmen sentin etäisyyttä noiden valopisteiden välillä. Jos henkilön näön tarkkuus on heikompi niin hän näkee nuo kaksi erillistä valopistettä yhtenä valopisteenä. Jos näön tarkkuus on tavallista parempi niin hän näkisi valopisteet erillisinä vaikka niiden välinen kulma olisi jonkin verran pienempi kuin 1 kulmaminuutti.

Luulenpa (mutta tämä vain mutupohjalta) että monet näkevät runsaan kolmen sentin halkaisijaisen mustan ympyrän vaalealta pohjalta sadan metrin päästä hyvissä olosuhteissa, hyvässä myötävalossa. Sikäli tuntuisi että tuollainen musta ympyrä ei ole kovin paljon erilainen tapaus kuin ne erotuskyvyn määritelmässä esiintyvät kaksi valopistettä. Silti varmaan jonkin verran erilainen.

Tämä aihe kuitenkin kiinnostaa, miten pieniä yksityiskohtia normihenkilö voi nähdä eri matkoilta ja ehkä hiukan olosuhteita vaihdellenkin. En ole optikko eikä tarkoitus ole testata sitä huijaako testattava. Täytyy kattoo mitä tästä pystyisi oppimaan.

Tällaiset tiedot olisivat myös tähtäinkiikaria käyttäen hyödyllisiä. Jos kiikari on hyvälaatuinen (eikä ole sumua tai muuten vaikeat olosuhteet) niin oletettavasti pienimmän yksityiskohdan jonka tietyltä matkalta voi nähdä saa lineaarisesti kiikarin suurennuskertoimella jakamalla.

Lue lisää

http://de.wikipedia.org/wiki/Sehschärfe

Visus = 1' / (individuelle angulare Sehschärfe)

Silmän erotuskyvyn testinä olisi kuitenkin parempi esim. kaksi vierekkäistä tarpeeksi isoa mustaa palkkia joiden välissä on kulmaminuutin kulmassa vaaleaa. Jos palkit erottaa toisistaan niin näkökyky on vähintään 1,0. Jos näkyy vain yksi palkki niin näön tarkkuus on tätä heikompi.

Ei liene ihan helppo sanoa millainen suhde on yhden mustan ympyrän näkemisellä silmän erotuskykyyn.

natsiwiki kehiin kirjoitti:

http://de.wikipedia.org/wiki/Sehschärfe

Visus = 1' / (individuelle angulare Sehschärfe)

Silmän erotuskyvyn testinä olisi kuitenkin parempi esim. kaksi vierekkäistä tarpeeksi isoa mustaa palkkia joiden välissä on kulmaminuutin kulmassa vaaleaa. Jos palkit erottaa toisistaan niin näkökyky on vähintään 1,0. Jos näkyy vain yksi palkki niin näön tarkkuus on tätä heikompi.

Ei liene ihan helppo sanoa millainen suhde on yhden mustan ympyrän näkemisellä silmän erotuskykyyn.

Lue lisää

Itselläni on näön suhteen ollut aina ongelmia, jotka on saatu korjattua laseilla. Näin vanhoilla laseilla teeren latvasta yli kilometriin, mutta nykyisillä ei oikein erotu. Ihmettelen sitä, että uudet lasit maksoivat yli tuplasti vanhoja enemmän, mutta migreenit ja muut näköön liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet.

Ps. MOA on liian pieni maali 100m. radalla.

k0rh0nen kirjoitti:

Itselläni on näön suhteen ollut aina ongelmia, jotka on saatu korjattua laseilla. Näin vanhoilla laseilla teeren latvasta yli kilometriin, mutta nykyisillä ei oikein erotu. Ihmettelen sitä, että uudet lasit maksoivat yli tuplasti vanhoja enemmän, mutta migreenit ja muut näköön liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet.

Ps. MOA on liian pieni maali 100m. radalla.

Lue lisää

Onhan sellainen kolmesenttinen mötikkä toki liian pieni maalina sadassa metrissä (1 MOA), koska eihän aseen käyntikään välttämättä ole niin hyvä. Hyvälläkin kiväärillä täytyisi luultavasti ampua penkistä.

Tässä oli tarkoitus mietiskellä pienintä yksityiskohtaa jonka norminäkökyvyllä vielä voisi tuolta matkalta erottaa ilman kiikaria, mutta asia on monimutkainen.

pienikasvuista porukkaa kirjoitti:

Onhan sellainen kolmesenttinen mötikkä toki liian pieni maalina sadassa metrissä (1 MOA), koska eihän aseen käyntikään välttämättä ole niin hyvä. Hyvälläkin kiväärillä täytyisi luultavasti ampua penkistä.

Tässä oli tarkoitus mietiskellä pienintä yksityiskohtaa jonka norminäkökyvyllä vielä voisi tuolta matkalta erottaa ilman kiikaria, mutta asia on monimutkainen.

Lue lisää

T-A hommissa pitää pyrkiä pitämään osunta alle MOAn ainakin 300 metriin asti. Sitä kauempana vihollinen voi tulla pystyssäkin ja toleranssi kasvaa.
Myöskin lintuhommissa pätee sama osumatoleranssi, ellei halua tehdä haavakoita. Itse en käytä kuin alle kulmaminuutin kivääreitä/panoksia. Pyrin myös pitämään ampumataitoni alle kulmaminuutin luokassa.
Tosin normaalit rynkkyammunnat menevät kolmen kulmaminuutin patruunoilla, koska patruunakulutus on eri luokkaa.