Hei
Kaipaisin nyt kovasti apua muilta samaa kokeneilta. Olen vaiheessa, jolloin syytän itseäni, etten tajunnut (äidistäni) aiemmin, mitä hän todellisuudessa on. Olen 20 vuotias.
Käyn läpi helvettiä, niin sanoakseni.. ahdistusta, ärtymystä, pahaa oloa. Lähinnä nämä kokemukset tulevat siitä, miten koko elämäni aikana narsisti "kylvi" itseään, soluttauduttuaan psyykkeeseeni.
Miten pian voinkaan selvitä siitä, mitä se minuun jätti? Tiedän, että nyt on prosessi, jolloin on eroteltava se, mitkä jäljet narsisti jätti, ja mitkä ovat todellista minua.
Ahdistusta koen paljolti siitä, kuinka ja miten pian selviän tästä kaikesta. Olen henkisesti väsynyt, olo on kuin hakatulla. Pääsin irti narsistin otteesta n. 4kk sitten. Hän kiusaa pommitus soitoilla, katkaisten heti kun vastaan (sitä en enää tee) hän saattaa olla tuolla jossain, vain istumassa jossain ulkona, ihmisten keskellä, jos satun näköetäisyydelle sattumalta, on tilittämässä siitä isälläni.
Koitan puhua isälle järkeä, välit poikki!! Kukaan ei jaksa sitä, minä en enää jaksanut.
Saan vain nyt miettiä, miten pian eheydyn? Miten pian pystyn repimään pois sen kaiken, mitä narsisti minuun jätti, syntymästäni asti!! :(
Kertoisitteko hyvät ihmiset kokemuksianne narsistin jättämistä haavoista selviytymisessä. Mikä/ketkä auttoi?
Olisin iki onnellinen jos vain saisin neuvoja. Käyn nyt läpi helvettiä :(
Kaipaisin nyt kovasti apua muilta samaa kokeneilta. Olen vaiheessa, jolloin syytän itseäni, etten tajunnut (äidistäni) aiemmin, mitä hän todellisuudessa on. Olen 20 vuotias.
Käyn läpi helvettiä, niin sanoakseni.. ahdistusta, ärtymystä, pahaa oloa. Lähinnä nämä kokemukset tulevat siitä, miten koko elämäni aikana narsisti "kylvi" itseään, soluttauduttuaan psyykkeeseeni.
Miten pian voinkaan selvitä siitä, mitä se minuun jätti? Tiedän, että nyt on prosessi, jolloin on eroteltava se, mitkä jäljet narsisti jätti, ja mitkä ovat todellista minua.
Ahdistusta koen paljolti siitä, kuinka ja miten pian selviän tästä kaikesta. Olen henkisesti väsynyt, olo on kuin hakatulla. Pääsin irti narsistin otteesta n. 4kk sitten. Hän kiusaa pommitus soitoilla, katkaisten heti kun vastaan (sitä en enää tee) hän saattaa olla tuolla jossain, vain istumassa jossain ulkona, ihmisten keskellä, jos satun näköetäisyydelle sattumalta, on tilittämässä siitä isälläni.
Koitan puhua isälle järkeä, välit poikki!! Kukaan ei jaksa sitä, minä en enää jaksanut.
Saan vain nyt miettiä, miten pian eheydyn? Miten pian pystyn repimään pois sen kaiken, mitä narsisti minuun jätti, syntymästäni asti!! :(
Kertoisitteko hyvät ihmiset kokemuksianne narsistin jättämistä haavoista selviytymisessä. Mikä/ketkä auttoi?
Olisin iki onnellinen jos vain saisin neuvoja. Käyn nyt läpi helvettiä :(
Vastaukset 9
Vanhimmat
...Narsistien uhrien tuki ry? Sieltä löytyy ainakin paljon kohtalotovereita, siellä on myös oma osio narsistien lapsille. Heinäkuun palsta on kesätauolla mutta kirjoituksia voi tauonkin aikana lukea, siellä on asiantuntijoiden kirjoituksia ja uhrien kirjoituksia ja mahdollisuus lähettää yksityisviestejä, yksityisviestit toimii myös kesätauon aikana.
Parasta olisi haudata mielestä koko akka ja lopullisesti jos mahdollista. Saat nimittäin sen kanssa taistella loputtomiin. Minulla on myös omasta äidistäni kokemukset ja mikään ei ole muuttunut ajan myötä, sama peli jatkuu, koska narsisti ei parane koskaan. Muuta todella kauas ja katkaise kaikki välit, siinä on ainut keino. Narsisti on sellainen olio, että se voittaa aina jos jäät hänen kanssaan minkäänlaiseen tekemiseen. Narsisti haluaa tehdä toisesta zombin jolta puuttuisi oma tahto ja joka vain tottelisi isäntäänsä.
Vaihda numerot puhelimeen ja piiloudu, koska narsisti on hirviö, joka tulee vaikka kuinka pienestä reiästä sinun elämääsi. Älä ole koskaan suoraan narsistin tai narsistin lähipiirin kanssa tekemisisissä. Helvetti jatkuu niin kauan että sairastut, jollet itse sitä katkaise. Narsisti ei sinua ajattele, vaan itseänsä vaikka lupaisi tai antaisi jotain. Minä itse yritin elää narsisti-äidin kanssa mutta enkä tiennyt millainen narssi oikein on. Joka kerta olen hävinnyt enkä tule koskaan olemaan hänen veroinen vaan pysyn aina tämän koti-narssin alapuolella.
Äitini on todellisuudessa taidoissaan todella heikko, mutta narsistin ylemmyydentunne ja paremmuus eivät suvaitse, että lapsi voisi olla parempi. Hän projisoi osamattomuutensa aina minuun ja sai minut näyttämään huonolle, vaikka itse oli sitä. Hän haluaa olla aina se parempi, keinolla millä hyvänsä.
Jos nyt saisin sen tilanteen elää uudelleen, häipyisin ulottumattomiin ja kuvittelisin että äitini on vaikka kuollut, se olisi parasta.
Tekstisi oli kuin omat ajatukseni, oli ihana lukea tuota :) Mitäpä jos kirjoittaisit kokemuksistasi? Saattaisi auttaa!! Pura paha olo ja kokemuksesi paperille.
Minulle tuli niin hyvä olo kirjoituksestasi!! Kiitokset myös aiemmalle, lueskelinkin kyseisen sivun keskusteluja.
Äidilläni on omat huvinsa. Hän soittelee pilapuheluja. Jos olen vastannut, hän katkaisee heti sanomatta sanaakaan. Hän selvittää henkilöt "uudesta elämästäni" ottaa yhteyttä, yrittäen onkia asuinpaikka tietojani, missä olen.
Tämä helvetti voi jatkua, mutta olen selviämässä. Olen käynyt läpi syyllisyyden, miksi en aiemmin tajunnut, mutta eihän meistä kukaan heti huomaa. Myös ahdistuksen, miksi tunsin niin pitkään lähtöni jälkeen arvottomuutta. Kunnes minulle selvisi mikä oli kaiken takana, aloin selviytyä.
Oloni on niin ihmeen hyvä, varsinkin tuon lukemani tekstin jälkeen. Suku tietää mikä äitiäni vaivaa. Ja vaikka kerroitkin, etten suoranaisesti olisi tekemisissä hänen lähipiirin kanssa. Kuuluvatko tähän sukulaisetkin? Oli se lähipiiri mikä tahansa, siinä ei ole ongelmaa. Äitini kun on alkanut oikein tosissaan katkoa välit sukulaisiin ja ystäviin, hänellä ei ole ketään, muuta kuin mahdolliset uudet "Narsistin Lähteet".
Kehotan muita narsistin uhreja kertomaan lähitutuille mikä on kaiken takana, viljelemättä itse sanaa. Kerta riittää.
Äitini on kuulemani mukaan alkanut haukkua kaikkia muille sukulaisille ja ex-puolison suvulle yhtälailla. Siksipä tuttujen on hyvä tietää, joten he osaavat ottaa äitini kommentit ja haukut "oikein", koska tietävät ettei hän ole aivan "terve järkinen", näin sanoakseni.
Tulin oikeastaan kirjoittamaan jatkot sillä, kun musiikki on myös auttanut minua toipumaan. Olen muutenkin toipunut jo melko hyvin, ystävien ja muiden tuttujen tukemana.
Jonkin asteisia vihan tunteita kokemastaan tietysti on, mutta ne menevät ohi.
Minusta tässä on yksi, mikä kannattaa ainakin joskus kuunnella. Metallica- Shoot me again. On auttanut paljon. Kun itse biisissä on kohta, että se joka on satuttanut, saa kärsiä lopulta itse, tavalla tai toisella.
Puhukaa kokemuksistanne, älkää patouttako sitä pahaa oloa.
Voimia kaikille!!
Hakeudu irtautumisen suhteen terapiaan, koska kokemukseni mukaan narsismi on paljolti myös opittu käyttäytymismalli. olen seurannut asiaa läheltä 15 vuotta.
Ethän varmaankaan halua itsestäsi sellaista persoonaa esille.
PELASTA ENSIN ITSESI, muita ei voi väkisellä auttaa
Onko terapia ilmaista?
Heippa kaikki!
Olin aivan unohtanut, että olin kirjoittanut keskustelun aloittaneen tekstin, kunnes huomasin sitä luettuani itseni.
Olen selvinnyt hyvin, kiitos sukulaisten ja ystävien, jotka ovat jaksaneet ymmärtää ja ovat tukeneet parhaansa mukaan.
Ymmärsin aluksi, että teksti oli jonkun muun, mutta voinkin kommentoida tähän jatkoksi nykyhetkeä.
Olen hyvissä väleissä isääni ja narsisti äitini sisaruksiin. Kuulin tässä lähiaikoina, että äitini on liittynyt narsistien tukiryhmään. Kyllä siinä suu loksahti auki kuullessani tämän puhelimitse isältäni. Isäni oli kysynyt kuka on se narsisti, äitini oli vain todennut "saatatpa tietääkin". Niin kauan kuin muistan, äitini oli puhunut aina siskostaan tämän olevan narsisti. Hän on ahkerasti katkonut välejä sukulaisiin, haukku minut ja entisen miehensä (=isäni) kaikille sukulaisille. Hän on edelleen yhteydessäni isääni, vähenevässä määrin, mutta pitäessään häneen yhteyttä hän jaksaa joka kerta kehua, kuinka on haukkunut isääni kaikille. Hän on saattanut valehdella, mutta eiköhän muut uhrit huomaa, mikä hän todellisuudessa on.
Kuulin että äitini häpeää minua eikä ymmärrä miksi lähdin kotoa. Tein myös elämässäni valintoja, joita hän ei voi antaa anteeksi. Hän on tilittänyt lähituttavilleen, että minulla ei ole enää asiaa sinne. Miksi olisi, vaikka elämässä tulisikin alamäki, en ole enää menossa sinne anelemaan että hän ottaisi minut asumaan takaisin. Äitini levittää myös tietoa, että olen huumeiden käyttäjä. Hän uskoi uuden poikaystäväni antaneen minulle huumeita, jotta minulta vietäisiin oma tahto. Tahto minulta vietiin jo pienenä, kiitos äitini.
Hän elää välillä täysin omassa maailmassaan, välillä todellisuudessa. Viime aikoina, isäni kautta, hän on tarjoutunut tekemään minulle uudet verhot, kun omani jäivät sinne. Hänen mukaansa ne eivät varmaan sovi uuteen kotiini. "Varmaan" , hän on käynyt siellä, kun loman aikana siellä tehtiin remonttia. Hän pyrkii olemaan yliystävällinen, omantunnon pönkittäjä, häpeän ja anteeksi antamattomuuden takaa tarjoutuen teettämään minulle verhot. Virtuaali maailmansa hetkellä hän on ahkerasti haukkumassa minua kaikille. En välitä tästä, hän on sairas, eikä minulle enää äiti. On jokaisen oma asia, joka uskoo hänen juttunsa.
Koska hän ei ole suostunut lähettämään minulle tavaroita, jotka lapsuudenkotoani vielä tarvitsisin, tämä on loppu. Isäni kautta en enää pyydä mitään, pitäkööt kaikki tavarani, jotka todellisuudessa kuuluisivat minulle. Minä en ota häneltä vastaan mitään.
Koin sydänkipua lähtöni jälkeen ja sain niitä uudestaan syksyllä. Olin todella rasittunut lähtöni aikoihin ja jo ennen sitä. Eikä mikään ihme, äitini loi minuun ahdistusta käyttäytymisellään. Kun olen joutunut nyt käsittelemään loppujen tavaroideni hankintaa isäni kautta, olen saanut taas kipuja. Joten nyt tämä on loppu. Hän sai vahingossa kuulla tulevan lomani suunnitelmista, joten päätti toimia sen mukaan ja ilmestyä samalle paikkakunnalle, samoihin aikoihin. Eri merkitys on 10 vuodella kuin n. 8 kuukaudella. Lähdöstäni ei ole niin kauan, kokisin ahdistuksen tunteita jos hänen tulisi lähellekään. Jouduin muuttamaan suunnitelmia, koska en pysty kohtaamaan häntä, tuskin koskaan. Tähän liittyy mahdollisuus kokea ahdistusta ja tavallaan kokisin myös pelkoa hänen läsnäolollaan. Muistan vieläkin elävästi, millainen hän oli, joten en tahdo kohdata niitä tunteita uudestaan.
Minulla on äiti samalla paikkakunnalla, mutta minulle sitä ei ole olemassa.
Äitini piti minua loppuun asti lapsena. Sain aina kuulla häneltä "kiitos kiltti lapsi" tms. Eikä sillä, kasvoin lapsen kanssa. Lähtöni jälkeen aloin todella vasta aikuistua, vaatetuksestani lähtien. Älkää nyt kuvitelko että pidin lapsenomaisia vaatteita, en tosiaankaan. Tyylini muuttui trendikkäämmäksi ja naisellisemmaksi lähtöni jälkeen.
Olen selvinnyt kiitettävästi. Ennen saatoin miettiä, seuraako hän minua edelleen tuolla jossain, nyt olen unohtanut sen. Olen kuin uusi ihminen nykyään, olen muuttunut paljon. Narsisti äitini teki minusta aran, nyt olen saanut itsetuntoni takaisin. Olen iloinen ja avoimempi, aikuistunut sellainen.
Hei,
Tein ohjelman aiheesta narsistinen äiti. Kuuntele YLEPUHE Päiväntasaaja 7.1. Löytyy sivulta
http://yle.fi/puhe/paivantasaaja.php?id=3796
Siinä haastattelen psykoterapeutti Elina Reenkolaa ja Jaanaa, joka on kirjoittanut kokemuksistaan. Olen myös kirjoittanut kijran KIUSAAJA KESKELLÄMME. KOKEMUKSIA JA SELVIÄMISTARINOITA VAIKEASTA IHMISSUHTEESTA. Haastattelen siinä asiantuntijoita ja kymmeniä narsistinkanssa elämään joutuneita, omiakin kokemuksia on. Terv. Brita Jokinen
Tässä YLE:n radio-ohjelman juonto:
Äiti ei aina ole hyvä ja hoivaava, vaan hän voi olla myös julma lastaan kohtaan. Paha äiti on asia, josta ei kulttuurissamme puhuta. Nainen on äitinä melko ihannoitu ja on vaikeaa uskoa, että äiti voi kiusata lastaan ja olla väkivaltainen.
Narsistinen ihminen ja äiti voi olla hyvin menestynyt, arvostettu ja älykäs, vieläpä pidetty ulkomaailman silmissä. Perhe näyttää ulospäin korrektilta ja hyvinvoivalta, menestyvältäkin. Kuitenkin kotona todellisuus voi olla toinen. Äidin käytös voi olla odottamatonta: se voi olla julmuutta ja henkistä väkivaltaa lapsia kohtaan, ehkä myös miestä kohtaan.
Pohjalla on narsistiäidin oma hätä. Hän on sisimmässään herkästi haavoittuva ja hänellä on huono itsetunto. Syynä on se,että narsistiäiti ei ole saanut rakkautta, lämpöä eikä arvostusta. Koska äiti ei ole itse saanut rakkautta vanhemmiltaan, hän ei myöskään pysty antamaan sitä omille lapsilleen. Hän tarvitsee ja kaipaa itse lapsiltaan huomiota ja on itsekeskeinen omassa hädässään. Hän on kateellinen eikä voi sietää lastensa parempaa oloa.
Toivottavasti tästä on jotain apua. Voimia sinulle!
Terv
Brita Jokinen
KOSKA ÄITI EI OLE SAANUT RAKKAUTTA LAPSENA HÄN EI PYSTY SITÄ ANTAMAAN OMILLE LAPSILLEEN........ TUO ON TÄYTTÄ KIRJAVIISAUTTA,MITEN SITTEN MINÄ JOTA ILKEÄ ÄITI VÄHEKSYI JA MITÄTÖI KOKO ELÄMÄN RAKASTAN LAPSIANI YLI KAIKEN JA ANNOIN HEILLE KAIKEN MISTÄ ITSE JÄIN PAITSI.MITÄ TAHANSA VELJENI TEKEVÄT SE ON OIKEAA JA HYVÄÄ KAIKKI MITÄ MINUN ELÄMÄSSÄNI ON ON VÄHEKSYTTÄVÄÄ,MUTTA KÄVI NIIN IHANASTI ETTÄ VOITIN VELJENI JOKA ASIASSA,KOULUTUS,OMAISUUS,LASTENI MENESTYS.NYT KUN OSTIN UUDEN ASUNNON YRITTÄÄ KEKSIÄ SIITÄ KAIKKIA VIKOJA VAIKKA VELJILLÄNI ON VIISKYTLUVUN TALOT,PUHUIS NIISTÄ, TÄMÄ EI LOPU KOSKAAN HÄN ON JO KAHDEKSANKYMMENTÄ......
Niin, tässä nähdään miten suurta osaa geenit näissä luonnekysymyksissä esittävät. On onnen tai onnettomuuden kauppaa lapsella minkälaisen geenimuodon hän vanhemmiltaan saa. Jos vallitsevana piirteenä tulee äidin tai isän narsistinen luonne, niin se ei ole kasvatuksesta tai ympäristöstä kiinni ja johtuvaa vaan puhdas geneettinen tekijä.