En tiedä ketä pyytäisin...

Piuku

Ristiäiset ovat kohta tiedossa oman lapseni kohdalla. Ärsyttää, kun lapselle pitää löytää 2 kummia... Minulla on tällä hetkellä vain yksi tiedossa, siskoni, mutta sitten ei olekaan ketään muita... Läheisimmät ystäväni eivät kuulu kirkkoon, samoin ei miehenikään. Kehtaanko kysyä sellaista ystävääni, jonka kanssa opiskelin samaan aikaan joskus pari vuotta sitten? Hän tosin asuu toisella paikkakunnalla, kuin minä, emmekä ole nyt vuoteen olleet oikein missään yhteyksissä... Hän on kyllä ihan sympaattinen ihminen, mutta ei nyt mikään paras ystäväni... APUA!!!

11

461

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kastajaiset

      Seuraa miehesi ja muiden ystäviesi esimerkkiä ja eroa kirkosta niin pääset monesta turhasta vaivasta tulevaisuudessakin. Nimiäiset ovat yhtä kivat ja varmasti kivemmatkin, kun väsyttävän uuvuttava kirkollinen höpinä jää pois ja varsinkin jos muutkaan vieraat eivät usko jumalajuttuihin. Siskosi voi silti olla haluttaessa kummina lapsellesi vaikkei sitä "kirkossa kuulutetakaan".

      Sääli myös kummeja minkä taakan joutuisivat ottamaan..

      • mieltä

        Ja parempi jos lapsi haluaa aikusena liittyä kirkkoon kuin se että pakko kastetaan ja hankitaan pakko kummit.

        En ymmärrä sitäkään kun lapsille pakkosyötetään sellaisia satuja joista ei aikuinenkaan ymmärrä yhtisäs mitään tai on vai ymmärtävinään. Uskonnolliset sadut ovat ihan järjettömiä liirum laarumia. Yksissä rippijuhlissa jo kuuntelin ihan älytöntä papin höpinää jossa murkkuikäisistä ripillepäässeistä tehtiin jo aviosyntisiä siis lapsille puhuttiin jo sellaista paskaa mistä ne eivät vielä tienneet yhtään mitään. Tai oliko jotain ihme pelottelua mutta kyllä olin ihmeissäni enkä tajunnut yhtään mitään mistä rippipappi oikein puhui.

        Minä lintasin kaikki uskonnontunnit aina koulusta kun se paska ei kiinnostanut, olisin vaikka harrastanut liikuntaa nekin tunnit, sekin olisi ollut hyödyllisempää.

        Tämmöiset ihmisten kirjoittamat sadut eivät ole koskaan kiinnostaneet ja kärsin lapsena jo pakko pyhäkouluista, uskonnontunneista joista en muistakkaan yhtikäs mitään mutta kakarat oli tapana joskus viedä pyhäkouluihin ja tyhmät vanhemmathan noudatti sitä ehkä senkin takia että pääsi omalle vapaalle.

        Henkiolennoilla rahastetaan sellaisia ihmisiä jotka eivät pärjää elämässä ilman jotain jonkun ihmisen luotua uskontoa. Kaikki uskonnot tarvitsevat rahaa jotta tyhjän paskan jauhajatkin saavat jostain elantonsa. Erosin kirkosta kun minut oli pakko laitettu siihen lapsena ja uskonnon höpinöillä saatu joskus ripillekkin sillä nuorellehan on helppo kaikkee paskaa syöttää.

        Minusta on parempi että ihminen saa aikuisena vasta päättää kuuluuko johonkin kirkkoon ja mitä uskoo!


    • järjestää

      Jos ei itsellä ole kummiehdokasta, niin käsittääkseni seurakunta järjestää lapselle kummin kun vain kysyy...

    • Kummix

      Voisitko kysä sinun tai miehési vanhempia? Muita sukulaisia? Serkkuja? Naapureita?

      • ap

        Sukulaisiani on kovin niukasti ja asuvat myös kaukana, joten eivät hekään niin läheisiä siis ole, ja naapureitani en oikestaan edes tunne... Hankalaksi menee... Mielestäni ristiäiset ovat muuten ihan kiva ja kaunis perinne, onhan minutkin kastettu... Saahan lapseni myöhemmin sitten päättää, että haluaako kuulua kirkkon vai ei, minä annan siihen hänelle ainakin mahdollisuuden. Ja itse viihdyin uskonnon tunneilla kouluaikoina, kirjoitin sen myös ylioppilaskirjoituksissa aikoinaan, samoin rippikoulu oli oikein mieluisa kokemus. Siksi tarjoan nämä mahdollisuudet myös lapselleni kastamalla hänet. Jos nyt löytäisin hyvän kummin...


      • vaihtoehtoja...
        ap kirjoitti:

        Sukulaisiani on kovin niukasti ja asuvat myös kaukana, joten eivät hekään niin läheisiä siis ole, ja naapureitani en oikestaan edes tunne... Hankalaksi menee... Mielestäni ristiäiset ovat muuten ihan kiva ja kaunis perinne, onhan minutkin kastettu... Saahan lapseni myöhemmin sitten päättää, että haluaako kuulua kirkkon vai ei, minä annan siihen hänelle ainakin mahdollisuuden. Ja itse viihdyin uskonnon tunneilla kouluaikoina, kirjoitin sen myös ylioppilaskirjoituksissa aikoinaan, samoin rippikoulu oli oikein mieluisa kokemus. Siksi tarjoan nämä mahdollisuudet myös lapselleni kastamalla hänet. Jos nyt löytäisin hyvän kummin...

        Minusta sanoit oleellisen jo ekassa viestissä liittyen siihen opiskelukaveriehdokkaaseen. Jos ette vuoteen ole olleet missään tekemisissä, niin hän ei taida olla oikea henkilö? Jos sattuisi käymään niin, että hän hätäpäissään suostuisi, niin mitä lapsesi tekisi kummilla, jota äitikään ei oikein tunne ja jonka kanssa ei kaveeraa edes silloin, kun kummiutta suunniteltiin? Jos lapsellesi kummit kirkollisin menoin haluat, niin eikös heidän pitäisi olla sellaisia, joista edes pyytäessäsi kuvittelet, että pitävät joskus yhteyttäkin?

        Entäs, jos omia sukulaisia ei ole, niin miehen sukulaiset? Vai ovatko hekin kaikki kirkkoon kuulumattomia?


      • tätä mieltä minä
        vaihtoehtoja... kirjoitti:

        Minusta sanoit oleellisen jo ekassa viestissä liittyen siihen opiskelukaveriehdokkaaseen. Jos ette vuoteen ole olleet missään tekemisissä, niin hän ei taida olla oikea henkilö? Jos sattuisi käymään niin, että hän hätäpäissään suostuisi, niin mitä lapsesi tekisi kummilla, jota äitikään ei oikein tunne ja jonka kanssa ei kaveeraa edes silloin, kun kummiutta suunniteltiin? Jos lapsellesi kummit kirkollisin menoin haluat, niin eikös heidän pitäisi olla sellaisia, joista edes pyytäessäsi kuvittelet, että pitävät joskus yhteyttäkin?

        Entäs, jos omia sukulaisia ei ole, niin miehen sukulaiset? Vai ovatko hekin kaikki kirkkoon kuulumattomia?

        Ensimmäinen kummilapseni oli erään puolitutun kaverini lapsi. Hämmästyin pyyntöä, mutta olin innoissani ajatuksesta saada kummilapsi. Suostuin tietysti. Tämän jälkeen yhteydenpitokin lisääntyi, koska tietysti halusin pitää yhteyttä kummilapseeni. Ei minusta ole niinkään väliä sillä, onko kummi sukulainen tai onko ollut paljon yhteyksissä vanhempiin. Itse suosittelisin valitsemaan kummiksi henkilön, jolla ei ole vielä kummilapsia, mutta joka on toivonut sellaisia. Sellaisella riittää intoa tutustua lapseen, toisin kuin sukulaistädillä, jolla on jo 3 omaa ja 30 kummilasta...


      • ja pakottaa
        ap kirjoitti:

        Sukulaisiani on kovin niukasti ja asuvat myös kaukana, joten eivät hekään niin läheisiä siis ole, ja naapureitani en oikestaan edes tunne... Hankalaksi menee... Mielestäni ristiäiset ovat muuten ihan kiva ja kaunis perinne, onhan minutkin kastettu... Saahan lapseni myöhemmin sitten päättää, että haluaako kuulua kirkkon vai ei, minä annan siihen hänelle ainakin mahdollisuuden. Ja itse viihdyin uskonnon tunneilla kouluaikoina, kirjoitin sen myös ylioppilaskirjoituksissa aikoinaan, samoin rippikoulu oli oikein mieluisa kokemus. Siksi tarjoan nämä mahdollisuudet myös lapselleni kastamalla hänet. Jos nyt löytäisin hyvän kummin...

        Olet jo päättänyt lapsesi puolesta, että hänen kuuluu olla kirkon jäsen ja saada uskontoon suuntaava kasvatus. Tekopyhää väittää muuta. Jos olisit oikeasti sitä mieltä, että lapsi saa itse päättää kuulumisestaan kirkkoon ei pakkokastetta järjestettäisi eikä hän uskontotunneille tulevaisuudessa osallistuisi, samoin on rippikoulun laita ja avoin ja tasapuolinen puhe maailman eri ajatussuunnista olisi sitä "vapaan tahdon" mahdollisuuden antamista.

        Sinulle tuo, että on kaunis tilaisuus ja koska minäkin niin siten muutkin, kertoo ettei sinulla ole ihan selvää kuvaa mitä nuo uskontojutut oikeasti ajavat takaa. Kun ymmärtäisit mikä petkutus ja manipulaatio tuohon uskontoon sisältyy voisit ainakin antaa lapsellesi terveemmän elämän eväät, kun et liittäisi viatonta lasta sadistisen järjestön pelinappulaksi.

        Sekin että joudut pähkäilemään tuota kummiasiaa on kirkon sinulle asettama vaatimus, joka aiheuttaa sinussa ahdistusta ja huolta. Uskonnolla on määräävä asema ihmisten elämässä, joka vie vapauden elämästä. Eikö olisikin ihanan vapaata elämää, kun jättäisit nuo uskonnolliset pakkorituaalit, säännöt ja määräykset pois elämästäsi ja alkaisit tekemään itsenäisiä ratkaisuja ihan itse?


      • Motiivi
        ja pakottaa kirjoitti:

        Olet jo päättänyt lapsesi puolesta, että hänen kuuluu olla kirkon jäsen ja saada uskontoon suuntaava kasvatus. Tekopyhää väittää muuta. Jos olisit oikeasti sitä mieltä, että lapsi saa itse päättää kuulumisestaan kirkkoon ei pakkokastetta järjestettäisi eikä hän uskontotunneille tulevaisuudessa osallistuisi, samoin on rippikoulun laita ja avoin ja tasapuolinen puhe maailman eri ajatussuunnista olisi sitä "vapaan tahdon" mahdollisuuden antamista.

        Sinulle tuo, että on kaunis tilaisuus ja koska minäkin niin siten muutkin, kertoo ettei sinulla ole ihan selvää kuvaa mitä nuo uskontojutut oikeasti ajavat takaa. Kun ymmärtäisit mikä petkutus ja manipulaatio tuohon uskontoon sisältyy voisit ainakin antaa lapsellesi terveemmän elämän eväät, kun et liittäisi viatonta lasta sadistisen järjestön pelinappulaksi.

        Sekin että joudut pähkäilemään tuota kummiasiaa on kirkon sinulle asettama vaatimus, joka aiheuttaa sinussa ahdistusta ja huolta. Uskonnolla on määräävä asema ihmisten elämässä, joka vie vapauden elämästä. Eikö olisikin ihanan vapaata elämää, kun jättäisit nuo uskonnolliset pakkorituaalit, säännöt ja määräykset pois elämästäsi ja alkaisit tekemään itsenäisiä ratkaisuja ihan itse?

        Mikä ihme on tuollaisen otuksen motiivi?
        Hanki elämä ja anna ihmisten tehdä itse omat ratkaisunsa.

        Kirjoituksestasi ei ole mitään apua eikä hyötyä!

        Kasteella on merkitys ja jos se ei avaudu sinulle niin sitten ei. Mutta älä pyri mitätöimään sen merkitystä muiden ihmisten elämässä.


      • uskovaisuus
        Motiivi kirjoitti:

        Mikä ihme on tuollaisen otuksen motiivi?
        Hanki elämä ja anna ihmisten tehdä itse omat ratkaisunsa.

        Kirjoituksestasi ei ole mitään apua eikä hyötyä!

        Kasteella on merkitys ja jos se ei avaudu sinulle niin sitten ei. Mutta älä pyri mitätöimään sen merkitystä muiden ihmisten elämässä.

        Viestisi perusteella olet selvästi tuon aggressiivisen ja vihamielisen uskontokunnan edustaja.


    • toinen ei

      Kummiksi voi pyytää läheisen ihmisen, joka ei kuulu kirkkoon. Kysy seurakunnastasi hyväksyykö se toisen kummin vaikka kirkkoon kuulumattoman. Monessa seurakunnassa hyväksytään. Parempi on olla lapsella kummi, joka on muutenkin perheen ystäviä ja läheisissä väleissä kanssanne. Nythän on kyse lapsen tukijasta elämänä varrella.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En usko et meistä tulee jotain

      Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel
      Ikävä
      10
      3170
    2. Kuvaile itseäsi

      Kaivatullesi, niin että hän sinut tunnistaa.
      Ikävä
      117
      2214
    3. Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"

      Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei
      Suomalaiset julkkikset
      43
      1624
    4. Huomenta keskipäivää

      Kivaa päivää mukaville ja söpösille. 🐺🫅❤️☕☀️
      Ikävä
      260
      1408
    5. Oletko koskaan katunut kun

      elämäsi tilaisuus jäi käyttämättä? 💔
      Ikävä
      76
      1112
    6. Olen J-mies

      Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.
      Ikävä
      47
      941
    7. Sinusta näkee että

      Kaipaat paljon.
      Ikävä
      55
      904
    8. Ei sitten, ei olla enää

      Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na
      Ikävä
      77
      900
    9. Haluaisin ottaa sinut syleilyyni mies

      Olet suloinen...
      Ikävä
      44
      815
    10. Rahtari s salmi

      Onkohan jutussa perää että kylän tyhmin rahtari on palanut ratista
      Suomussalmi
      8
      795
    Aihe