Olemme menossa naimisiin ja aiomme hankkia yhteisen kodin. Haluamme turvata toisemme mahdollisen kuolemantapauksen varalta. Miehelläni on hankala exä, joka todennäköisesti tulee viemään kaiken minkä lasten avulla saisi, lapset alaikäisiä.
Turvaako keskinäinen testamentti toisen puolison asumisoikeuden ja omistuksen yhteiseen kotiimme? Lähdemme sillä ajatuksella, ettei toisella ole varaa maksaa yhteisestä talostamme puolta lapsille.
Miten avioehto tehdään?, entä keskinäinen testamentti.
Miten turvaamme toinen toisemme toisen kuoltua?
9
914
Vastaukset
- Olette naimisissa
Kun toinen puoliso kuolee, niin lakiosaa kuolleen lapsille ette voi testamentilla sivuuttaa. Ja lakiosa lapsille on puolet vainajan omaisuudesta.
Leskellä on kuitenkin oikeus jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, vaikka omaisuuden jako suoritettaisiinkin.
"Jos rintaperillinen vaatii jakoa taikka testamentinsaaja testamentin mukaista osuuttaan, saa eloonjäänyt puoliso kuitenkin pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon."- tulenliekki62
Tarvitseeko siis erikseen tehdä avioehtoa tai testamenttia.?
- Merkitystä
tulenliekki62 kirjoitti:
Tarvitseeko siis erikseen tehdä avioehtoa tai testamenttia.?
Avioehdolla ei ole silloin pahemmin merkitystä jos kummallakaan ei ole merkittävää omaisuutta ennen naimisiin menoa. Jos on, niin silloin avioehto kannattaa tehdä. Tai jos on odotettavissa suurempi perintö.
Testamentilla ette voi sivuuttaa tuota lakiosaa, eli sen kannalta ei ole siihen tarvetta. - lukee...
Merkitystä kirjoitti:
Avioehdolla ei ole silloin pahemmin merkitystä jos kummallakaan ei ole merkittävää omaisuutta ennen naimisiin menoa. Jos on, niin silloin avioehto kannattaa tehdä. Tai jos on odotettavissa suurempi perintö.
Testamentilla ette voi sivuuttaa tuota lakiosaa, eli sen kannalta ei ole siihen tarvetta.Testamnetilla on se merkitys, että lapset saavat vain lakiosan, 50 %. Muuten he rintaperillisinä saavat kaiken vainajan omaisuuden, 100 %. Leskelle jää vain hallintaoikeus yhteiseen asuntoon.
- Nutturatäti 1
lukee... kirjoitti:
Testamnetilla on se merkitys, että lapset saavat vain lakiosan, 50 %. Muuten he rintaperillisinä saavat kaiken vainajan omaisuuden, 100 %. Leskelle jää vain hallintaoikeus yhteiseen asuntoon.
Ellei ole avioehtoa, niin toisen kuollessa tehdään omaisuuden ositus samalla tavalla kuin avioerossa: siis lasketaan kummankin omaisuus miinus velat yhteen ja jos vainaja on rikkaampi niin kuolinpesä maksaa tasinkoa leskelle. (Jos leski on rikkaampi, hänen ei kuitenkaan tarvitse maksaa tasinkoa pesälle). Jos vainajalla ei ole lapsia niin leski perii kaiken omaisuuden.
Ellei ole testamenttiakaan, niin lapset perivät vanhempansa puolikkaan siitä ositetusta omaisuudesta. Testamentilla voi lasten osuutta pienentää lakiosaan, kuten täällä jo todettiinkin.
Avioehtoa ei tässä tapauksessa kannata tehdä ainakaan sellaiseksi että että kattaisi myös kuolemantapauksen (vaan siis vain eron). Muutoin lesken osuus pitäisi turvata testamentilla ja silloin pitää maksaa perintöveroa.
Vainajan lapset siis perivät periaatteessa vähintään neljänneksen parin yhteisestä asunnosta, mutta tosiaan leski saa silti jäädä sinne asumaan loppuiäkseen. - tulenliekki62
Nutturatäti 1 kirjoitti:
Ellei ole avioehtoa, niin toisen kuollessa tehdään omaisuuden ositus samalla tavalla kuin avioerossa: siis lasketaan kummankin omaisuus miinus velat yhteen ja jos vainaja on rikkaampi niin kuolinpesä maksaa tasinkoa leskelle. (Jos leski on rikkaampi, hänen ei kuitenkaan tarvitse maksaa tasinkoa pesälle). Jos vainajalla ei ole lapsia niin leski perii kaiken omaisuuden.
Ellei ole testamenttiakaan, niin lapset perivät vanhempansa puolikkaan siitä ositetusta omaisuudesta. Testamentilla voi lasten osuutta pienentää lakiosaan, kuten täällä jo todettiinkin.
Avioehtoa ei tässä tapauksessa kannata tehdä ainakaan sellaiseksi että että kattaisi myös kuolemantapauksen (vaan siis vain eron). Muutoin lesken osuus pitäisi turvata testamentilla ja silloin pitää maksaa perintöveroa.
Vainajan lapset siis perivät periaatteessa vähintään neljänneksen parin yhteisestä asunnosta, mutta tosiaan leski saa silti jäädä sinne asumaan loppuiäkseen.Siis tarvitseeko esim. minun maksaa puolisoni jälkeläisille heidän osuus? Vai maksetaanko se sitten kun mä heitän lusikan nurkkaan tai jos myyn asunnon?
- pesässä pätäkkää
tulenliekki62 kirjoitti:
Siis tarvitseeko esim. minun maksaa puolisoni jälkeläisille heidän osuus? Vai maksetaanko se sitten kun mä heitän lusikan nurkkaan tai jos myyn asunnon?
Jos perilliset vaativat lakiosaa ja pesässä on muutakin varallisuutta kuin asunto, joudut maksamaan. Jos ei ole muuta kuin asunto ja sekin velkainen, et joudu maksamaan ennenkuin myyt asunnon. Jos talous kestää kannattaa maksaa lakiosa pois, jolloin saa täyden omistusoikeuden taloon. Siis jos on testamentti, että lapsille vain lakiosa.
Yksi resepti olisi : tehkää yksipuolinen avioehto, eli kaikki sinun on sinun. Silloin ositettavassa pesässä on vain miehen omaisuus, josta saat avio-oikeudella osituksessa puolet. Ja testamentilla lopusta puolesta puolet eli neljänneksen.
Esimerkki: talonne nettoarvo 100, omistus puoliksi. Avioehdolla sinun 50 on sinun. Osituksessa saat miehen 50:stä 25. Testamentilla vielä 12,5. Sitten kaivat kuvetta esim. henkivakuutuksesta ja maksat mukuloille 12,5. - Nutturatäti 1
tulenliekki62 kirjoitti:
Siis tarvitseeko esim. minun maksaa puolisoni jälkeläisille heidän osuus? Vai maksetaanko se sitten kun mä heitän lusikan nurkkaan tai jos myyn asunnon?
Asuaksesi asunnossa sinun ei tarvitse maksaa heille mitään, lesken asumisoikeus on laissa määrätty vaikka perilliset omistavat kämpästä siivun. Et voi kuitenkaan myydä asuntoa jollekulle muulle omin päin, vaan siihen tarvitaan jälkeläisten suostumus. Mutta siis jos yhdessä päätätte myydä asunnon, myyntihinta jaetaan siinä suhteessa kun kämpän omistatte.
Jos haluat omistaa asunnon kokonaan yksin, voit myös ostaa jälkeläiset ulos rahalla, mikäli he suostuvat myymään osuutensa sinulle. Jos sinulla vain on varaa tähän, se lienee paras ratkaisu, niin ei sitten tarvitse enää asioida sen puolison exän kanssa.
Yksi mahdollisuus on se, että ostatte asunnon kokonaan sinun nimiisi ja teette avioehdon, joka poistaa puolisosi avio-oikeuden asuntoosi. Tällöin puolisosi jälkeläisilläkään ei ole asuntoon mitään oikeutta hänen kuoltuaan. Tuloistanne ja varoistanne riippuen tämä kuitenkin saatetaan katsoa veropetokseksi, josta tulee isot sakot.
Tai sitten voitte olla menemättä naimisiin, omistat asunnon ja asuntolainan yksin ja kumppanisi maksaa sinulle vuokraa.
Kannattaa hankkia lakimies miettimään tätä kanssanne. Miettikää myös mihin haluatte omaisuuden menevän jos sinä oletkin se joka kuolee ensin.
- fyrkat
"Miehelläni on hankala exä, joka todennäköisesti tulee viemään kaiken minkä lasten avulla saisi, lapset alaikäisiä"
pistäkää kaikki sun nimiin, niin ei tarvii eksästä välittää :-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2754699Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343040Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit442877Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k342871Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771816Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061664Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 601429
- 951292
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2151190