En tiedä ketä pyytäisin...

Piuku

Ristiäiset ovat kohta tiedossa oman lapseni kohdalla. Ärsyttää, kun lapselle pitää löytää 2 kummia... Minulla on tällä hetkellä vain yksi tiedossa, siskoni, mutta sitten ei olekaan ketään muita... Läheisimmät ystäväni eivät kuulu kirkkoon, samoin ei miehenikään. Kehtaanko kysyä sellaista ystävääni, jonka kanssa opiskelin samaan aikaan joskus pari vuotta sitten? Hän tosin asuu toisella paikkakunnalla, kuin minä, emmekä ole nyt vuoteen olleet oikein missään yhteyksissä... Hän on kyllä ihan sympaattinen ihminen, mutta ei nyt mikään paras ystäväni... APUA!!!

11

475

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kastajaiset

      Seuraa miehesi ja muiden ystäviesi esimerkkiä ja eroa kirkosta niin pääset monesta turhasta vaivasta tulevaisuudessakin. Nimiäiset ovat yhtä kivat ja varmasti kivemmatkin, kun väsyttävän uuvuttava kirkollinen höpinä jää pois ja varsinkin jos muutkaan vieraat eivät usko jumalajuttuihin. Siskosi voi silti olla haluttaessa kummina lapsellesi vaikkei sitä "kirkossa kuulutetakaan".

      Sääli myös kummeja minkä taakan joutuisivat ottamaan..

      • mieltä

        Ja parempi jos lapsi haluaa aikusena liittyä kirkkoon kuin se että pakko kastetaan ja hankitaan pakko kummit.

        En ymmärrä sitäkään kun lapsille pakkosyötetään sellaisia satuja joista ei aikuinenkaan ymmärrä yhtisäs mitään tai on vai ymmärtävinään. Uskonnolliset sadut ovat ihan järjettömiä liirum laarumia. Yksissä rippijuhlissa jo kuuntelin ihan älytöntä papin höpinää jossa murkkuikäisistä ripillepäässeistä tehtiin jo aviosyntisiä siis lapsille puhuttiin jo sellaista paskaa mistä ne eivät vielä tienneet yhtään mitään. Tai oliko jotain ihme pelottelua mutta kyllä olin ihmeissäni enkä tajunnut yhtään mitään mistä rippipappi oikein puhui.

        Minä lintasin kaikki uskonnontunnit aina koulusta kun se paska ei kiinnostanut, olisin vaikka harrastanut liikuntaa nekin tunnit, sekin olisi ollut hyödyllisempää.

        Tämmöiset ihmisten kirjoittamat sadut eivät ole koskaan kiinnostaneet ja kärsin lapsena jo pakko pyhäkouluista, uskonnontunneista joista en muistakkaan yhtikäs mitään mutta kakarat oli tapana joskus viedä pyhäkouluihin ja tyhmät vanhemmathan noudatti sitä ehkä senkin takia että pääsi omalle vapaalle.

        Henkiolennoilla rahastetaan sellaisia ihmisiä jotka eivät pärjää elämässä ilman jotain jonkun ihmisen luotua uskontoa. Kaikki uskonnot tarvitsevat rahaa jotta tyhjän paskan jauhajatkin saavat jostain elantonsa. Erosin kirkosta kun minut oli pakko laitettu siihen lapsena ja uskonnon höpinöillä saatu joskus ripillekkin sillä nuorellehan on helppo kaikkee paskaa syöttää.

        Minusta on parempi että ihminen saa aikuisena vasta päättää kuuluuko johonkin kirkkoon ja mitä uskoo!


    • järjestää

      Jos ei itsellä ole kummiehdokasta, niin käsittääkseni seurakunta järjestää lapselle kummin kun vain kysyy...

    • Kummix

      Voisitko kysä sinun tai miehési vanhempia? Muita sukulaisia? Serkkuja? Naapureita?

      • ap

        Sukulaisiani on kovin niukasti ja asuvat myös kaukana, joten eivät hekään niin läheisiä siis ole, ja naapureitani en oikestaan edes tunne... Hankalaksi menee... Mielestäni ristiäiset ovat muuten ihan kiva ja kaunis perinne, onhan minutkin kastettu... Saahan lapseni myöhemmin sitten päättää, että haluaako kuulua kirkkon vai ei, minä annan siihen hänelle ainakin mahdollisuuden. Ja itse viihdyin uskonnon tunneilla kouluaikoina, kirjoitin sen myös ylioppilaskirjoituksissa aikoinaan, samoin rippikoulu oli oikein mieluisa kokemus. Siksi tarjoan nämä mahdollisuudet myös lapselleni kastamalla hänet. Jos nyt löytäisin hyvän kummin...


      • vaihtoehtoja...
        ap kirjoitti:

        Sukulaisiani on kovin niukasti ja asuvat myös kaukana, joten eivät hekään niin läheisiä siis ole, ja naapureitani en oikestaan edes tunne... Hankalaksi menee... Mielestäni ristiäiset ovat muuten ihan kiva ja kaunis perinne, onhan minutkin kastettu... Saahan lapseni myöhemmin sitten päättää, että haluaako kuulua kirkkon vai ei, minä annan siihen hänelle ainakin mahdollisuuden. Ja itse viihdyin uskonnon tunneilla kouluaikoina, kirjoitin sen myös ylioppilaskirjoituksissa aikoinaan, samoin rippikoulu oli oikein mieluisa kokemus. Siksi tarjoan nämä mahdollisuudet myös lapselleni kastamalla hänet. Jos nyt löytäisin hyvän kummin...

        Minusta sanoit oleellisen jo ekassa viestissä liittyen siihen opiskelukaveriehdokkaaseen. Jos ette vuoteen ole olleet missään tekemisissä, niin hän ei taida olla oikea henkilö? Jos sattuisi käymään niin, että hän hätäpäissään suostuisi, niin mitä lapsesi tekisi kummilla, jota äitikään ei oikein tunne ja jonka kanssa ei kaveeraa edes silloin, kun kummiutta suunniteltiin? Jos lapsellesi kummit kirkollisin menoin haluat, niin eikös heidän pitäisi olla sellaisia, joista edes pyytäessäsi kuvittelet, että pitävät joskus yhteyttäkin?

        Entäs, jos omia sukulaisia ei ole, niin miehen sukulaiset? Vai ovatko hekin kaikki kirkkoon kuulumattomia?


      • tätä mieltä minä
        vaihtoehtoja... kirjoitti:

        Minusta sanoit oleellisen jo ekassa viestissä liittyen siihen opiskelukaveriehdokkaaseen. Jos ette vuoteen ole olleet missään tekemisissä, niin hän ei taida olla oikea henkilö? Jos sattuisi käymään niin, että hän hätäpäissään suostuisi, niin mitä lapsesi tekisi kummilla, jota äitikään ei oikein tunne ja jonka kanssa ei kaveeraa edes silloin, kun kummiutta suunniteltiin? Jos lapsellesi kummit kirkollisin menoin haluat, niin eikös heidän pitäisi olla sellaisia, joista edes pyytäessäsi kuvittelet, että pitävät joskus yhteyttäkin?

        Entäs, jos omia sukulaisia ei ole, niin miehen sukulaiset? Vai ovatko hekin kaikki kirkkoon kuulumattomia?

        Ensimmäinen kummilapseni oli erään puolitutun kaverini lapsi. Hämmästyin pyyntöä, mutta olin innoissani ajatuksesta saada kummilapsi. Suostuin tietysti. Tämän jälkeen yhteydenpitokin lisääntyi, koska tietysti halusin pitää yhteyttä kummilapseeni. Ei minusta ole niinkään väliä sillä, onko kummi sukulainen tai onko ollut paljon yhteyksissä vanhempiin. Itse suosittelisin valitsemaan kummiksi henkilön, jolla ei ole vielä kummilapsia, mutta joka on toivonut sellaisia. Sellaisella riittää intoa tutustua lapseen, toisin kuin sukulaistädillä, jolla on jo 3 omaa ja 30 kummilasta...


      • ja pakottaa
        ap kirjoitti:

        Sukulaisiani on kovin niukasti ja asuvat myös kaukana, joten eivät hekään niin läheisiä siis ole, ja naapureitani en oikestaan edes tunne... Hankalaksi menee... Mielestäni ristiäiset ovat muuten ihan kiva ja kaunis perinne, onhan minutkin kastettu... Saahan lapseni myöhemmin sitten päättää, että haluaako kuulua kirkkon vai ei, minä annan siihen hänelle ainakin mahdollisuuden. Ja itse viihdyin uskonnon tunneilla kouluaikoina, kirjoitin sen myös ylioppilaskirjoituksissa aikoinaan, samoin rippikoulu oli oikein mieluisa kokemus. Siksi tarjoan nämä mahdollisuudet myös lapselleni kastamalla hänet. Jos nyt löytäisin hyvän kummin...

        Olet jo päättänyt lapsesi puolesta, että hänen kuuluu olla kirkon jäsen ja saada uskontoon suuntaava kasvatus. Tekopyhää väittää muuta. Jos olisit oikeasti sitä mieltä, että lapsi saa itse päättää kuulumisestaan kirkkoon ei pakkokastetta järjestettäisi eikä hän uskontotunneille tulevaisuudessa osallistuisi, samoin on rippikoulun laita ja avoin ja tasapuolinen puhe maailman eri ajatussuunnista olisi sitä "vapaan tahdon" mahdollisuuden antamista.

        Sinulle tuo, että on kaunis tilaisuus ja koska minäkin niin siten muutkin, kertoo ettei sinulla ole ihan selvää kuvaa mitä nuo uskontojutut oikeasti ajavat takaa. Kun ymmärtäisit mikä petkutus ja manipulaatio tuohon uskontoon sisältyy voisit ainakin antaa lapsellesi terveemmän elämän eväät, kun et liittäisi viatonta lasta sadistisen järjestön pelinappulaksi.

        Sekin että joudut pähkäilemään tuota kummiasiaa on kirkon sinulle asettama vaatimus, joka aiheuttaa sinussa ahdistusta ja huolta. Uskonnolla on määräävä asema ihmisten elämässä, joka vie vapauden elämästä. Eikö olisikin ihanan vapaata elämää, kun jättäisit nuo uskonnolliset pakkorituaalit, säännöt ja määräykset pois elämästäsi ja alkaisit tekemään itsenäisiä ratkaisuja ihan itse?


      • Motiivi
        ja pakottaa kirjoitti:

        Olet jo päättänyt lapsesi puolesta, että hänen kuuluu olla kirkon jäsen ja saada uskontoon suuntaava kasvatus. Tekopyhää väittää muuta. Jos olisit oikeasti sitä mieltä, että lapsi saa itse päättää kuulumisestaan kirkkoon ei pakkokastetta järjestettäisi eikä hän uskontotunneille tulevaisuudessa osallistuisi, samoin on rippikoulun laita ja avoin ja tasapuolinen puhe maailman eri ajatussuunnista olisi sitä "vapaan tahdon" mahdollisuuden antamista.

        Sinulle tuo, että on kaunis tilaisuus ja koska minäkin niin siten muutkin, kertoo ettei sinulla ole ihan selvää kuvaa mitä nuo uskontojutut oikeasti ajavat takaa. Kun ymmärtäisit mikä petkutus ja manipulaatio tuohon uskontoon sisältyy voisit ainakin antaa lapsellesi terveemmän elämän eväät, kun et liittäisi viatonta lasta sadistisen järjestön pelinappulaksi.

        Sekin että joudut pähkäilemään tuota kummiasiaa on kirkon sinulle asettama vaatimus, joka aiheuttaa sinussa ahdistusta ja huolta. Uskonnolla on määräävä asema ihmisten elämässä, joka vie vapauden elämästä. Eikö olisikin ihanan vapaata elämää, kun jättäisit nuo uskonnolliset pakkorituaalit, säännöt ja määräykset pois elämästäsi ja alkaisit tekemään itsenäisiä ratkaisuja ihan itse?

        Mikä ihme on tuollaisen otuksen motiivi?
        Hanki elämä ja anna ihmisten tehdä itse omat ratkaisunsa.

        Kirjoituksestasi ei ole mitään apua eikä hyötyä!

        Kasteella on merkitys ja jos se ei avaudu sinulle niin sitten ei. Mutta älä pyri mitätöimään sen merkitystä muiden ihmisten elämässä.


      • uskovaisuus
        Motiivi kirjoitti:

        Mikä ihme on tuollaisen otuksen motiivi?
        Hanki elämä ja anna ihmisten tehdä itse omat ratkaisunsa.

        Kirjoituksestasi ei ole mitään apua eikä hyötyä!

        Kasteella on merkitys ja jos se ei avaudu sinulle niin sitten ei. Mutta älä pyri mitätöimään sen merkitystä muiden ihmisten elämässä.

        Viestisi perusteella olet selvästi tuon aggressiivisen ja vihamielisen uskontokunnan edustaja.


    • toinen ei

      Kummiksi voi pyytää läheisen ihmisen, joka ei kuulu kirkkoon. Kysy seurakunnastasi hyväksyykö se toisen kummin vaikka kirkkoon kuulumattoman. Monessa seurakunnassa hyväksytään. Parempi on olla lapsella kummi, joka on muutenkin perheen ystäviä ja läheisissä väleissä kanssanne. Nythän on kyse lapsen tukijasta elämänä varrella.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet minua

      vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va
      Ikävä
      132
      2953
    2. Ruumis ojassa

      Kukahan lie ollu, mistä lie löydetty. No ikävä tataus.
      Oulainen
      6
      1341
    3. Mies pyysi rahaa

      Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?
      Ikävä
      220
      1296
    4. Jos tapaisimme uudelleen?

      niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J
      Ikävä
      70
      1171
    5. Mitä piirteitä rakastat

      Eniten kaivatussasi?
      Ikävä
      44
      1129
    6. Voi vttu. Tiedän jo nyt että laitan sulle tänään jotain tunnustusviestiä

      Koita kestää ❤️
      Ikävä
      37
      1001
    7. Mites nyt suu pannaan

      Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va
      Sysmä
      38
      991
    8. Taas Lieksassa tyritty

      Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke
      Lieksa
      133
      947
    9. Hän on niin

      Hyvännäköinen. Vaikea vastustaa
      Ikävä
      47
      944
    10. Nähdäänkö ensi viikolla

      paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.
      Ikävä
      36
      867
    Aihe