Tunnetko naapurisi?

heinäleppis

Kuinka hyvin oikein tunnet ihmiset jotka asuvat seinäsi takana tai samassa talossa?

Tämä kysymys tuli mieleeni tässä menneellä viikolla kun tajusin että olen asunut 7 vuotta samassa asunnossa enkä tunne seinänaapureitani ollenkaan. Kaikki alkoi siitä kun talon hissi meni rikki. Talossa on 8 kerrosta ja lähes 70 asuntoa. Remontti kesti monta päivää ja kummallisesti siinä ihmiset alkoivat katsoa toisiaan silmiin, hymyileään ja juttelemaan kun piti samanaikisesti kiivetä tai laskeutua portit pitkin. Aiemmin minulla ei ollut aavistustakaan minkänäköistä porukkaa talossa asuu.

Johtuuko puhumttomuus siitä, että ei haluta häiritä naapureita vai eikö ihmisiä kiinnosta oll ystävällisiä. Kieltämättä se on aika koomista kun saman kerroksen asukkaat astuu hissiin niin ollaan suu visusti supussa ja tuijotetaan vaan seiniä ja kengänkärkiä.

Aika tyhmäähän se on että ei tervehditä omia naapureita, mutta tuntuu siltä, että ainakin kaupungissa se on vaan jonkinlainen tapa. Onko tässä eroja kaupungin ja maaseudun välillä?

Minua tämä rikkinäinen hissi ainakin piristi. Tutustuin talon asukkaisiin ja sain samalla hyötyliikuntaa ;) Nyt hissi on jo korjattu, mutta toivon, että kaikki sukkaat pitäisivät yllä lämpimämpiä suhteita jotka rikkinäinen hissi aiheutti. Hyvää kesää kaikille.

179

12065

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • gfteshj

      Itse pyrin aina sanomaan hei jos törmään naapuriin rappukäytävässä. Meidän talo on vaan sen verran pieni ja kaikki asukkaat ovat asuneet jo vuosia, että kyllä sitä on jo oppinut tervehtimään. Kohteliaisuus kunniaan! Kieltämättä silloin ärsyttää jos itse tervehtii ja saa vastineeksi vaan jonkin vihaisen ärähdyksen tai pelkän hiljaisuuden.

      Olisi tosiaan kivaa kuulla mitkä tekijät ovat lähentäneet naapureita ja toisaalta etäännyttäneet?

      • jo hyviin

        käyttäytymistapoihin kuuluu sanoa päivää naapureille. Minäkin asunut tässä jo 2 vuotta. Alusta saakka tervehdin. Varmaan ensin koiraperheisiin tutustuin , kun itselläni koira myös. Myöskin samanikäiset lapset perheissä auttaa tutustumaan.

      • Naapuri-
        jo hyviin kirjoitti:

        käyttäytymistapoihin kuuluu sanoa päivää naapureille. Minäkin asunut tässä jo 2 vuotta. Alusta saakka tervehdin. Varmaan ensin koiraperheisiin tutustuin , kun itselläni koira myös. Myöskin samanikäiset lapset perheissä auttaa tutustumaan.

        On vähän eroa, missä asuu. Rivitalossa vai kerrostalossa ja vielä kaupungin omistamassa vai omistusasunnossa. Minä nyt asun kaupungin rivitaloyhteisössä ja tässä on 4 taloa ja 39 asuntoa. Kyllä minä tunnen naapurini, mutta enpä heidän henkilökohtaisia asioitaan rupee utelemaan. Ne tulevat sitten, kun on aika tai sitten ei. Johan se kuuluu tosiaan käytöstapohin tervehtiä naapureita ja rupatela. Tietty meidänkin talossa asuu tietty AINA yksi pihapoliisi, joka valittaa joka asiasta. Semmoisten ihmisten pitäisi muutta korpeen mököttämään. Ja varsinkin näin kesäaikaa ihana asua taloyhtiössä, jossa ei hirveästi nipoteta ja voi olla omalla parvekkeellaan rauhassa ja ei kytätä, milloin kello tulee 22. ja soitetaan poliisille, että tuolla metelöidään. Meillä Suomessa on niin lyhyt kesä, että siitä vaan rilluttelamaan ja omalla parvekkeella rupattelemaan ja NIPOTUKSET POIS. Hyvää kesän jatkoa kaikille!!

      • työssä käyvä
        Naapuri- kirjoitti:

        On vähän eroa, missä asuu. Rivitalossa vai kerrostalossa ja vielä kaupungin omistamassa vai omistusasunnossa. Minä nyt asun kaupungin rivitaloyhteisössä ja tässä on 4 taloa ja 39 asuntoa. Kyllä minä tunnen naapurini, mutta enpä heidän henkilökohtaisia asioitaan rupee utelemaan. Ne tulevat sitten, kun on aika tai sitten ei. Johan se kuuluu tosiaan käytöstapohin tervehtiä naapureita ja rupatela. Tietty meidänkin talossa asuu tietty AINA yksi pihapoliisi, joka valittaa joka asiasta. Semmoisten ihmisten pitäisi muutta korpeen mököttämään. Ja varsinkin näin kesäaikaa ihana asua taloyhtiössä, jossa ei hirveästi nipoteta ja voi olla omalla parvekkeellaan rauhassa ja ei kytätä, milloin kello tulee 22. ja soitetaan poliisille, että tuolla metelöidään. Meillä Suomessa on niin lyhyt kesä, että siitä vaan rilluttelamaan ja omalla parvekkeella rupattelemaan ja NIPOTUKSET POIS. Hyvää kesän jatkoa kaikille!!

        Ei ole nipotusta,että yöllä pyydetään hiljaisuutta.
        Nousen kello neljä ylös ja vain työhön menon takia.
        On todella hermoja raastavaa, kun ensin 23 saakka aivan
        pienet lapsetkin mekastavat pihalla.Sitten joustaan sisällä,
        ennenkuin he rauhottuvat nukkumaan.Alkaa kalkatus ja tupakointi
        parvekkeella.Ikkunaa täytyy saada pitää kesällä auki,muuten tukehtuu.
        Jospa lapset otettaisiin aikanaan sisälle ja laitetaan nukkumaan,niin
        ehtisi aiemmin rupattelut parvekkeella hoitaa.

      • `Arska`

        Mä asun helsingin kaupunkin vuokrakämpässä
        oon asunu täs 3ja puoli kuukautta täs talos on 7 rappua ja
        kerroksia on 8 ja toki tenuttelen aika rankasti ja nyt kesätalkoissa just niin
        pistin jurrissa pihakeinun tuleen ja grillikatoksen no anyway
        niin kyl mut tuntee ihan kaikki,no ei ne oikeestaan moikkaa suurin osa mitä oon kuullu niin kiroilee helvetisti ja näyttää keskisormee ,ja sit toki meiän autoparkkipaikalla kun tulin bilettämästä ja olin helvetin kännissä niin kolhin 3 talon asukkaan autoo ,en viittiny mainita ja krappiksesta ku selvisin niin vein oman autoni jemmaan ettei ne nää et mä oon mosauttanu nitten autoihin.
        huomenna bites pitää tupaantuliaiset ja mulle tulee veikon koneliikkeesta uudet stereot ja volumii riittää noin 200w et voi olla et ikkunat lentää pihalle äänivallin takii.viinaa mä oon ostanu noin 25 pulloo-SUOMIVIINAA se on halpaa ja Lidlistä 9 24 tölkin keissii kaljaa et varmaan saadaan möykkää peliin.

      • EDELLISEEN

        Minä asun kaupungin rivarissa omakotitaloalueella. Nk. tuossa aiemmin kirjoitin kesällä täytyy nauttia siitä vähästäkin auringon paisteesta ja lämmöstä, mutta onko omakodin omistajilla omat säännöt. Minun asuntoni sijaisee nurkassa ja n. kulmikkain toisella puolella on omakotitalo n. 150 m päässä, kun sieltä vanhemmat lähtee reissuun viikonloppuna, niin jytinä alkaa ja sitä kestää sitten 2 päivää. Onko omakotitalon omistajilla erilaiset säännöt. Ja mielestäni lasten täytyy olla nukkumassa normaaliin aikaan kesälläkin. Ei heille kuulu yövalvominen. Kyllä sitä kerkiää tosiaan rupattelemaan myöhemminkin, kun on lapset laittanut nukkumaan, etteivät hei vieressä narise, kun vanhemmat vetää kaljaa ja tupakkaa. Korvatulpat hyvä ratkaisu ;)

      • r.e.
        työssä käyvä kirjoitti:

        Ei ole nipotusta,että yöllä pyydetään hiljaisuutta.
        Nousen kello neljä ylös ja vain työhön menon takia.
        On todella hermoja raastavaa, kun ensin 23 saakka aivan
        pienet lapsetkin mekastavat pihalla.Sitten joustaan sisällä,
        ennenkuin he rauhottuvat nukkumaan.Alkaa kalkatus ja tupakointi
        parvekkeella.Ikkunaa täytyy saada pitää kesällä auki,muuten tukehtuu.
        Jospa lapset otettaisiin aikanaan sisälle ja laitetaan nukkumaan,niin
        ehtisi aiemmin rupattelut parvekkeella hoitaa.

        Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Pitää kunnioittaa toisen ihmisen kotirauhaa. Kivaa kesän jatkoa kaikesta huolimatta :)

      • Korvatulpat on

        Ei kai ole tarvetta vastata sellaisiin asioihin, jotka eivät itseä koske.
        Jokaisella on oikeus valita asumismuotonsa ja että tämä olisi viihtyisää
        niin on laadittu järjestyssäännöt.
        Hyvää kesän jatkoa Kyllästyneellekkin.

      • minä vaan

        Onhan se tuokin vastaus. Voihan sitä kestää ihan minkälaista mekkalaa tahansa mutta ei varmastikkaan ole liika pyydetty jos hiukan huomioisi naapureitaan ja yleensäkkin muita ihmisiä. Onhan niissä kaupungintaloissakin järjestyssäännöt joita jokaisen tulisi noudattaa ja jos sitten joskus äänekkäämmin juhlitaan on ihan kohteliasta siitä informoida niitä naapureita, että osaavat varautua niihin korvatulppiin. Samaa mieltä kuin jo aikaisemmin joku totesi, että käytöstavat kunniaan.

      • päiväuni
        `Arska` kirjoitti:

        Mä asun helsingin kaupunkin vuokrakämpässä
        oon asunu täs 3ja puoli kuukautta täs talos on 7 rappua ja
        kerroksia on 8 ja toki tenuttelen aika rankasti ja nyt kesätalkoissa just niin
        pistin jurrissa pihakeinun tuleen ja grillikatoksen no anyway
        niin kyl mut tuntee ihan kaikki,no ei ne oikeestaan moikkaa suurin osa mitä oon kuullu niin kiroilee helvetisti ja näyttää keskisormee ,ja sit toki meiän autoparkkipaikalla kun tulin bilettämästä ja olin helvetin kännissä niin kolhin 3 talon asukkaan autoo ,en viittiny mainita ja krappiksesta ku selvisin niin vein oman autoni jemmaan ettei ne nää et mä oon mosauttanu nitten autoihin.
        huomenna bites pitää tupaantuliaiset ja mulle tulee veikon koneliikkeesta uudet stereot ja volumii riittää noin 200w et voi olla et ikkunat lentää pihalle äänivallin takii.viinaa mä oon ostanu noin 25 pulloo-SUOMIVIINAA se on halpaa ja Lidlistä 9 24 tölkin keissii kaljaa et varmaan saadaan möykkää peliin.

        Arskalla vilkas mielikuvitus mutta sehän on köyhän paras huvitus.

      • Rauhaa rakastava
        `Arska` kirjoitti:

        Mä asun helsingin kaupunkin vuokrakämpässä
        oon asunu täs 3ja puoli kuukautta täs talos on 7 rappua ja
        kerroksia on 8 ja toki tenuttelen aika rankasti ja nyt kesätalkoissa just niin
        pistin jurrissa pihakeinun tuleen ja grillikatoksen no anyway
        niin kyl mut tuntee ihan kaikki,no ei ne oikeestaan moikkaa suurin osa mitä oon kuullu niin kiroilee helvetisti ja näyttää keskisormee ,ja sit toki meiän autoparkkipaikalla kun tulin bilettämästä ja olin helvetin kännissä niin kolhin 3 talon asukkaan autoo ,en viittiny mainita ja krappiksesta ku selvisin niin vein oman autoni jemmaan ettei ne nää et mä oon mosauttanu nitten autoihin.
        huomenna bites pitää tupaantuliaiset ja mulle tulee veikon koneliikkeesta uudet stereot ja volumii riittää noin 200w et voi olla et ikkunat lentää pihalle äänivallin takii.viinaa mä oon ostanu noin 25 pulloo-SUOMIVIINAA se on halpaa ja Lidlistä 9 24 tölkin keissii kaljaa et varmaan saadaan möykkää peliin.

        Onnex ET OLE minun naapuri,lähtisit kämpästäs hyvin nopeasti!!!

      • *naapuri*

        Kyllä se vaan on niin että sääntöjä (- yörauha ) tulee kaikkien noudattaa on sitten kesä tai talvi .
        Se jolle säännöt on " liian tiukkapipoiset " olkoon se joka lähtee . eikä se joka niiden noudattamatta jättämisestä kärsii.

      • kun pitää ikkunaa yöllä
        työssä käyvä kirjoitti:

        Ei ole nipotusta,että yöllä pyydetään hiljaisuutta.
        Nousen kello neljä ylös ja vain työhön menon takia.
        On todella hermoja raastavaa, kun ensin 23 saakka aivan
        pienet lapsetkin mekastavat pihalla.Sitten joustaan sisällä,
        ennenkuin he rauhottuvat nukkumaan.Alkaa kalkatus ja tupakointi
        parvekkeella.Ikkunaa täytyy saada pitää kesällä auki,muuten tukehtuu.
        Jospa lapset otettaisiin aikanaan sisälle ja laitetaan nukkumaan,niin
        ehtisi aiemmin rupattelut parvekkeella hoitaa.

        avoinna. Lapset juoksevat pihalla vielä klo 23.

      • ärsyttää
        työssä käyvä kirjoitti:

        Ei ole nipotusta,että yöllä pyydetään hiljaisuutta.
        Nousen kello neljä ylös ja vain työhön menon takia.
        On todella hermoja raastavaa, kun ensin 23 saakka aivan
        pienet lapsetkin mekastavat pihalla.Sitten joustaan sisällä,
        ennenkuin he rauhottuvat nukkumaan.Alkaa kalkatus ja tupakointi
        parvekkeella.Ikkunaa täytyy saada pitää kesällä auki,muuten tukehtuu.
        Jospa lapset otettaisiin aikanaan sisälle ja laitetaan nukkumaan,niin
        ehtisi aiemmin rupattelut parvekkeella hoitaa.

        Minä kun haluan kuunnella musiikkia terasillani niin en kuule radiosta mitään sen takia kun kakarat kiljuu. Radiota en pidä kovalla sen takia kun fiksujen ihmisten ei pidä antaakkaan kuulua melua naapureihin. On se kummallista kun nykyään kakarat kiljuu puoleen öihin kun meillä ainakin piti olla yhdeksältä jo nukkumassa. Ei ollut telkkaria eikä videoita mihinkä istuttaa kakarat. Nykyään laiskat vanhemmat istuttavat kakaransa videoiden äärelle josta he saavat oikein mölyävät esimerkit jotta sitten möykätä pitkin öitä. Olen varmaankin paha ihminen kun olen kieltänyt naapureitten kakaroilta kiljunta leikit. Kakara perheelliset eivät välttämättä ymmärrä kuinka metelisessä töissä jotkut ovat ja ei halua kuunnella vapaa- aikanaankin samaa meteliä

        Valita sille naapurille metelistä sillä mikään asiahan ei muutu jos ei siihen puututata. Ei vittu että muka kakarat saa terrorisoida naapureita ihan mielensä mukaan ja kukaan ei uskalla puuttua asioihin! Lapsiterroristeista on jo hyviä esimerkkejä kuinha he hallitsevat vanhempiaan ja koko yhteisöä kun kukaan ei laita rajoja.

      • kiljunta
        ärsyttää kirjoitti:

        Minä kun haluan kuunnella musiikkia terasillani niin en kuule radiosta mitään sen takia kun kakarat kiljuu. Radiota en pidä kovalla sen takia kun fiksujen ihmisten ei pidä antaakkaan kuulua melua naapureihin. On se kummallista kun nykyään kakarat kiljuu puoleen öihin kun meillä ainakin piti olla yhdeksältä jo nukkumassa. Ei ollut telkkaria eikä videoita mihinkä istuttaa kakarat. Nykyään laiskat vanhemmat istuttavat kakaransa videoiden äärelle josta he saavat oikein mölyävät esimerkit jotta sitten möykätä pitkin öitä. Olen varmaankin paha ihminen kun olen kieltänyt naapureitten kakaroilta kiljunta leikit. Kakara perheelliset eivät välttämättä ymmärrä kuinka metelisessä töissä jotkut ovat ja ei halua kuunnella vapaa- aikanaankin samaa meteliä

        Valita sille naapurille metelistä sillä mikään asiahan ei muutu jos ei siihen puututata. Ei vittu että muka kakarat saa terrorisoida naapureita ihan mielensä mukaan ja kukaan ei uskalla puuttua asioihin! Lapsiterroristeista on jo hyviä esimerkkejä kuinha he hallitsevat vanhempiaan ja koko yhteisöä kun kukaan ei laita rajoja.

        10-hengen poikalauma terrorisoi piha-aluetta .2-vuotta kestänyt tätä menoa.Koskaan en oo vanhempia nähnyt,aina lauma liikkuu omineen. Onneksi tulevat vasta 10.30 hujakoilla,sitten se alkaa.......vittu. Ja ihan meidän aidan takana viettävät suurimman osan päivästä. 2-metrin päässä olevalla tuuletustelineellä. Vittu sitä meteliä,varsinkin se yksi mulkku kakara.

    • tietysti

      Meidän talossa ei ole hissiä. Tunnen kaikki samassa rapussa asuvat ja muissakin pääsääntöisesti ainakin ulkonäöltä. Oman rapun väestä vain vastakkaisen asunnon teinityttö ei tervehdi, kaikkien muiden kanssa voi jutella. :-)

      Maailmassa olisi todella paljon vähemmän ongelmia, jos ihmiset näkisivät edes sen verran vaivaa, että tutustuisivat naapureihinsa. Naapuri on ihminen, miksi häntä pitää pitää vihamiehenä ihan vain siksi, että hän sattuu asumaan siinä? Tuo asenne luo ilman muuta vastakkaisen asenteen ja siinä sitten ihmetellään miksi naapureiden kanssa on vaikeaa...

      Puhukaa toisillenne niin ei tarvitse kirjoitella netissä p..aa ja aikakin kuluu mukavammin.

      • tervehdin kaikkia

        mutta tiedän nimeltä harvan. Entisessä omakotitalossa en tiennyt minua myöhemmin rakentaneiden naapurien nimiä, eikä haitannut yhtään.

    • elliivo

      Minä asun melko pienessä kaupungissa ja täällä on aika välitöntä porukkaa.

      Asun VVO:n ns. luhtitalossa ja asuntoja on yli 50 tässä taloyhtiössä.

      Harvoin pystyy pihan läpi kulkemaan niin että ei jonkun naapurin kanssa vaihda kuulumisia. Olen alusta asti pitänyt rikkautena sitä että täällä ihmiset puhuvat toisilleen.
      Joskus kun sattuu hyvin niin saattaa vierähtää pitkä tovi pihalla rupatellessa.

      Olen asunut tässä liki kaksitoista vuotta.

      • Kaikkea sitä täytyykin

        kunnollisen ihmisen kestää.

      • yäktyyppi
        Kaikkea sitä täytyykin kirjoitti:

        kunnollisen ihmisen kestää.

        Sama peli jatkuu sitten sielläkin.

    • naapurisiko

      Asuin aiemmin isossa kerrostalossa ja täytyy sanoa, että siellä kukaan ei tervehtinyt minua ja tuskin muitakaan. Nyt asun kolmekerroksisessa melko pienessä kerrostalossa ja täällä opin tuntemaan naapureitani kun otin koiranpennun :D Sen kanssa nimittäin tulee oltua tuossa pihassa niin paljon että näkee kaikkia jatkuvasti... ja tottakai kaikki haluavat tulla tuota moikkaamaan ;) Nyt on ainoastaan yksi pariskunta joka ei tervehdi rappukäytävässä.

    • enkä haluakaan

      En tunne naapureitani, rehellisesti sanottuna en edes tiedä minkä näköisiä seinänaapurini ovat, puhumattakaan yläpuolen naapureista (asun ensimmäisessä kerroksessa). Ei yksinkertaisesti kiinnosta tuntea naapureita tai sosialisoida heidän kanssaan. Jos satun törmäämään samalla kun näen että he tulevat/menevät kotiinsa, niin sanon "terve". Muussa tapauksessa en sanoisi, koska en edes tietäisi keitä ovat ja minulla on huono kasvomuisti (olen siis nähnyt seinänaapurini vilaukselta, mutten muista miltä näyttävät).

      Sama epäsosiaalisuus koskee kaiken maailman talkoita, en osallistu moisiin. Maksan vastiketta siitä, että taloyhtiö hoitaa hommat.

      Tämä on mielestäni kerrostaloasumisen parhaita puolia - ei tarvitse tuntea naapureita. Rivitalossakin olen asunut joskus (vuokralla) ja silloin tulee sellainen tunne, että jos ei naapureille sano mitään kun ovat samaan aikaan pihalla, tai kun näkee muualla, niin saa kusipään maineen. Sama juttu omakotitaloissa, jos naapuri on lähellä.

      Olen kyllä muuten sosiaalinen ja minulla on laaja ystäväpiiri ja työtuttuja joka mantereelta. Mutta kotini on linnani ja rauhan tyyssijani. Täällä haluan levätä ja asua poissa kutsumattomien ihmisten ulottuvilta.

      Huom, jos naapuri tulee juttelemaan tai tervehtii, niin en tietenkään kävele nokka pystyssä ohi. Toivon vaan, ettei näin tapahtuisi. Tervehtiminen riittää.

      • Love thy neighbour

        "Ei yksinkertaisesti kiinnosta tuntea naapureita tai sosialisoida heidän kanssaan"
        Ja seuraavassa lauseessa kirjoitat olevasi muuten sosiaalinen. Sosiaalisuus tulee parhaiten esiin juuri siinä mitä ajattelet kanssasi samassa yhteisössä asuvista. Eli minä kyllä kutsuisin sinua selvästi anti-sosiaaliseksi. Ja ihmettelet vielä miksi saat kusipään maineen. Saisit ottaa opiksi lapsista, joita sinulla toivottavasti ei ole, ei kestä kuin muutama tunti kun juuri taloon muuttaneet tarhalaiset leikkivät pihalla keskenään talon vanhojen pikkuasukkien kanssa. Aikuisilta tämä välittömyys puuttuu. Paitsi pohjois-suomalaisilta! :)

        Yhteisöllisyys on valitettavasti katoamassa Suomesta kokonaan. Kiitos sinun laisien sitruunanaamojen, joille ei tee mieli sanoa mitään, koska vastaus on yleensä kyllästynyt mörähdys. Silti tervehdin itse aina naapureitani iloisesti, oli vastaus mikä tahansa.

        Jos haluat olla täysin yksinäsi ja erakkona niin miksi asut kaupungissa?

      • Käytöstavat kunniaan

        Asun omakotitalossa, mutta olen läpikäynyt vuosien saatossa kaikki asumismuodot. Kerrostaloasumisessa parhain puoli on juurikin se, että lapsilla on suuressa taloyhtiössä kavereita. Tämänkaltaisella alueella on selvä hierarkia; jopa kiinteistövälittäjä mainitsi aikoinaan, että tänne halutaan "hyviä tyyppejä". Hän taisi tarkoittaa "Euroopan omistajia" sekä "tiedotusalan tyyppejä" eli suomeksi: juoruämmiä ja myös miehisiä vastineita eli juorupettereitä.

        En välitä enää tervehtiä naapureitani: aikanaan tervehdin kaikkia tasapuolisesti, mutta kadun toisella puolella ei moneen vuoteen edes vastattu tervehdykseen. Rajanaapuri kuvitteli olevansa huomattavasti koulutetumpi kuin aidan takana ja käyttäytyi sen mukaan. Hän ei myöskään osaa vastata tervehdykseen.

        Tämä kaupunginosa on saanut jonkun yhteisöllisyyspalkinnon, mutta täällä tapahtuu huomattavan paljon vakaviakin väkivaltarikoksia. Mistä tämä johtuu? Ehkä asukkailla kuitenkin on ahdistunut olo, kun joutuvat kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Homogeeninen asuinalue on utopiaa...

      • ...................
        Love thy neighbour kirjoitti:

        "Ei yksinkertaisesti kiinnosta tuntea naapureita tai sosialisoida heidän kanssaan"
        Ja seuraavassa lauseessa kirjoitat olevasi muuten sosiaalinen. Sosiaalisuus tulee parhaiten esiin juuri siinä mitä ajattelet kanssasi samassa yhteisössä asuvista. Eli minä kyllä kutsuisin sinua selvästi anti-sosiaaliseksi. Ja ihmettelet vielä miksi saat kusipään maineen. Saisit ottaa opiksi lapsista, joita sinulla toivottavasti ei ole, ei kestä kuin muutama tunti kun juuri taloon muuttaneet tarhalaiset leikkivät pihalla keskenään talon vanhojen pikkuasukkien kanssa. Aikuisilta tämä välittömyys puuttuu. Paitsi pohjois-suomalaisilta! :)

        Yhteisöllisyys on valitettavasti katoamassa Suomesta kokonaan. Kiitos sinun laisien sitruunanaamojen, joille ei tee mieli sanoa mitään, koska vastaus on yleensä kyllästynyt mörähdys. Silti tervehdin itse aina naapureitani iloisesti, oli vastaus mikä tahansa.

        Jos haluat olla täysin yksinäsi ja erakkona niin miksi asut kaupungissa?

        Olet varmaan nainen? Sen verran hyvin väistelit todellisia rivejä ja koitit lukea niiden välistä. Ja väärin meni, totaalisesti.

        Eikö sosiaalinen ihminen voi valita milloin ei ole sosiaalinen? Eikö voi olla yhtä paikkaa maailmassa, jossa ei tarvitse olla sosiaalinen tuntemattomia kohtaan? Minulla se on oma koti.

        Missä viestissäni väitettiin minun olevan sitruunanaama? Hymyillen ja kohteliaasti tervehdin naapureitani, jos sellaisia satun rappukäytävässä näkemään. Ulkosalla en tunnista heitä. En myöskään sanonut, että minulla on kusipään maine, eikä asia näin ole. Uskon, että naapurini tietävät, että haluan elää rauhassa, ja asian täysin hyväksyvät.

        Jos nyt kerran rivien ohi -lukemista harrastetaan, niin sinä olet sitten pahemman luokan kyttääjä ja tunget nenäsi asioihin, jotka eivät sinulle kuulu. Häiritset myös ihmisiä, jotka eivät halua olla kanssasi tekemisissä. Koita hyväksyä, että kaikki eivät halua olla kavereitasi, vaikka varmasti uskot olevasi maailman mahtavin tyyppi.

      • Joukossa rauhassa
        Love thy neighbour kirjoitti:

        "Ei yksinkertaisesti kiinnosta tuntea naapureita tai sosialisoida heidän kanssaan"
        Ja seuraavassa lauseessa kirjoitat olevasi muuten sosiaalinen. Sosiaalisuus tulee parhaiten esiin juuri siinä mitä ajattelet kanssasi samassa yhteisössä asuvista. Eli minä kyllä kutsuisin sinua selvästi anti-sosiaaliseksi. Ja ihmettelet vielä miksi saat kusipään maineen. Saisit ottaa opiksi lapsista, joita sinulla toivottavasti ei ole, ei kestä kuin muutama tunti kun juuri taloon muuttaneet tarhalaiset leikkivät pihalla keskenään talon vanhojen pikkuasukkien kanssa. Aikuisilta tämä välittömyys puuttuu. Paitsi pohjois-suomalaisilta! :)

        Yhteisöllisyys on valitettavasti katoamassa Suomesta kokonaan. Kiitos sinun laisien sitruunanaamojen, joille ei tee mieli sanoa mitään, koska vastaus on yleensä kyllästynyt mörähdys. Silti tervehdin itse aina naapureitani iloisesti, oli vastaus mikä tahansa.

        Jos haluat olla täysin yksinäsi ja erakkona niin miksi asut kaupungissa?

        "Jos haluat olla täysin yksinäsi ja erakkona niin miksi asut kaupungissa?"

        En tajua tätä logiikkaa ollenkaan. Juuri kaupungissahan tuollainen yksinään ja erakkona asuminen parhaiten onnistuu!

        Maalla se ei onnistu mitenkään, koska porukan vähyydestä johtuen kaikki pakostakin oppivat tuntemaan toisensa ja tietävät toistensa asiat. Onhan sen "erakonkin" pakko kylillä käydä; kaupassa ja postissa jne. ainakin.

        Mutta mitä suurempi kaupunki, sen enemmän saa olla halutessaan yksin. Ihanaa!

        Minä ja mieheni olemme juuri tuollaisia kuin aloittaja. Asumme isossa kerrostalossa Helsingin keskustassa; naapureita emme tunne lainkaan eikä ole mitään kiinnostusta tunteakaan. Jos satumme samaan aikaan rappukäytävään niin tottakai nyökkäämme ja sanomme hei. Kuuden vuoden aikana ei kenenkään kanssa ole sen enempää sananvaihtoa syntynyt, mikä meistä on vain ja ainoastaan mukavaa.

        Luojan kiitos tässä talossa ei edes järjestetä mitään talkoita.

      • Love thy neighbour
        ................... kirjoitti:

        Olet varmaan nainen? Sen verran hyvin väistelit todellisia rivejä ja koitit lukea niiden välistä. Ja väärin meni, totaalisesti.

        Eikö sosiaalinen ihminen voi valita milloin ei ole sosiaalinen? Eikö voi olla yhtä paikkaa maailmassa, jossa ei tarvitse olla sosiaalinen tuntemattomia kohtaan? Minulla se on oma koti.

        Missä viestissäni väitettiin minun olevan sitruunanaama? Hymyillen ja kohteliaasti tervehdin naapureitani, jos sellaisia satun rappukäytävässä näkemään. Ulkosalla en tunnista heitä. En myöskään sanonut, että minulla on kusipään maine, eikä asia näin ole. Uskon, että naapurini tietävät, että haluan elää rauhassa, ja asian täysin hyväksyvät.

        Jos nyt kerran rivien ohi -lukemista harrastetaan, niin sinä olet sitten pahemman luokan kyttääjä ja tunget nenäsi asioihin, jotka eivät sinulle kuulu. Häiritset myös ihmisiä, jotka eivät halua olla kanssasi tekemisissä. Koita hyväksyä, että kaikki eivät halua olla kavereitasi, vaikka varmasti uskot olevasi maailman mahtavin tyyppi.

        Sinusta saa kirjoituksesi perusteella todella negatiivisen kuvan. Ehkä se on tahallista ärsyttämistä, mutta olet jollakin tavalla hieman rajoittunut.

        Jokainen meistä aikuisista on enemmän tai vähemmän oman lapsuutemme ja elämänkokemustemme summa. Sinusta jää kuva ihmisestä, joka on kärsimätön, epäsosiaalinen, puolusteleva, "pullossa kasvatettu" ja tekstistäsi kuvastui myös hitunen naisvihaa. Ehkä ymmärrän sinut täysin väärin, mutta kyllä ystävät, naapurit, mikä tahansa ihmiskontakti on terveellisempää kuin halu olla toisille näkymätön.

        Yksi lapsuudenkodistani tarttunut asia on kohteliaisuus. Minua ei kasvatettu kohteliaaksi vaan opin sen äitini käytöksestä. Mutta ei naapurin tervehtiminen ole mikään kohteliaisuuskysymys. Se tervehdys tulee ihan automaattisesti. Samassa talossa/pihassa kun ollaan. Tervehtiminen on kanssakäymistä.

        Ehkä tästä on juuri kyse, toistat kotona oppimaasi kaavaa, naapureille sun muille ei jutella. Ehkä kyse on henkisistä asioista. Ihmisiä on erillaisia, sosiaalisia, ujoja, introverttejä ja ekstroverttejä. Itse olen melko hiljainen vieraiden ihmisten seurassa, mutta hiukan tutustuttuani saan kyllä kielenkannat irtoamaan.

        Kotini on lepopaikka ja olen tehnyt siitä itselleni viihtyisän. Minusta on mukava kutsua porukoita kahville ja iltaa viettämään, vaikka kiireisiä ollaankin. Ei se murra kotini ilmapiiriä, jos muutama kaveri välillä vieraileekin.

        Saat olla minun puolestani yksinäsi siellä kämpässä, älä puhu kellekään, mutta kun tekstistäsi kuvastuu halu täydelliseen eristyneisyyteen, niin herää kysymys, saatko elämästä kaiken irti?
        Haluat valita hetket joina olet sosiaalinen. Ok, ymmärrän, mutta millaisissa tilanteissa sitten olet sosiaalinen? En ole psykologiaa lukenut, joten tekstisi ei ehkä auennut minulle hyvin. Toivottavasti kuitenkin harrastat ja käyt ulkona, olet sosiaalinen kotisi ulkopuolella. Hyvää kesän jatkoa kuitenkin ja moikataan kun tavataan! ;)

      • Kotini on linnani
        ................... kirjoitti:

        Olet varmaan nainen? Sen verran hyvin väistelit todellisia rivejä ja koitit lukea niiden välistä. Ja väärin meni, totaalisesti.

        Eikö sosiaalinen ihminen voi valita milloin ei ole sosiaalinen? Eikö voi olla yhtä paikkaa maailmassa, jossa ei tarvitse olla sosiaalinen tuntemattomia kohtaan? Minulla se on oma koti.

        Missä viestissäni väitettiin minun olevan sitruunanaama? Hymyillen ja kohteliaasti tervehdin naapureitani, jos sellaisia satun rappukäytävässä näkemään. Ulkosalla en tunnista heitä. En myöskään sanonut, että minulla on kusipään maine, eikä asia näin ole. Uskon, että naapurini tietävät, että haluan elää rauhassa, ja asian täysin hyväksyvät.

        Jos nyt kerran rivien ohi -lukemista harrastetaan, niin sinä olet sitten pahemman luokan kyttääjä ja tunget nenäsi asioihin, jotka eivät sinulle kuulu. Häiritset myös ihmisiä, jotka eivät halua olla kanssasi tekemisissä. Koita hyväksyä, että kaikki eivät halua olla kavereitasi, vaikka varmasti uskot olevasi maailman mahtavin tyyppi.

        Ymmärrän sinua täysin.

        Elän itse samalla tavalla. Kirjoituksesi olivat hyviä.

        Minä en halua aina olla sosiaalinen kotonani edes tutuille. En siis avaa ovea, jos ei tulosta ole ilmoitettu etukäteen. (Ei, en käy edes ovisilmästä katsomasta.)

        Tarvitsen oman tilani ja aikani.

        Tervehdin naapureitani ja voin muutaman sanan vaihtaa, mutta ei mitään henkilökohtaista.

        Minäkään en ole omasta mielestäni mikään sitruunanaama. Päinvastoin.

        Elän ja annan muidenkin elää!

      • Kotini on linnani
        Love thy neighbour kirjoitti:

        Sinusta saa kirjoituksesi perusteella todella negatiivisen kuvan. Ehkä se on tahallista ärsyttämistä, mutta olet jollakin tavalla hieman rajoittunut.

        Jokainen meistä aikuisista on enemmän tai vähemmän oman lapsuutemme ja elämänkokemustemme summa. Sinusta jää kuva ihmisestä, joka on kärsimätön, epäsosiaalinen, puolusteleva, "pullossa kasvatettu" ja tekstistäsi kuvastui myös hitunen naisvihaa. Ehkä ymmärrän sinut täysin väärin, mutta kyllä ystävät, naapurit, mikä tahansa ihmiskontakti on terveellisempää kuin halu olla toisille näkymätön.

        Yksi lapsuudenkodistani tarttunut asia on kohteliaisuus. Minua ei kasvatettu kohteliaaksi vaan opin sen äitini käytöksestä. Mutta ei naapurin tervehtiminen ole mikään kohteliaisuuskysymys. Se tervehdys tulee ihan automaattisesti. Samassa talossa/pihassa kun ollaan. Tervehtiminen on kanssakäymistä.

        Ehkä tästä on juuri kyse, toistat kotona oppimaasi kaavaa, naapureille sun muille ei jutella. Ehkä kyse on henkisistä asioista. Ihmisiä on erillaisia, sosiaalisia, ujoja, introverttejä ja ekstroverttejä. Itse olen melko hiljainen vieraiden ihmisten seurassa, mutta hiukan tutustuttuani saan kyllä kielenkannat irtoamaan.

        Kotini on lepopaikka ja olen tehnyt siitä itselleni viihtyisän. Minusta on mukava kutsua porukoita kahville ja iltaa viettämään, vaikka kiireisiä ollaankin. Ei se murra kotini ilmapiiriä, jos muutama kaveri välillä vieraileekin.

        Saat olla minun puolestani yksinäsi siellä kämpässä, älä puhu kellekään, mutta kun tekstistäsi kuvastuu halu täydelliseen eristyneisyyteen, niin herää kysymys, saatko elämästä kaiken irti?
        Haluat valita hetket joina olet sosiaalinen. Ok, ymmärrän, mutta millaisissa tilanteissa sitten olet sosiaalinen? En ole psykologiaa lukenut, joten tekstisi ei ehkä auennut minulle hyvin. Toivottavasti kuitenkin harrastat ja käyt ulkona, olet sosiaalinen kotisi ulkopuolella. Hyvää kesän jatkoa kuitenkin ja moikataan kun tavataan! ;)

        Sinä taidat olla tosiaan se naapurin kyllästyttävä räpätäti :)

      • Eki68_
        Kotini on linnani kirjoitti:

        Ymmärrän sinua täysin.

        Elän itse samalla tavalla. Kirjoituksesi olivat hyviä.

        Minä en halua aina olla sosiaalinen kotonani edes tutuille. En siis avaa ovea, jos ei tulosta ole ilmoitettu etukäteen. (Ei, en käy edes ovisilmästä katsomasta.)

        Tarvitsen oman tilani ja aikani.

        Tervehdin naapureitani ja voin muutaman sanan vaihtaa, mutta ei mitään henkilökohtaista.

        Minäkään en ole omasta mielestäni mikään sitruunanaama. Päinvastoin.

        Elän ja annan muidenkin elää!

        Luin tämän viestiketjun ja olen oikeassa tässä asiassa. Naapurit on aina
        pahempia kuin sukulaiset ! Muistakaa tämä. Suomalaiset kantturat on persläpi kansaa, aina kateellisia kaikessa. Jos autetaan niin sen jälkeen puhutaan selän takana, että jaa tarvi sitäkin vielä auttaa... Jos ollaan etäisiä niin ajatellaan, että onpas ne varakkaita tai ylpeitä kun ei tervehditä! Tämä perustuu omakotitalo asumiseen. Kaikkein pahimpia ovat valkokaulustyöntekijät, elikkä ne perslävet, jotka ajalevat traktoreilla tai ovat tekevinään töitä! Maalaiset rehostelevat omaisuudellaan, ehkä olisi parempi asua kerrostalossa tai haja-asutusalueella.

      • Love thy neighbour
        Kotini on linnani kirjoitti:

        Sinä taidat olla tosiaan se naapurin kyllästyttävä räpätäti :)

        Olen yli kaksikymppinen opiskelija. Sinä taas taidat olla 15-vuotias kesälomalainen. ;)

      • olet paska
        Love thy neighbour kirjoitti:

        Sinusta saa kirjoituksesi perusteella todella negatiivisen kuvan. Ehkä se on tahallista ärsyttämistä, mutta olet jollakin tavalla hieman rajoittunut.

        Jokainen meistä aikuisista on enemmän tai vähemmän oman lapsuutemme ja elämänkokemustemme summa. Sinusta jää kuva ihmisestä, joka on kärsimätön, epäsosiaalinen, puolusteleva, "pullossa kasvatettu" ja tekstistäsi kuvastui myös hitunen naisvihaa. Ehkä ymmärrän sinut täysin väärin, mutta kyllä ystävät, naapurit, mikä tahansa ihmiskontakti on terveellisempää kuin halu olla toisille näkymätön.

        Yksi lapsuudenkodistani tarttunut asia on kohteliaisuus. Minua ei kasvatettu kohteliaaksi vaan opin sen äitini käytöksestä. Mutta ei naapurin tervehtiminen ole mikään kohteliaisuuskysymys. Se tervehdys tulee ihan automaattisesti. Samassa talossa/pihassa kun ollaan. Tervehtiminen on kanssakäymistä.

        Ehkä tästä on juuri kyse, toistat kotona oppimaasi kaavaa, naapureille sun muille ei jutella. Ehkä kyse on henkisistä asioista. Ihmisiä on erillaisia, sosiaalisia, ujoja, introverttejä ja ekstroverttejä. Itse olen melko hiljainen vieraiden ihmisten seurassa, mutta hiukan tutustuttuani saan kyllä kielenkannat irtoamaan.

        Kotini on lepopaikka ja olen tehnyt siitä itselleni viihtyisän. Minusta on mukava kutsua porukoita kahville ja iltaa viettämään, vaikka kiireisiä ollaankin. Ei se murra kotini ilmapiiriä, jos muutama kaveri välillä vieraileekin.

        Saat olla minun puolestani yksinäsi siellä kämpässä, älä puhu kellekään, mutta kun tekstistäsi kuvastuu halu täydelliseen eristyneisyyteen, niin herää kysymys, saatko elämästä kaiken irti?
        Haluat valita hetket joina olet sosiaalinen. Ok, ymmärrän, mutta millaisissa tilanteissa sitten olet sosiaalinen? En ole psykologiaa lukenut, joten tekstisi ei ehkä auennut minulle hyvin. Toivottavasti kuitenkin harrastat ja käyt ulkona, olet sosiaalinen kotisi ulkopuolella. Hyvää kesän jatkoa kuitenkin ja moikataan kun tavataan! ;)

        lehmä

      • sinä olet se
        Love thy neighbour kirjoitti:

        Olen yli kaksikymppinen opiskelija. Sinä taas taidat olla 15-vuotias kesälomalainen. ;)

        pahin lehmä ja rasisti koko vitun etelä suomessa.

      • Hyvä kommentti
        Love thy neighbour kirjoitti:

        "Ei yksinkertaisesti kiinnosta tuntea naapureita tai sosialisoida heidän kanssaan"
        Ja seuraavassa lauseessa kirjoitat olevasi muuten sosiaalinen. Sosiaalisuus tulee parhaiten esiin juuri siinä mitä ajattelet kanssasi samassa yhteisössä asuvista. Eli minä kyllä kutsuisin sinua selvästi anti-sosiaaliseksi. Ja ihmettelet vielä miksi saat kusipään maineen. Saisit ottaa opiksi lapsista, joita sinulla toivottavasti ei ole, ei kestä kuin muutama tunti kun juuri taloon muuttaneet tarhalaiset leikkivät pihalla keskenään talon vanhojen pikkuasukkien kanssa. Aikuisilta tämä välittömyys puuttuu. Paitsi pohjois-suomalaisilta! :)

        Yhteisöllisyys on valitettavasti katoamassa Suomesta kokonaan. Kiitos sinun laisien sitruunanaamojen, joille ei tee mieli sanoa mitään, koska vastaus on yleensä kyllästynyt mörähdys. Silti tervehdin itse aina naapureitani iloisesti, oli vastaus mikä tahansa.

        Jos haluat olla täysin yksinäsi ja erakkona niin miksi asut kaupungissa?

        Sosiaalinen mukamas, sosiaalinen parhaiden ystävien kanssa, se ei o sosiaalisuutta. Tässä maasa näit hiton perlkureita riittää, ei uskalleta moikata naapureita ei kiinnosta tutustua ei mitään. Uskomatonta jengiä, mä asun keskellä Helsingiä ja tunen rapusta lähes kaikki yhdessä jopa juhlittu naapureilla. Talo on iso 6 kerroksinen hissillä.

      • täällä missä
        olet paska kirjoitti:

        lehmä

        ei asiat laskisi juuri tälle tasolle mitä tässä yllä^^ ?! Käsittämätöntä?!

      • minustakaan
        Love thy neighbour kirjoitti:

        "Ei yksinkertaisesti kiinnosta tuntea naapureita tai sosialisoida heidän kanssaan"
        Ja seuraavassa lauseessa kirjoitat olevasi muuten sosiaalinen. Sosiaalisuus tulee parhaiten esiin juuri siinä mitä ajattelet kanssasi samassa yhteisössä asuvista. Eli minä kyllä kutsuisin sinua selvästi anti-sosiaaliseksi. Ja ihmettelet vielä miksi saat kusipään maineen. Saisit ottaa opiksi lapsista, joita sinulla toivottavasti ei ole, ei kestä kuin muutama tunti kun juuri taloon muuttaneet tarhalaiset leikkivät pihalla keskenään talon vanhojen pikkuasukkien kanssa. Aikuisilta tämä välittömyys puuttuu. Paitsi pohjois-suomalaisilta! :)

        Yhteisöllisyys on valitettavasti katoamassa Suomesta kokonaan. Kiitos sinun laisien sitruunanaamojen, joille ei tee mieli sanoa mitään, koska vastaus on yleensä kyllästynyt mörähdys. Silti tervehdin itse aina naapureitani iloisesti, oli vastaus mikä tahansa.

        Jos haluat olla täysin yksinäsi ja erakkona niin miksi asut kaupungissa?

        Olen periaatteessa ihan samanlainen. Tykkään kyllä rupatella mukavia ja tutustua ihmisiin, mutta jotenkin vastaan puskista tupsahtavat naapurit 6 aikaan aamulla, kun olen räjähtäneen näköisenä juuri kömpinyt ylös sängystä ja koiran kanssa ulos eivät ole mikään ihanin yllätys. Yleensä tarkkailen ympäristöäni ja jos en ole juttu tuulella vaihdan omaa suuntaani, jos huomaan jonkun naapuriston henkilön, jonka voin olettaa alkavan jutella jotain, lähestyvän. Sitten jos taas olen juttu tuulella menen vaikka lähipuistoon istuskelemaan tai moikkaan jo kaukaa. Ei mitään ristiriitaa, vain hetken mielentiloja. Lisäksii naapureissani on sellaisia henkilöitä joihin en edes halua tutustua. Ja minuun pätee myös se, että haluan pitää kiinni kotini rauhasta. Juuri muu minua ei vihastuttaisi niin paljon kotona, kuin se että joku naapuri, vaikka olisi mukava, tuppaantuisi yllättäen kylään.
        Niin ja aloittajalle tiedoksi, olen nainen. Sinä tunnut olevan sovinisti.
        Ja edelliselle vastaajalle. Maalla ei kauheammin ole yliopistoja, joten ei ole vara valita missä asun!

      • sekopää
        Love thy neighbour kirjoitti:

        Sinusta saa kirjoituksesi perusteella todella negatiivisen kuvan. Ehkä se on tahallista ärsyttämistä, mutta olet jollakin tavalla hieman rajoittunut.

        Jokainen meistä aikuisista on enemmän tai vähemmän oman lapsuutemme ja elämänkokemustemme summa. Sinusta jää kuva ihmisestä, joka on kärsimätön, epäsosiaalinen, puolusteleva, "pullossa kasvatettu" ja tekstistäsi kuvastui myös hitunen naisvihaa. Ehkä ymmärrän sinut täysin väärin, mutta kyllä ystävät, naapurit, mikä tahansa ihmiskontakti on terveellisempää kuin halu olla toisille näkymätön.

        Yksi lapsuudenkodistani tarttunut asia on kohteliaisuus. Minua ei kasvatettu kohteliaaksi vaan opin sen äitini käytöksestä. Mutta ei naapurin tervehtiminen ole mikään kohteliaisuuskysymys. Se tervehdys tulee ihan automaattisesti. Samassa talossa/pihassa kun ollaan. Tervehtiminen on kanssakäymistä.

        Ehkä tästä on juuri kyse, toistat kotona oppimaasi kaavaa, naapureille sun muille ei jutella. Ehkä kyse on henkisistä asioista. Ihmisiä on erillaisia, sosiaalisia, ujoja, introverttejä ja ekstroverttejä. Itse olen melko hiljainen vieraiden ihmisten seurassa, mutta hiukan tutustuttuani saan kyllä kielenkannat irtoamaan.

        Kotini on lepopaikka ja olen tehnyt siitä itselleni viihtyisän. Minusta on mukava kutsua porukoita kahville ja iltaa viettämään, vaikka kiireisiä ollaankin. Ei se murra kotini ilmapiiriä, jos muutama kaveri välillä vieraileekin.

        Saat olla minun puolestani yksinäsi siellä kämpässä, älä puhu kellekään, mutta kun tekstistäsi kuvastuu halu täydelliseen eristyneisyyteen, niin herää kysymys, saatko elämästä kaiken irti?
        Haluat valita hetket joina olet sosiaalinen. Ok, ymmärrän, mutta millaisissa tilanteissa sitten olet sosiaalinen? En ole psykologiaa lukenut, joten tekstisi ei ehkä auennut minulle hyvin. Toivottavasti kuitenkin harrastat ja käyt ulkona, olet sosiaalinen kotisi ulkopuolella. Hyvää kesän jatkoa kuitenkin ja moikataan kun tavataan! ;)

        Huh huh, tais vähän riistäytyä käsistä toi sun purkautuminen... Kyllä tuntuu siltä että sulla niitä ongelmia on ihan tarpeeks ilman että sä elät niitä tuntemattomien ihmisten kautta.
        Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan...

      • Tanttatantta
        Love thy neighbour kirjoitti:

        "Ei yksinkertaisesti kiinnosta tuntea naapureita tai sosialisoida heidän kanssaan"
        Ja seuraavassa lauseessa kirjoitat olevasi muuten sosiaalinen. Sosiaalisuus tulee parhaiten esiin juuri siinä mitä ajattelet kanssasi samassa yhteisössä asuvista. Eli minä kyllä kutsuisin sinua selvästi anti-sosiaaliseksi. Ja ihmettelet vielä miksi saat kusipään maineen. Saisit ottaa opiksi lapsista, joita sinulla toivottavasti ei ole, ei kestä kuin muutama tunti kun juuri taloon muuttaneet tarhalaiset leikkivät pihalla keskenään talon vanhojen pikkuasukkien kanssa. Aikuisilta tämä välittömyys puuttuu. Paitsi pohjois-suomalaisilta! :)

        Yhteisöllisyys on valitettavasti katoamassa Suomesta kokonaan. Kiitos sinun laisien sitruunanaamojen, joille ei tee mieli sanoa mitään, koska vastaus on yleensä kyllästynyt mörähdys. Silti tervehdin itse aina naapureitani iloisesti, oli vastaus mikä tahansa.

        Jos haluat olla täysin yksinäsi ja erakkona niin miksi asut kaupungissa?

        Töiden vuoksi tai siksi että olen asunut ikäni täällä. En myöskään pidä siitä että väkipakolla joutuu naapureitaan tervehtimään. Moikkaan jos minua moikataan ja jos kerran moikkaan ensimmäisenä enkä saa vastakaikua lakkaan heti yrittämästä: ei pakolla eikä väkisin. Minäkään en tunne naapureitani, paria kasvoa lukuunottamatta, jos tulevat jossain vastaan.
        Sen sijaan naapurini joka valitti sairaan lapsen valvomisesta, haukkui minut huonoksi hoitajaksi, ajoi minut kahdesti lähes ulos tieltä kiilaamalla todella vaarallisesti eteeni, tuijottelee kädet vyötäröllään parvekkeeltaan ja valitti kaksi edellistä vuokralaista pois asunnosta, hänen kasvonsa minä olen opetellut. Ne muistuttavat paljon Archie Bunkerin kasvoja. Häntä minä en tervehdi. Mutta hän on ainoa. Tosin hänen vaimonsa lakkasi myös samalla tervehtimästä vaikka ei minulla ole häntä vastaan mitään.
        En tahdo tuntea naapureitani liian hyvin, kuten en myöskään työtovereitani. Tahdon itse valita ystävät ja tuttavat. Saatan iloisesti rupatella kaupan kassalle tmv., mutta silloin kun itse tahdon. Minulla on oikeus myös olla hiljaa, kuten naapureillanikin. Jos en ole yhteisöllinen ja olen toinen sitruunanaama täällä niin so what, se olen minä.
        Ikäkin saattaa vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen talossa, ehkä meillä osalla on jo isot lapset, kotona ei asu eläinystäviä, asumme puolet vuodesta etelässä tms? Tai ollaan jo käyty läpi tuo yhteisöllisyys? Oletko sinä vähemmän happaman oloinen nimitellessäsi ventovieraita ihmisiä netissä? Olen täysin varma etten tahtoisi tuntea sinua livessä ja toivon kovasti ettet ole naapurini.
        Olen siis linjalla, että sitä saa mitä tilaa.

      • e.rakko-tuu
        Love thy neighbour kirjoitti:

        Sinusta saa kirjoituksesi perusteella todella negatiivisen kuvan. Ehkä se on tahallista ärsyttämistä, mutta olet jollakin tavalla hieman rajoittunut.

        Jokainen meistä aikuisista on enemmän tai vähemmän oman lapsuutemme ja elämänkokemustemme summa. Sinusta jää kuva ihmisestä, joka on kärsimätön, epäsosiaalinen, puolusteleva, "pullossa kasvatettu" ja tekstistäsi kuvastui myös hitunen naisvihaa. Ehkä ymmärrän sinut täysin väärin, mutta kyllä ystävät, naapurit, mikä tahansa ihmiskontakti on terveellisempää kuin halu olla toisille näkymätön.

        Yksi lapsuudenkodistani tarttunut asia on kohteliaisuus. Minua ei kasvatettu kohteliaaksi vaan opin sen äitini käytöksestä. Mutta ei naapurin tervehtiminen ole mikään kohteliaisuuskysymys. Se tervehdys tulee ihan automaattisesti. Samassa talossa/pihassa kun ollaan. Tervehtiminen on kanssakäymistä.

        Ehkä tästä on juuri kyse, toistat kotona oppimaasi kaavaa, naapureille sun muille ei jutella. Ehkä kyse on henkisistä asioista. Ihmisiä on erillaisia, sosiaalisia, ujoja, introverttejä ja ekstroverttejä. Itse olen melko hiljainen vieraiden ihmisten seurassa, mutta hiukan tutustuttuani saan kyllä kielenkannat irtoamaan.

        Kotini on lepopaikka ja olen tehnyt siitä itselleni viihtyisän. Minusta on mukava kutsua porukoita kahville ja iltaa viettämään, vaikka kiireisiä ollaankin. Ei se murra kotini ilmapiiriä, jos muutama kaveri välillä vieraileekin.

        Saat olla minun puolestani yksinäsi siellä kämpässä, älä puhu kellekään, mutta kun tekstistäsi kuvastuu halu täydelliseen eristyneisyyteen, niin herää kysymys, saatko elämästä kaiken irti?
        Haluat valita hetket joina olet sosiaalinen. Ok, ymmärrän, mutta millaisissa tilanteissa sitten olet sosiaalinen? En ole psykologiaa lukenut, joten tekstisi ei ehkä auennut minulle hyvin. Toivottavasti kuitenkin harrastat ja käyt ulkona, olet sosiaalinen kotisi ulkopuolella. Hyvää kesän jatkoa kuitenkin ja moikataan kun tavataan! ;)

        "mutta kyllä ystävät, naapurit, mikä tahansa ihmiskontakti on terveellisempää kuin halu olla toisille näkymätön."
        Mua ei ainakaan kiinnosta olla näkyvä naapureille. EVVK heidän elämänsä ja sohvakalustonsa.
        Satun tykkäämään tästä kaupunginosasta ja tästä taloyhtiöstä.
        Ja ainoa asia, mistä minun kuuluu huolehtia, on oma kotini, ei muitten asiat.
        En ehkä tunne naamalta naapureita kuin muutaman, mutta ei mun tartte.
        Työssä saan olla sosiaalinen ihan tarpeeksi, ei niitten sosiaalisuuksien tartte mun kortireviirille tulla!
        En ole tuo sama tuolla, mutta samat ajatukset. Kaverit on erikseen...naapurit pysykööt kopeissaan!

      • sos. elämää kuitenkin...

        .. viettävä nainen..Niin olen nainen,olen asunut 7v samassa talossa.. vaihtuvuus iso..vuokrat huimia..elikä se on aika vaikea tietää kuka asuu tai on kyläilemässä,kun joka kk-si vaihtuu asukas varsinkin 3h koskevien as kohdalla..Itse asun kaikkein penemmässä,vaihtuvuus näissä pieni koska paikka/kautta vuokra aika kohtuullinen,koska< olen serannut tämän kaupunginosan,yksityiset asunnot ja ovat pienempiä asuintilaltaan ja vuokrat pyörivät samoissa hinnoissa.

        En tiedä kuin muutaman naapurin,tervehdin ja juttelen jos minulle jutellaan.. Yksi vaikea asukas aina joukossa,yritti 3v saada minulle häädön,no täällä sitä ollaan ja asutaan edelleen.Teki kaikensa .. hanoista, kaappien paukutteleusta, ja kävelystä(tosin asun hänen alakerrassa),sanoinkin kerran hälle olen aikamoinen "hämähäkkinainen,että kattoja pitkin liikun".. en ole antanut periksi.. nyt olen huomannut että on sulkeutunut kotiinsa,suurinpiirtein pelkää ihmisiä.. ei tule samaan hissiin kenenkään kanssa..no sai mitä tilasi.. se siitä!!

        Tässä talossa kuitenkin käsittääkseni,nuorta porukkaa.. täällä isot terassimaiset parvekkeet.. kesäisin pirskeitä pidetään saunotaan ja ollaan partsilla porukalla.. tapahtuu usein samaan aikaan kaikilla pirskeet,aina kun helle sää.Minua ei häiritse,saan nukuttua ym. yleensä lopettavat kaiketi kun lähtevät baareihin.

        Itsekkin nautiskelen parvekkeella aurinkoa olutta ja poltan röökiä,kuuntelen musaa langattomilla kuulokkeilla.. saa soittaa niin lujaa kun itse haluaa..
        Enemmän minua häiritsee kakaroiden yömelska ja kirkuna,mutta en ota siihenkään kantaa..jokainen hoitaa mukulansa niinkuin parhaaksi näkee.

        Kesästä pitää nauttia olkoonkin sitten pirskeitä tai ei,tämäkin kesä ollut tosi huono ;-/

      • olipa siinä
        sinä olet se kirjoitti:

        pahin lehmä ja rasisti koko vitun etelä suomessa.

        viestiä viestin päälle lapsukaisilta
        "SE KOIRA ÄLÄHTÄÄ JOHON KALAHTAA"

      • huh huh
        Hyvä kommentti kirjoitti:

        Sosiaalinen mukamas, sosiaalinen parhaiden ystävien kanssa, se ei o sosiaalisuutta. Tässä maasa näit hiton perlkureita riittää, ei uskalleta moikata naapureita ei kiinnosta tutustua ei mitään. Uskomatonta jengiä, mä asun keskellä Helsingiä ja tunen rapusta lähes kaikki yhdessä jopa juhlittu naapureilla. Talo on iso 6 kerroksinen hissillä.

        mielestäni on pelkästään tervettä pitäytyä naapureiden kanssa hyvän päivän tuttuina.eli moikataan ku törmätään ei muuta. entinen asuntoni jossa asuin opetti hyvin minkälaisia juoru keskuksia kerrostalot on. jos kieltäydyt yhteisistä illanistujaisista tokastaan on se ihme tyyppi ku viina ei maistu.ja kun et varaa itsellesi sauna vuoroa alkaa toinen keskustelu.kyllä viina minulle maistuu,ja pidän aidosta puu saunasta.mut seuran haluan itse valkata.

      • Love thy neighbour
        Love thy neighbour kirjoitti:

        Sinusta saa kirjoituksesi perusteella todella negatiivisen kuvan. Ehkä se on tahallista ärsyttämistä, mutta olet jollakin tavalla hieman rajoittunut.

        Jokainen meistä aikuisista on enemmän tai vähemmän oman lapsuutemme ja elämänkokemustemme summa. Sinusta jää kuva ihmisestä, joka on kärsimätön, epäsosiaalinen, puolusteleva, "pullossa kasvatettu" ja tekstistäsi kuvastui myös hitunen naisvihaa. Ehkä ymmärrän sinut täysin väärin, mutta kyllä ystävät, naapurit, mikä tahansa ihmiskontakti on terveellisempää kuin halu olla toisille näkymätön.

        Yksi lapsuudenkodistani tarttunut asia on kohteliaisuus. Minua ei kasvatettu kohteliaaksi vaan opin sen äitini käytöksestä. Mutta ei naapurin tervehtiminen ole mikään kohteliaisuuskysymys. Se tervehdys tulee ihan automaattisesti. Samassa talossa/pihassa kun ollaan. Tervehtiminen on kanssakäymistä.

        Ehkä tästä on juuri kyse, toistat kotona oppimaasi kaavaa, naapureille sun muille ei jutella. Ehkä kyse on henkisistä asioista. Ihmisiä on erillaisia, sosiaalisia, ujoja, introverttejä ja ekstroverttejä. Itse olen melko hiljainen vieraiden ihmisten seurassa, mutta hiukan tutustuttuani saan kyllä kielenkannat irtoamaan.

        Kotini on lepopaikka ja olen tehnyt siitä itselleni viihtyisän. Minusta on mukava kutsua porukoita kahville ja iltaa viettämään, vaikka kiireisiä ollaankin. Ei se murra kotini ilmapiiriä, jos muutama kaveri välillä vieraileekin.

        Saat olla minun puolestani yksinäsi siellä kämpässä, älä puhu kellekään, mutta kun tekstistäsi kuvastuu halu täydelliseen eristyneisyyteen, niin herää kysymys, saatko elämästä kaiken irti?
        Haluat valita hetket joina olet sosiaalinen. Ok, ymmärrän, mutta millaisissa tilanteissa sitten olet sosiaalinen? En ole psykologiaa lukenut, joten tekstisi ei ehkä auennut minulle hyvin. Toivottavasti kuitenkin harrastat ja käyt ulkona, olet sosiaalinen kotisi ulkopuolella. Hyvää kesän jatkoa kuitenkin ja moikataan kun tavataan! ;)

        Vau! Palasin vasta tänään viestiketjun pariin. Olen mm. rasisti ja lehmä vain sen takia, että katson olevani hyvin kasvatettu ja kohtelias. Heh heh. No ainakin teiltä löytyy huumorintajua, vaikka ei sitä yhteisöllisyyttä ja kohteliaisuutta tippaakaan :))

    • Tyyppi.

      Ahdistavaahan se vain olisi, jos naapurit kyttäisivät, tai edes laittaisivat merkille tekemiseni. Sitä vaan asutaan samassa rakennuksessa: siinä kaikki, ja siinä se saa pysyäkin.

      Itse kaipaan omaa yksityisyyttä aivan kaikelle mitä teen, ja pidän siitä tiukasti kiinni ettei kukaan riko sitä. Huomenen-verran voi tervehtivälle sanoa, mutta en halua että minuun kiinnitetään huomiota.

      • Onko sinut tunnistettu

        Olen asunut vuokralla muutaman vuoden talossa jossa suurin osa on ruotsinkielisiä
        osakkeenomistajia.Heistä ei tervehdi ,kuin yksi vanhempi rouva.
        Muut tulee nenätysten vastaan ja minä tervehdin aina,mutta en saa vastausta.Heillä on vain tyhjä katse ja ilme joka kertoo kaiken.
        Olen ollut ikäni asiakastyössä ja asiakkaat ovat pitäneet minusta,kiitoksista päätellen.
        Mutta tässä talossa en ole tuntenut koskaan kuin jotain käsittämätöntä alemmuudentunnetta.
        Olen siisti,hiljainen ,en juo,eikä edes minulla käy paljon vieraita,siispä olen nyt etsimässä uutta asuntoa "omieni"joukosta.
        Toivon,että tilalleni tulee joku joka remuaa ja rällästää ja viis veisaa naapureista
        muutenkaan !

      • opiskeluaikana
        Onko sinut tunnistettu kirjoitti:

        Olen asunut vuokralla muutaman vuoden talossa jossa suurin osa on ruotsinkielisiä
        osakkeenomistajia.Heistä ei tervehdi ,kuin yksi vanhempi rouva.
        Muut tulee nenätysten vastaan ja minä tervehdin aina,mutta en saa vastausta.Heillä on vain tyhjä katse ja ilme joka kertoo kaiken.
        Olen ollut ikäni asiakastyössä ja asiakkaat ovat pitäneet minusta,kiitoksista päätellen.
        Mutta tässä talossa en ole tuntenut koskaan kuin jotain käsittämätöntä alemmuudentunnetta.
        Olen siisti,hiljainen ,en juo,eikä edes minulla käy paljon vieraita,siispä olen nyt etsimässä uutta asuntoa "omieni"joukosta.
        Toivon,että tilalleni tulee joku joka remuaa ja rällästää ja viis veisaa naapureista
        muutenkaan !

        ja ainoat, jotka todella ystävällisesti siellä häntä tervehtivät, olivat ruotsinkielisiä. Myös minua, äitimuoria, tervehdittiin, kun kävin siellä. Tiedän silloin olleeni suomenkielisen näköinen, koska joka kaupassa minua automaattisesti alettiin palvella suomeksi. Nykyään ruotsinkielen taitoni on jo parempi ja saatan saada palvelua kummallakin kotimaisella, mikä on ilahduttava asia.

        Olen asustellut elämäni aikana kaikenlaisissa taloissa. Omakotitalossa vuokralla, kerrostalossa, rivarissa, omakotitalossa. Joka paikassa aikuistuttuani olen alkanut tervehtiä talossa asuvia tai naapureita, vaikka he tulisivat kuinka huonovointisiksi tervehdyksestäni ja katsonut, mitä tuleman pitää. Olen myös joutunut pyytämään apua naapurilta ja he ovat auttaneet. Yhdessä kerrostalossa oli vielä vanhanajan talonmies, jonka vaimo oli äärimmäisen tärkeä apu, jos jouduin itse sairastuttuani lähtemään lääkäriin. Voi, kunpa sellaisia ihmisiä olisi enemmänkin:)

        Yhdessä paikassa jaksoin tervehtiä viisi vuotta omakotitaloalueella asuneita tuppisuita naapureitani, kunnes lopetin toivottomien tapausten tervehtimisen pelkästä armosta.

        Yleensä naapurimme ovat humaltuneina yleensä tulleet kiittämään siitä, että tervehdimme aina ja jokaista. Niin tälläkin kadulla. Ei se ole mikään vaiva nostaa vähän lapasta ja hymyillä, mutta kuten sanottu ehkä 5 vuotta on joku raja ja sitten ovat ne, jotka kääntävät päänsä pois ohi kulkiessaan. Signaali on selvä. Ymmärrän.

        Kuitenkin Suomea kiertäneenä olen sitä mieltä, että tervehtiminen on hyvä tapa. Kun asuu pidempään, niin joskus saattaa tutustua johonkin naapuriin paremmin. Sekin on riski. Luin erään perustellun kirjoituksen, jossa naapurin liiallinen tuppautuminen ja rellestävä käytös aiheutti sen, että seuraavassa paikassa perhe ei halunnut tutustua kehenkään. Naapuruuskategorialla on monta eri puolta ja tässä oli vain pienen pieni osa kokemuksistani.

    • 207

      olen saanut muutaman kerran naapurista todellisen riesan.ei voi olla edes parvekkeella rauhassa,kun huudellaan seinän yli että "lainaa sitä ja tätä".ja ovi
      kello soi kokoajan.jos en avaa niin soi puhelin.tuntematon ihminen ilmestyy väkisin
      elämääni ja luulee että on yhteistä kaikki.SAIN SEMMOISEN OPETUKSEN,ETTÄ JOS
      NAAPURI EI OLE JONKUN SORTIN TUTTU,NIIN EN HALUA OLLA MISSÄÄN TEKEMISISSÄ.
      sanon rapussa ja pihalla että "terve!",ja se saa jäädä siihen.myös minun tulemiset
      ja menemiset on minun asioitani,ne ei kuulu naapureille,vaikka niitä kiinnostaakin.
      aloin myös karttamaan pihalla istuvaa "grillijengiä,pihanmafiaa"juuri näiden asioiden
      takia.

      • OMA ELÄMÄ

        Kirjoitit tosi hyvin. Itse olen kokenut aivan samoin. SAMANLAISEN TEKSTIN OLISIN ITSEKIN KIRJOITTANUT! KIITOS SINULLE!

      • Asugash

        Ovikello soi ja siellä joku pummaa muutamaa euroa ku puuttuu jostaan kaljatokasta. Sit ku kerran antaa niin se tulee toistenkin ja summa vaan kasvaa. Sitten kun sanoo ei tipu enää latin latia niin ei uskota vaan aina se ovikello vaan soi.

      • rahaa,
        Asugash kirjoitti:

        Ovikello soi ja siellä joku pummaa muutamaa euroa ku puuttuu jostaan kaljatokasta. Sit ku kerran antaa niin se tulee toistenkin ja summa vaan kasvaa. Sitten kun sanoo ei tipu enää latin latia niin ei uskota vaan aina se ovikello vaan soi.

        niin mene yksinkertaisesti pummaan itsekin. Niin teki isäni, kun naapurin sedän kaljarahat olivat aina lopussa. Naapurin pummaus loppui siihen paikkaan. Eihän sitä nyt vieraalle voi rahaa lainata... Kokeile :)

    • msda

      En voisi sanoa että tunnen mutta suunnilleen tiedän, muutamien nimet. Lähinnä niiden jotka siinä pihapiirissä eniten pyörii.
      Pääasiassa lähes jokainen tervehtii toisiaan, joidenkin kanssa voi vaihtaa muutaman sanasenkin. Tietenkään kaikkia ei satu edes rapussa näkemään. Itse huomasin kyllä eron kun muutin Tampereelta tänne, niin yhden päivän aikana tervehdin enemmän naapureita kun koko 2vuoden aikana Tampereella. Toki Tampereellakin muutamat tervehtivät mutta pääasiassa ihmiset vain kävelivät ohi edes päin katsomatta.

      Maaseudulla taasen asuneena, lähes jokaisen naapurin tiesi tai tunsi ja isäni siellä apua on tarjonnut ja myös saanut.

    • tapa on

      parempi. Tullaan heti tutuiksi eikä juoruta toisten asioista vaan kerrotaan reilusti, kuinka hyvin itsellä menee. Kyyristely alas!

      • ovat moninaiset

        Sellaset tavat on Jenkkilän pikkukaupungeissa ja omakotitalolähiöissä; ne takaa tietyn sosiaalisen turvallisuuden.

        Mut mee suurkaupunkiin jossa on 2-10 milj. asukasta ni takuulla ei samassa loputtomassa korttelissa isoissa taloissa tai pilvenpiirtäjissä välitetä kuka naapurissa asuu eikä uteliaasti kysytä mitä se tekee ja miksi ja milloin :))

        Samasta syystä moni suomalainenki kokee isossa kaupungissa voivansa elää mahdollisimman yksityistä elämää - ei ehkä tee numeroa siitä, mutta sisimmässään huokasee helpotuksesta kun ei "tulla heti tutuiksi eikä tartte kertoa kellekään kuinka hyvin (tai huonosti) ittellä menee".

    • Mindy´s

      Tai oikeammin saimme vuokrasuhteen irtisanomisilmoituksen isännöitsijältä. Syytähän meissä tietty on, musisoimme (soittimet, stereot) liikaa ja hieman myöhäänkin ja bileitäkin on tullut oidettyä. MUTTA: Tuo "rakas" seinänaapurimme on niin allerginen melulle, että irtisanomislapussa mainittiin vielä erikseen se, että täällä puhutaan liian kovalla äänellä! Se on heti - olemme asuneent tässä 5 vuotta - erään alakerran sällin kanssa ottanut meitin silmätikukseen; olemme boheemeja taiteilijaluonteita (mieheni ja mä) ja nk. "look" on sen mukainen.

      Tää asunto (neljäkerroksinen, asumme ylimpänä) on 70-lluvun lahorakenteinen kyhäelmä, niin että melkeinpä pieraisukin kuuluu seinän taa! Toi naapuri nyhrää korsussaan ihan hiljaa itte ja kyttää toisten tekemisiä. Kerran se tuli ja otti rutkusta mun äijääni kiinni. Alakerran sälli huuteli postiluukusta: "Hei ponihäntäpoika - tuu ulos tappeleen".

      Mutta asuu tässä yksi huippispariskuntakin, meitin alakerrassa. Ne sai muuten saamaan aikaan varotuksen kuin mekin; taitaa toi kopla pitää meidän kahden pariskunnan ystävyyttäkin uhkatekijänä, koska yhdessä joskus kaljottelemme.

      Sujmma summarum; ensin varoitus, sitten häätö - saatiin nyt sentään puoli vuotta "armon aikaa". Noi kas varmaan hykertelee nyt. Ennen meitä tässä asunnossa asui huumehörhöjä, jotka kans häädettiin. Ne kippas kaikki kamansa alas partsilta ja rikko ikkunat...mikä se hyvä naapuri sit on?

      No! On siis aika vaihtaa maisemaa. Toivottavasti seuraavat naapurit olisivat hieman pitkämielisempiä...ja täytyyhän meidänkin sit ilmeisesti oppia paremmin huomioimaan naapurit!

      • ei millään pahalla

        Mutta jos kerta tiedätte olevanne meluavia, paljon, hieman, jonkin verran, ihan sama, niin miksi ette muuttaisi sitten sellaiseen asuntoon, jossa ei ole 60-70-luvun pahviseiniä tai jopa omakotitaloon. Seinät voi myös äänieristää. Ei tuo teidän naapurinnekaan mukavalta kuulosta. Mutta itselläni kiehuu kyllä enemmän yli yöllä bilettäjät, jotka eivät vähääkään ota naapureitaan huomioon kaljapäissään.

    • Yari2

      Tervehdin mutta en haluakkaan tehdä lähempää tuttavuutta.

      • minä myös

        Tervehdin ja sillä selvä.

    • kerrostalossa

      miksi ne pitäisi tuntea?

      • Juuri näin
      • Tää osu niin hyvin!
    • osaa ei

      Meillä on tässä talossa sellainen tapa, että jutellaan kun nähdään, osa on vähän vieraampia, tervehditään kyllä aina. Osan kanssa vietetään iltaakin n. kerran kuussa tai lähdetään vaikka baariin.

    • naapurisi

      Mulla on tapana tervehtiä mutta kun tarpeeksi kauan tervehtii ja ei saa mitään vastausta niin kyllä se jää. Oon muuttanu aika monta kertaa ja aina sama juttu. Olen ihan siistinnäköinen naisihminen, en ryppää ja rellestä vaan elän ihan normaalia elämää. Olen joutunut pari kertaa muuttamaan häiriköinnin takia. Yleensä jos vuokranantajalle valittaa niin ei siitä mitään apua ole. Tässä taloyhtiössä on vähän eri meno. Nuoriso kävi tässä autoja sotkemassa ja ovikelloja pimpottamassa mutta niille löytyi kuri. Toinen seinänaapuri on sen verran utelias ihminen että säleverhojen raosta kurkkii mutta kontaktia ei näköjään uskalla ottaa.

    • t(l)yyli

      Ihmeellistä kyllä mutta olen monta vuotta asunut samassa vuokra-asunnossa ja harvemmin tapaan rapussa ketään saman rapun asukkaita. Käyn töissä. Tervehtiä uskallan, mutta aina en ole sillä tuulella. Kotihan on se paikka jossa haluaa olla rauhassa.

    • Yetska

      niin sillä matkustaminen on niin jännää puuhaa, että eipä silloin paljoa puhututa. Ei tiedä, että milloin hajoaa :)

    • tuntee

      sitä paremmin ne voivat kääntyä sinua vastaan!

    • Kefiiri

      Muutimme 3 vuotta sitten uuteen vastavalmistuneeseen taloon jossa on 64 huoneistoa. Meillä kaikki tervehtivät toisiaan rapussa hississä jne. Toine asia on että yhtiö on järjestnyt yhteisiä piha- siivoustalkoita ja niihin osallistuu 20-30 henkeä. Henki on hyvä ja välitöntä, ei riitelyjä vaan yhteen hiileen puhaltamista. Tätä en olisi uskonut tapahtuvan Helsingissä mutta se on totta. Eli rohkeasti kaikkia tervehtimän ja järjestäkää yhteisiä tapahtumia

    • le-pardi

      Kun asuin kerrostalossa, olin "puheväleissä" yhden naapurin kanssa, muille enintään nyökkäsin moikkaukseksi. Jos kuulen vieraan ihmisen riidan, seksin, pissimisen ja oksentamisen, en todellakaan kaipaa lähempää tuttavuutta. En halua kasvoja sille joka-aamuiselle lorinalle tai lauantai-iltaiselle yrjöilylle, se häiritsee vain enemmän. Mutta kun muutto alkoi, niin kas kummaa kun tuli naapurit juttusille... mikä lie ilmiö tuokin, yksi naapurin täti kertoi kovinkin tarkasti ex-miehiensä lukumäärän, hyvät ja huonot puolet, eron syyt, taloudellisen tilanteen kyseisessä liitossa ja niin edelleen.

      Muutimme omakotitaloon, ja odotimme tuttavien kokemusten perusteella että uusi naapuri käydään toivottamassa tervetulleeksi. Siis emme vaadi keneltäkään tällaista käytöstä, mutta olimme kuulleet (kun emme itse ole kokeneet) että yleensä se menee näin päin, joten emme heti hyökänneet naapurin ovelle. Ensin meni päiviä, sitten viikko, nyt neljä viikkoa, eikä vieläkään olla kävelty naapureiden kanssa ristiin... joskus näkyy auto pihassa, ihmisiä ei. En tiedä pitäisikö mennä ovikelloa soittelemaan ja ilmoittautumaan? Jos vielä odotetaan, niin tuntuu että kiusallisemmaksi menee...

    • asun

      maaseudulla,naapurin mummo käy melkein päivittäin kertomassa peräkamari/juopon poikansa kohelluksista,milloin on tarve auton kyydistä milloin haudalle täytyy viedä kukkia,joskus ei jaksaisi kuunnella,mutta kun en ilkeä sanoa että vähemempikin vierailu riittäisi,sanoin kyllä yksi päivä kun valitteli että juottaavat poikaa että tuskin kukaan väkisin sen suuhun viinaa kaataa eiköhän tuo ite sitä ime,,nyt ei ole näkynyt muutamaan päivään elikkää meidän porukka on hiukan iloinen asiasta:):)mutta kyllähän yksinäisiä mummeleita täytyy ymmärtää "tietyyn rajaan asti".

    • alueelle

      mahtuu niin monenlaista asujaa että välistä oikein menee nauruksi kun huomaa miten vaikeaa monille on normaali hyviin tapoihin kuuluva tervehtiminen. Tosiaankin naama monella on kuin norsun v**** . Ja kun lohdalle tulee kun pitäisi tervehtiä niin yllättäen löytyy jotain mielenkiintoista katsottavaa juuri toisesta suunnasta heh heh..vastapainoksi on sitten todella mukavia tyyppejä jotka tervehtii niin että raikaa.
      No kai tämäkin on jotain elämän "rikkautta" että kokee sosiaalisen elämän äärilaidat.

    • tutustuitte

      ja tärkeä on tuntea naapurinsa itse kukin. On kiva auttaa naapuria joskus ja itsekin apua saada.

    • janna__

      Moni tuntuu rinnastavan naapureiden tuntemisen siihen, ettei kotona saa olla rauhassa ja että naapuri kyttää. Itselläni ei tällaisia ongelmia ole ollut. Asun maalla, samalla kylällä on n. 15 taloa, kaikki tuntevat toisensa ja tietävät toistensa asiat. Kotona saa kuitenkin olla rauhassa eikä koskaan ole tuntunut siltä, että tekemisiäni kytätään. Ei minua haittaa sekään, että naapuri piipahtaa kahville ilmoittamatta. Joskus voi olla kiire, mutta sitten sovitaan että kylään voi tulla joku toinen päivä.

      Itseäni ei siis haittaa yhtään, että naapurit ovat tulleet tutuiksi. Mukavaa porukkaa, tarvittaessa saa apua, juttuseuraa löytyy... Ymmärrän kyllä, ettei kaikkialla näin ole ja naapurustossa voi asua vaikka minkälaista sakkia. Se on harmi.

      • sääntöä

        Naapureita on niin monenlaisia,tietenkin.Joku haluaa heti tutustua jotkut
        ei koskaan.Kyllä sen aika äkkiä huomaa mitä sorttia ollaan.
        Mitäs se,jokainen saa antaa tutustua tai olla tutustumatta.
        Eikä naapurilla joka ei jaksa tervehtiä tai aina olla yhtä hymyä ole
        mitään henkohtasta,sillä voi olla raskasta omassa elämässä.

    • NEZZE

      EN TUNNE NAAPURIANI ENKÄ HALUAKKAAN, TERVEHDIN KYLLÄ JOS SATTUU VASTAAN TULEMAAN JA SIIHEN SE JÄÄ...HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE:)

      • sanoa sullle

        Oman napasi tuijottaja, jos ihmiset ei kiinnosta niin voi voi.

    • Asukas.

      Asun kolmekerroksisessa talossa. Olen nähnyt jokaisen 8 naapuriani, tervehdin aina, jos tulevat rapuissa vastaan. Toisaalta, jos olen lähdössä asunnosta ja kuulen, että joku naapuri tulee tai menee, odotan sen aikaa että hän on mennyt. Tämä osittain siksi, että olen hieman ujo ja arka, enkä aina halua olla sosiaalinen. Erään naapurin kanssa tosin olen jutellut hieman enemmänkin aikaa muutaman kerran ja hän vaikutti mukavalta.

    • dff af grahn

      TÄYSIÄ PASKOJA KAIKKI

      • Jetska

        en todellakaan halua tuntea ketään, joka asuu jossain kerrostalossa. Sinut luultavasti mukaan lukien :)

    • Itsestäkin kiinni

      Asuin ennen isommassa vanhassa kerrostalossa ja tervehdin siellä kaikkia. Vanhempi väki tervehti, nuoremmat juuri muuttaneet eivät.

      Nyt olen asunut jo melkein 6 vuotta vanhassa isossa puutalossa ja siellä tulee vaihdettua kuulumisia naapureiden kanssa. Usein törmään heihin kun kävelen toiseen päähän postilaatikoille tai vien roskiksia. Muutamien kanssa meillä on pihatalkoita ym.

      Talossamme melkein kaikki tervehtii. Uudemmat asukkaat eivät, mutta muuttuvat yleensä muuttuvat kun huomaavat mikä on käytäntö.

      Sosiaalisuus on itsestä kiinni. Jos tekee aloitteen niin melkein aina siihen vastataan. Tosin ei tarvitse olla ylintä ystävää kaikkien kanssa. Naapureihin on hyvä pitää tietty etäisyys. Yleensä jos päästää liian lähelle tulee ajan myötä riitaa.
      Kun pieni välimatka pysyy niin toimii.

    • mievain

      Olen maalta kaupunkiin karannu ja voin sanoa, että vissi ero. Olen asunut nyt kaupungissa 6 vuotta. Maalla tunsin 3 rivitalosta kaikki asukkaat. Naapurit autteli ja lainailtiin sokeria niinkuin ennenvanhaan. Täällä ei edes uskalla sanoa päivää, kun katsovat ihmeissään että mikäs mies se tämä on. Outoa, mutta itsekkin muuttuu kaupungissa toisenlaiseksi ihmiseksi. Olen kyllä koittanut tervehtiä kaikkia asukkaita joihin törmään.

      • mitä tehdä

        ...nimittäin sen asian kanssa että usein kun tervehdin, ei tullut mitään vastausta. Tai niinä harvoina kertoina kun tapasin jonkun joka tervehti takaisin, keskustelu ei edennyt kovin pitkälle. Tämä kylläkin omalla kohdallani johtuu siitä että en aina tunne löytäväni juteltavaa, ja toisaalta koska olen ehkä vähän liian itsekriittinen.

        Toisekseen en ole kovin usein ketään tavannutkaan koska olen suurimman ajan elämästäni poissa kotoa - rappukäytävässä viettämäni aika on hyvin pientä työpaikallani viettämääni aikaan nähden.

    • Rike

      Sanon kyllä moi, jos ohi menen. Jos on kaunis nainen saatan jutella ehkä hieman aikaa.
      Mutta kokemukseni on se että liian tutuista tulee rasitteita, tullaan lainaamaan jotakin tavaraa, rahaa. Koska mulla on taxi, niin ilmainen kyytikin olisi paikallaan näin kun naapureita ollaan.
      Haluan elää omaa elämääni. Sitä paitsi naapurit ovat myöskin uteliaita, ja seuraavat mm.. millaisia nais vierata mulla käy. Että tälläistä.

      • Iso Sisään

        Siis rakasta naapuriasi, mutta älä jää kiinni!

      • kantapäänkautta

        Olen joutunut sadistisen naapurin kohteeksi, ensin tutustuin ja olin kaveri ja puhuin asiosta, sit hän alkoi "omistamishaluiseksi", sain tietää, et oli myös taposta lusinut, kukaan ei saanut käydä luonani, tai tuli tosi kovaa sanallista herjaa vieraalle (myös Äidilleni Jouluna). Oikeusaputoimistossa käytyäni monen hänen tekemänsä turhan valituksen jälkeen (tekaistuja ja ei totta), sanottiin, ettei asialle voi mitään ennenkuin toinen esim.tappaa, on väkivaltainen tai muuttaa pois. Puhuin tästä myös isännöitsijälle, silloin oli aika, jolloin heidät saatiin kiinni kytkykaupoista..teki itsarin..Isännöitsijät vaihtuivat, eivätkä tienneet kotiutetuista hulluista yhtikäs.. noh, muutin pois, mul on kivoja naapureita nyt, vaikka teki tiukkaa tutustua vähän?? Olen tyytyväinen..näinonasiat

    • Taalasmaa...

      Voisitte juntit ottaa mallia "Salatut elämät"-sarjasta, siinähän naapurit törmätessään rappukäytävässä ratkovat aina rakkaus- ym.suhteita.
      Ottakaa sama asenne elämään niin saatte siitä enemän irti.
      Kyllä Taalasmaan Sepon ja Laitelan Ismon vuoropuhelut rappukäytävässä ovat suurinta taidettakin, mutta ensisijaisesti ovat esimerkkinä siitä miten asioista voi vapaasti puhua.

    • Taalasmaa...

      Voisitte juntit ottaa mallia "Salatut elämät"-sarjasta, siinähän naapurit törmätessään rappukäytävässä ratkovat aina rakkaus- ym.suhteita.
      Ottakaa sama asenne elämään niin saatte siitä enemän irti.
      Kyllä Taalasmaan Sepon ja Laitelan Ismon vuoropuhelut rappukäytävässä ovat suurinta taidettakin, mutta ensisijaisesti ovat esimerkkinä siitä miten asioista voi vapaasti puhua.

    • Taalasmaa...

      Voisitte juntit ottaa mallia "Salatut elämät"-sarjasta, siinähän naapurit törmätessään rappukäytävässä ratkovat aina rakkaus- ym.suhteita.
      Ottakaa sama asenne elämään niin saatte siitä enemän irti.
      Kyllä Taalasmaan Sepon ja Laitelan Ismon vuoropuhelut rappukäytävässä ovat suurinta taidettakin, mutta ensisijaisesti ovat esimerkkinä siitä miten asioista voi vapaasti puhua.

    • Kirvesmies Juntunen

      Joo ei noissa kanahäkeissä joita kaupungit tarjoaa kannata käyttää muuhun kuin polttopuiksi, mikäli niistä vielä myrkyttömiä osia edes löytää joita polttamalla ei tukehdu. Ehdotankin perustettavaksi teltta/tippii kylä-yhteisön/yhteisöjä, joiden läheisyyteen rakennetaan ongelmajäte voimaloita. Nämä ko. kanahäkit polttamalla kyllä tarkenee ainakin ensimmäisen talven yli. Jonka jälkeen intiaani-insinöörit voivat suunnitella miten selvitä seuraavan talven haasteista. Ihan varmasti yhteisöt ovat yhtenäisiä, eivätkä kotkottavien kanojen tavoin elämäänsä eläviä ihmisiä. Ugh! :)

    • naapurini

      meillä on neljä kerrostaloa ns.samalla piha-alueella.tunnen (tiedän)molemmista taloista porukkaa,ovat olleet ihan asiallisia.nyt yhtiöön muuttanut muutama uusi perhe lisää ja piha piirin ilmapiiri muuttunut paskamaiseksi,joten en enää ole tekemisissä naapureiden kanssa,kuin terve moi jne.juoruja,panettelua,syyttelyä,yms.outoa käyttäytymistä,jopa niiden kesken,kenen kanssa ennen kaveerattiin ilman tollasta outoa kyräilyä!olkoon naapurit rauhassa,minä pärjään ilman heitä ihan hyvin!onneksi on muuaalla kavereita ja jopa ystäviä...!moni muukin on ihmetellyt samaa asiaa!!parempi kun ei tunne ketään,niin hyvin menee!

      • onkohan

        onkohan tässäkin käynyt niin että yksi pilaantuva hedelmä pilaa kaikki jos ei sitä huomaa ja poista pussista tai vadilta

    • en enkä

      halua edes nähdäkkään onko se ämmö tai äija samantekevaa.Yhdentekeviä ihmisiä.

    • SunAndRain

      Asun Helsingin keskustan tuntumassa ja asunut samassa talossa koko ikäni (asuntoa vain vaihtanut) joten lähes kaikki asukkaat on tullut tutuksi ja muutamia lapsuuden ystäviäkin täällä vielä asuu.
      Joidenkin kanssa tulee puhuttua pidempään ja varsinkin vanhusten kanssa on mukava jutella, jos heillä ei ole muutakaan juttu seuraa.

      Kyllä tervehtiminen on aina kohteliasta ja piristävää.
      Nykyään asukkaiden vaihtelevuus on vähän suurempaa kuin ennen eli ihan kaikkia ei kunnolla tunne mutta naamat ovat tuttuja ja kaikkia tulee moikattua.

    • SunAndRain

      Asun Helsingin keskustan tuntumassa ja asunut samassa talossa koko ikäni (asuntoa vain vaihtanut) joten lähes kaikki asukkaat on tullut tutuksi ja muutamia lapsuuden ystäviäkin täällä vielä asuu.
      Joidenkin kanssa tulee puhuttua pidempään ja varsinkin vanhusten kanssa on mukava jutella, jos heillä ei ole muutakaan juttu seuraa.

      Kyllä tervehtiminen on aina kohteliasta ja piristävää.
      Nykyään asukkaiden vaihtelevuus on vähän suurempaa kuin ennen eli ihan kaikkia ei kunnolla tunne mutta naamat ovat tuttuja ja kaikkia tulee moikattua.

    • Vara-Elmo

      En tunne ja miksi pitäisi tunteakaan? Mitä lie pervoja kun eivät muuta tee kuin nurmikkonsa kanssa "pelaavat"!

    • viuu

      naapurini, olen käynyt muutamaan otteeseen hoitamassa heidän lapsiaan.

    • Mä tervehdin aina

      Naapureita jopa rappusiivojia, tunnen melkein kaikki tästä talosta, vaikka iso kerrostalo onkin Helsingin Itäkeskuksessa, pariin kertaan naapureilla ollu juhlimassa ja pihala tavatessa jutellaan aina. Tyypillinen perusjuntti nyt vaan on semmona pelokas apina ettei edes hississä uskalleta jutella seinänaapureille, säälittävää! Tässä talossa on ystävällistä ja auttavaa väkeä kaikki tulee toimeen keskenään, yhteishenki on hyvä.

      • oikeussalissa !!!

        Kiusaamista jatkunut 4v on talon ns talotoimikunnassa,,,,itse ryyppää/rellestää,pitää meteliä, käy päälle ja haukkuu,kyttää ym ym kivaa,,Nyt odottelen oikeudenkäyntiä...
        KOTIKIUSAAMISESTA ei puhu kukaan vaan vouhotetaan koulu-ja työpaikkakiusaamisesta,ne on pieniä vuosien takaiseen piinaaan.Saa kiusia kun on isännöitsijän kamu!!!?

      • asunut

        Ja mistähän tulee tuo käsitys, että maaseudun pikkupitäjissä kaikki ihmiset ovat kivoja, ystävällisiä ja avuliaita ja siellä ei yksinäisyyttä ole lainkaan !? Siitäkö, että maaseudulla tiiviissä sukuyhteisössä asunut juntti muuttaa sitten kaupunkiin ja huomaa, ettei tunne ketään eikä voi pyytää keltään apua, kun muu suku jäi maalle?

        Entäs tilanne niin päin, kun kaupunkilainen muuttaa maaseutumaiseen kylään tai pikkukaupunkiin, tai kun joku onneton erehtyy muuttamaan johonkin pieneen kaupunkiin (riippumatta siitä mistä muuttaa). Tullaanko siellä käsi ojossa tutustumaan, kyläilemään vai tullaanko vaan kaula pitkällä utelemaan että kukas olet ja mistä olet ja missä asut ja kun tärkeimmät tiedot on saatu juorumyllyyn pyörimään, voidaan selkä kääntää ja ihminen unohtaa yksinäisyyteensä.

        Ei siellä pikkukaupungissakaan välttämättä tunne naapuriaan yhtään sen paremmin kuin isossa kaupungissa isossa kerrostalossakaan tunnetaan. Sokeria ei voi käydä lainaamassa eikä lapselle sanoa, että jos on hätä tai tulee onvelmia, mene tuon naAPURIN LUo... pikkukaupungissakaa.

        Yksinäisyys pienellä paikkakunnalla on musertavaa, koska kaikki muut tuntevat toisensa, ja itse ei ketään. Paikkoja tavata muita ihmisiä on vähän.. ja pienen kylän sisäänpäinlämpiävät ihmiset eivät huoli joukkoonsa muualta tullutta muukalaista.

    • Dremeli

      Pari vuotta oon nyt tässä talossa asunu enkä oo oikeestaan minkäänlaisissa tekemisissä naapurieni kanssa. Yhen tytön kanssa moikataan aina ku nähhää mutta muut tuijottaa ku halpaa makkaraa joten teen niille samoin.

    • TheOne

      ...naapureitani!

      Pysytelkööt omissa oloissaan ja pitäkööt huolta omista asioistaan, niin teen itsekkin.

    • tietenkin...

      Asutaan kaupungissa ja rivitalossa. Kyllä naapureita tervehditään ja jutellaan usein pihalla. :) Yhteistä toimintaakin on meillä.
      Pidetään todella paljon muista asukkaista.

    • granilainen

      Tätini oli asunut 48 vuotta samassa rapussa Helsingissä kun tapasi yhtä kauan asuneen vastapäisen naapurinnaisen rapussa. Naapuri tervehti häntä. Kun tätini tervehti takaisin pyysi naapuri anteeksi kun oli erehtynyt henkilöstä. Oli kuulemma samanlainen takki kuin jollain tuttavalla.
      Itse asun Kauniaisissa kerrostalossa. Tervehdimme käytävässä vaikka emme tunne toisiamme kuin kasvoista ja nimeltä. Pari neitiä tunnen samasta talosta jotenkin mutta huonosti sillä olen sattunut samaan aikaan aaamuyöstä pihalle taksista ja käyty vielä luonani jatkoilla ja silleen.

    • hyvin tunnen

      minä tunnen kaikki 48 asukast ja heidän puolisot ja lapset hyvin mielen kiintosta olla hallituksen jäsen kaikki koiran ja kissan kakatuset selvitä ja viellä perhe riidat

    • H.P

      Hissiä ei tuossa rapussa ole ollenkaa ja 4. kerroksessa asun, niin kaikkia vastaan tulevia tulee kyllä tervehdettyä, mut ei sitä kaikkien kanssa jaksa alkaa enempi puhumaan. Oman käytävän tuntee sit hieman paremmin ja tulee aina vastaan kävellessä muutaman minsan juttu tuokioita.

      Mielestäni ei niille tarvi mitään romaania alkaa väkertää, reipas tervehdys ja kevyt hymy, niin piristää jo itsessään monia !

      • maalta ja kaupungista

        Helsingissä tervehdin aina sanomlla vaikka moit tms. Muutin maalle tosi korpeen jossa mökkiläinen "naapurina". Jumankauta ku yritti tupata kokoajan seuraan, mitään rauhaa ei tiedossakaan, tein aika kovalla kädellä selväks, etten ole kiinnostunut kun ei hyvällä uskonut.

        Pihalla ei voinnut painia rauhassa ku kokoajan sinne tupattiin.

        Olen sosiaalinen, valitsen itse seurani enkä ole kiinnostunut jostain vanhoista ämmistä ja ukoista!

      • ja tosi tyhmä
        maalta ja kaupungista kirjoitti:

        Helsingissä tervehdin aina sanomlla vaikka moit tms. Muutin maalle tosi korpeen jossa mökkiläinen "naapurina". Jumankauta ku yritti tupata kokoajan seuraan, mitään rauhaa ei tiedossakaan, tein aika kovalla kädellä selväks, etten ole kiinnostunut kun ei hyvällä uskonut.

        Pihalla ei voinnut painia rauhassa ku kokoajan sinne tupattiin.

        Olen sosiaalinen, valitsen itse seurani enkä ole kiinnostunut jostain vanhoista ämmistä ja ukoista!

        Luuletko olevasi sosiaalinen, etpä taida edes tietää mitä se tarkoittaa. Säälin sinua kun et ymmärrä miten hienoja ystävyyssuhteita voi syntyä eri ikäisten ihmisten välille. On rikastuttavaa ja sykähdyttävää keskustella henkilön kanssa jolla jo on paljon elämänkokemusta. Arvelen sinun parhaaksi ystäväksesi mäyräkoiran, joten rauha sinulle pihapainissa.

    • enkä halua

      olla tekemisissä. Riittää kun joudun kuunteleen heidän kakaroidensa meluamista parvekkeella ja rapussa. Älytöntä kirkumista ja oven paiskomista. Ja pakko tähän loppuun sanoa, että kyse on ulkomaalaisesta perheestä. Liekö niitä kulttuurieroja?

    • taitavat

      olla aika outoja tapauksia?

    • Siitä se johtuu

      Suomalaiset ovat maailman juntein kansa. Siksi he eivät tutustu naapureihin. Jos tervehdit rappukäytävässä, saat vain mulkaisun, korkeintaan. Tää on paska maa. Tai siis tätä maata asuttaa paskat ihmiset. Muuttakaa vaikka vittu siperiaan tai johonkin missä joudutte koville.

    • Hyvin menee

      1992 vuodesta saakka olen asunut samassa kerrostaloasunnossa ja
      yhdessäkään huushollissa en ole käynyt.Kaksi vuotta asui samalla tasanteella naapuri kertaakaan en livenä nähnyt.Tervehdin toki ja vaihdan kuulumisia,mutta lähemmin en halua tutustua.En myöskään osallistu talkoisiin.

    • HelsinkiÄijä

      Tunnen naapurini, olen aina tuntenut naapurini pienestä pitäen.
      Olen syntyny tänne ja asunu 4 eri Hesan kaupungin osassa ja tunnen hyvin porukkaa näistä kaikista mukaan lukien naapurit.

      Vaikka nykyisin on eri naapurit kuin aikaisemmissa kaupungin osissa asuessani niin käyn niitäkin ajoittain tervehtimässä, kaveri piirikin koostuu näistä kaikista 4 eri asumispaikan ihmisistä (ja tietty duuni ja muistakin kavereista).

      Naapurin (naapureiden) kanssa grillataan, heitetään tikkaa, jutellaan ja puolin toisin autetaan ja pidetään toisista huolta jne.. Aina ollu kivat naapurit ja hyvin tullu juttuun, osa naapureista on vähän lähempiä kuin toiset mutta näihän se ihmisten kanssa on toiset on lähempiä kuin toiset, kuitenkin tulee juteltua niidenkin naapureiden kanssa jotka eivät ole niin läheisiä ja joskus autettuakin ym.

      Osa naapureista on kavereita niin nykyään kuin aikaisemmissa asuinpaikoissakin.
      Ei ole kiva olla yksin, mukavaa jos on hyvät suhteen muihin niin kotona, naapurit jne..

      Tämä taisi riittääkin vastaukseksi

    • makansnjdafgs

      tunnen muutaman koska ovat kavareitani ja muita en haluakkaan tuntea eikä voisi vähempää kiinnostaa naapureiden elämä.Ja sen verran tiedän että naapurissani asuu perheitä/opiskelijoita/värivammasia/nistejä/juoppoja/entisiä linnassa istujia jopa murhasta joten se naapuri elämän mielenkiinnosta! :D Ehkä enemmän jossain omakotitalo lähiössä voisi tervehtiä naapureitansa =)

    • Mökkihöperökö?

      En tosiaan tunne, enkä haluakkaan tuntea naapureita!
      Olen niin pitkään asunut pienissä kylissä, joissa naapurit tietää toisten asiat paremmin, kuin asianomaiset itse!
      Suunnaton helpotus, kun nyt asun kerrostalossa, eikä tarvitse tervehtiä tai olla missään tekemisissä naapureiden kanssa!
      Näin on erittäin hyvä!

    • Hymy kannattaa

      Olen ollut ulkomailla pitempään, sekä Amerikassa, että Keski-Euroopassa. On lottovoitto syntyä suomalaiseksi, mutta se ei kyllä meidän käytöksestä ulos loista. Nyt tv:ssä pyörivä lotto-mainois kuvaa meitä hyvin: ujoja ollaan ja vaatimattomia. Muissa maissa naapurille puhuminen, kadulla vastaantulevalle, tai kaupan jonossa olevalle puhuminen ei ole ongelma. Suoraan sanottuna: suomalaiset vaikuttavat töykeiltä ja tylyiltä. Mitä se hymy maksaa? Ujouttahan se varmaan vain on ja sitä ikuista huonomuuden tuntoa, mutta siitä olisi jo aika opetella pois. Nyt asumme Turussa kerrostalossa, naapurit juoksevat pakoon päätäpahkaa, kun portaissa vastaan tullaan. Ihan kuin oltais jotain kummituksia. Ei katsota, ei vahingossakaan. Kun heille sanotaan päivää, katsovat kahteen kertaan, sitten uskaltavat vastata kainosti syöksyessään miltei lasin läpi ovesta kadulle.
      Muistattehan vanha vitsin: elefantin nähdessään saksalainen ajatteli: paljonkohan tuosta saisi, ranskalainen pohti: mitähän nahkasta ja hampaista voisi tehdä ja suomalainen -tietenkin - pohti kuumeisesti: mitähän tuo norsu ajattelee oikein minusta.

      Mutta eipä anneta periksi! Ujo olen minäkin, mutta käytöstavat on silti olemassa ja omaksuttu.

    • Ei savolaisia.

      olen asunut tässä 17v. ja tunnen kyllä monet vaihtuvuus, about yksi asunto/vuodessa saa uuden asukkaan. pidimme hienot piha-juhlat, kun talomme täytti 100v. mutta en kyllä puhu kenenkään asukkaan kanssa, kuin muutaman sanan viikoittan. emme ole sukulaisia tms. siksi turha alkaa mossottaan esm. sairauksistaan yms. täällä iloinen ilme kaikilla. vaikka talossamma asuu vain kaksi lasta. kukaan odota mitään seli.. seli.. Tästä ei voi muuttaa, kuin korkeentaan ulkomaille. parasta, ettei ole vaihtuvuutta asukkaiden suhteen henki pysyy.

    • Jumala

      pahemmin, vaik haluaisin omasta puolesta tutustua enemmän. En ole lähtöisin tän hetken asuinkunnasta ja tääl vallitsee mentaliteetti ei ne sanat vaan teot eli "tuppisuiden valtakunta", valitettavasti. Mut poikkeus vahvistaa säännön. Varsinki eläkeläismuorit ovat kunnostautuneet ja reilusti lähestyvät meitä nuorempia. Se on vaan menny nykyään niin ikävästi, et omaa yksityisyyttä pitää mahdollisimman pitkälle varjella. Olen vartavasten odottanut toiselta osapuolelta aloitetta keskusteluihin ja tuloksena on, et aika nihkeä lähestyminen tai sitä ei ole ollenkaan. Uskovana ihmisenä kai minun yleensä pitää tehdä aloite, mut tiedän, et jos alan evankelioimaan niin välttelevät vielä enemmän tai lähestyminen on vielä vaivalloisempaa. Ennen muinoin ihmiset kävivät naapureis kysymäs kuulumisia tuosta vaan ilman mitään pätevää syytä. Nyt se luokiteltais kotirauhan häiritsimiseksi! Yläkerras asuu pakolaisperhe ja jokainen täs Suomen maas tarvitsee evankeliumia eli ilosanomaa Jeesuksesta. Sillä Hän sanoi:"Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi". Jumalan siunausta

    • ++++++++++++++++++

      Missä päin suomea olet.Minä Lapissa ja ainakin täälä kiinnitetätään huomio naapureihin jos jotain ei näe muutamaan päivään,kerrostalossa.ja on niitä "ulla taalasmaita" jotka ainakin pitävät huolen talon omista asukkaista. Mun mielipide kumminkin että sen verran naapurista pitää olla kiinnostunut varsinkin jos tietää että on yksinäinen ja yksin ja jos muutamaan päivään ei kuulu mitään ilmoitus eteenpäin.

    • mustajärvi,,,,

      Minulla on sitten ihana naapuri,parempaa ei voisi toivoa........

    • Ihmisystävä

      Näitä lukiessa mieleeni pälkähti loistava idea. Kun joskus muutan omaan kämppään niin kutsun tupareihini myös naapureita. Ei vielä se, että tutustun naapureihini, mutta myös naapurit tutustuvat muihin naapureihin mikäli eivät tunne toisiaan. Ja vaikkeivät he tulisikaan tupareihin, niin saavat ainakin käsityksen kutsusta, että millaisen naapurin ovat saaneet. :D

      • pilvi80

        Mulla on kaksi kämppistä täällä opiskelija-asunnossa ja ne ei koskaan puhu mun kanssa. Mä en tiiä mitään niistä ja fraasit kuten es. ''sopiiko jos'' ja ''saisinko'' ei kuuluu meidän asuntoon. Eli en mä tiiä, kenen kanssa mä itse asiassa asun. :P

    • Joni75

      Hyvin tunnen, samat naapurit ollut koko ikäni, tervehditään, välitetään ja kyläilläänkin välillä, mukava kun voi poiketa naapuriin ilman ennakkovaroituksia.

    • ei haittaa mua

      Asun 15-kerroksisessa tornitalossa, enkä taida tuntea ketään :D

    • kuitenkin...

      Lapsuudesta osan ajasta asuin kerrostalossa ja silloin leikin kaikkien kanssa ja tervehdittiin ja kyläiltiin 70-luvulla. 80-luvulla muutettiin omakotitaloon ja kivat naapurit. Sitten olen asunut kerrostalossa vuokralla 3 x. Siellä moikattiin, ei kaikkia kuitenkaan, vaan lähinaapurit. Yksi talo oli kiva, siellä rupateltiinkin aina kun nähtiin, lähinnä lapsistamme jne. päivän polttavista puheenaiheista. Nyt asun omistusasunnossa kerrostalossa ja moikataan, kaikkia en tunne enkä tervehdi, kun taloja on kolme eri taloa tässä. En tiedä onko edes talon tyyppejä. No, on meidät toivotettu talkoisiin ja grillaamaan, usein samat tyypit ovat tuolla pihalla. Meitä ei kiinnosta alkaa kauheasti liian läheisiin tuttavuuksiin ja lapsillemmekin muut lapset ovat liian isoja leikkikavereita. Taloyhtiön kokouksiin ja syystalkoisiin ehkä mennään, moikataan ja muutama sana vaihdetaan, siihen saa jäädä. Aika harvoin noita näkeekään. Ja jos jotain järjestyshäiriöitä tulisi, niin varmasti uskallan siitä ilmoittaa eteenpäin, säännöt pätevät, vaikka kuinka mukavat naapurit olisivat. Yhden kerran oli kauhea tappelu koko yön ja oli hilkulla, että soitan poliisin. Seuraavalla kerralla soitan.

    • Kannattaa tuntemattomuus

      Asutaan omakotialuueella,naapuri kasvattaa puunsa tontillani.
      Tehnyt minusta perättömiä rikosilmoituksia.
      Siivoaa pihaansa toisellepuolen tietä,Kaupungin ojaan.
      Naapureihin kannattaa pitää etäisyyttä.

      • 5443Pete68

        Ei ainakaan täällä keski-suomessa ainakin tässä asuma lähiössä täällä on kaikilla naapureilla sopuisat oltavat itutaan iltaa vuoroin kenekin tontilla ja höpötelään niitä näitä

    • kotonako

      Minulla on huonoja kokemuksia siitä että tuntee naapurin...kovan koulun kävin ja nyt ei tulisi mieleenkään tutustua naapureihin, päivää sanon ja sillä siisti. Ainakin täällä Kajaanissa voi saada naapurista todellisen riesan, kysellään, urkitaan, vahdataan, luetaan jopa postit jotka ovat luhti talomme laatikossa. jokaisella oma elämä - naapurit ovat vain välttämätön paha.

      • Hyvikäytöksinen

        Kun tuollaiset 50 vee on samat naapurit olleet, niin kyllä siinä aika hyviksi tutuiksi on tultu. Postit viedään vuorotellen ja avaimet on vaihdettu jotta voi kukat kastella ym. kun toinen reissussa.

        Tuntuisi kaamealta elää jos ei tuntisi naapureitaan!

    • rose18

      naapurissa on siilejä liian rakastava ihminen, käytännössä yksinäinen susi, alkoholi näyttää olevan herkku jossa on haittavaikutus(äännekäs mutta ei vihamielinen), pyöräyly maistuu ja jouluhenkinen(joulukortin lähettää joka joulu naapureille), morjestaa jokaista vastaan tulijaa ja muutakin aina sanottavaa(esim.säästä....)
      vaatetyyli: tarvii naisen kosketusta

      eli naapurille akka ei ole pahitteeksi, eli käykää kiinni 8)

    • henk.kohtaisesti

      sen kummemmin välitä, ketä naapurissani asuu. mitä vähemmän toistemme elämistä tiedetään, sen parempi minusta.

      tervehdin kaikkia ja muutaman sanan vaihdan ohimennen, sen ihmeempää ei mielestäni tarvita.

    • mutta tunnistan

      tavatessani talon asukkaiksi lähes kaikki ja myös tervehdin ja joidenkin kanssa jopa rupattelen. Asun pääkaupunkiseudulla kerrostalossa , enkä voi valittaa naapureistani. Mukavaa väkeä suurimmaksi osaksi. Ainahan joukkoon mahtuu joitakin oudompiakin, mutta tervehdin myös heitä hymyssä suin.
      Mielestäni se, että tervehtii naapureita ja juttelee muutaman sanan ei tarkoita sitä, että heidät olisi kutsuttava kylään. Olen pitänyt välit naapureihini hyvinä käymättä liian tuttavalliseksi. Esim. esitettyihin kahvikutsuihin olen vastannut kieltävästi, eikä naapurikaan todennäköisesti silloin odota kutsua luokseni. Kysyttäessä olen antanut pientä apua, kuten kukkien kastelua tms.Yksikään naapuri ei ole kotiini väkisin tuppautunut. Usein se metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan. Antakaamme tilaa kaikille ja hymy voi tuoda sen pienen kaivatun ilon naapurin yksinäisen mummon päivään, joten ei sitäkään kannata säästellä. Joten hymyssä suin MOI ja HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE!

    • Ankkurista

      Pakko sanoa. Lahti ja ankkurin oppilastalot ovat aivan mahtava paikka asua. Kaikki naapuri morjestavat, ja muutaman kanssa on jopa kahviteltukkin. Kiitos naapureille. Jatketaan samaa menoa.

    • pohjois-pohjanmaa

      Olen asunut nykyisessä kerrostaloasunnossa nyt 2kk. en tunne naapureitani toisen seinän takana usuu joku tyttö jonka olen kerran nähnyt tulevan samaan aikaan rapussa sisään, toisen seinän takana joku äijä jonka olen nähnyt kerran muuttaessani taloon. kerran näin samassa rapussa olevan miehen lähtevän aamulla töihin kun katsoin ikkunasta...alempa asuu kanssa joku poika joka käveli kerran vastaan rappusissa. talossa 12 asuntoa.en ole suunnitellut tutustuvani heihin nyt enkä myöhemminkään. Asuin tätä ennen samanlaisessa kerrostalossa jossa seinänaapurina oli vanha mummo, jonka kanssa joku sana joskus vaihdettiin kerran tai kahdesti kuussa. Muita naapureita en siinä talossa koskaan puhutellut/tuntenut/nähnyt, kerran sanoin jollekin että moi, mutten saanut vastausta..

    • some budy

      tää asi ei kuulu suomen kulturi ...kuun suomalaiset on ei ole sosialiti ja ei ole ystävällinen.

      • Ulla Taalasmaa

        Minä asun isossa rivitalo yhteisössä 8 talon pätkää yhteensä asuntoja n.62 Tunnen omasta rivistäni kaikki (Kun sanon tunnen tarkoittaa myös yksityis asioita) Edessä olevan talon.... tunnen kaikki ja muista taloista tunnen sieltä täältä ELi varmaan yli puolet. Loput joita en tunne tervehdin heitä ja yritän tutustua heidän kanssaan. Olen varmaan Ulla Taalasmaa 2.nen =)

    • Wanha asukas

      Talo tehty -80/-90 -bvaihteessa. Muutin -92 tähän. Vuosia sai olla ihan rauhassa. Sitten muutti yläpuolelle yks p-läjä! vanha ukko, jolla ei oo muuta tekoa kuin kytätä toisten tekoja ja tekemättä jättämisiä. ja viel vuokralainen.

      Parissa asustelee milloin ketäkin. Vaihtuvuus on niin suurta, ettei kiinnosta, ketä onvat. Joku kanadalainen proffa taitaa olla toises kämpäs ja toisess millon mitäkin. Yhdest kämpäst on just mamma muuttamas poiees ja tilalle tulee kait sit joku(?) Evvk!

      Ryyppäilen ja mekastelen, jos silt tuntuu. Onpahan kerrostalokyttääjälle hommia. Voip silt amusel ohimennen kysäst, koska tulin himaan..heh-heh. Sen se tietää sekunnilleen, vaikkei itte niin muista tarkkaan.. Kait joskus oon tullu, ko omast petist herään..

      wanhoja mummuja ja ukkoja, yhes kämpäs taitaa olla "lepakkopari", yks nuoripari, joil on yks mukula.. Niit näkyy joskus harvoin pihalla pyöriskelevän. Nimistä, oloista ja tekosista en oo kiinnostunut pennin vertaa.. Jokainen taaplatkoon tyylillään,., kunhan eivät puutu mun tekemisiin.

    • maitosuklaa_82

      Itse asun pienessä kaupungissa rauhallisella alueella. Asuntoja on tässä talossa 30. Kyllä täällä osataan tervehtiä naapuria ja vaihtaa muutama sananen kun vastaan satutaan. Kyllä sen verran pitää olla käytöstapoja, ei se ole keneltäkään pois. Tietysti täällä on muutama sellainenkin ihminen joka kulkee nokka pystyssä pihalla ohi vaivautumatta tervehtimään, mutta suurin osa naapureista osaa kyllä tervehtiä.
      Hyvää kesää kaikille. :)

    • Kaupungin vuokralainen

      Olen asunut hyvin monessa paikkaa, ja ympäri suomenniemeä. Ja olen asunut Turussa jo yli 20v. Muutin 4v sitten tähän asuntoon, ja parissa kuukaudessa totesin perheeni kanssa löytäneeni vihdoinkin "oikean kodin".
      Taloyhtiö on pieni, alle 40 asuntoa. Me olemme naapureiden kanssa paljon tekemisissä, juttelemme päivittäin. Ja vietämme myös yhdessä aikaa muutoinkin kuin talkoitten aikana.
      Naapurit ovat nykyisin myös hyvät ystävät, vaikka ikä jakauma onkin laidasta laitaan.
      Ottamalla toiset huomioon, saa myös samantien positiivisen palautteen.
      Myös meidän rapussa pidetään välillä juhlia, mutta eipä naapurit ole valittaneet, koska ilmoitamme aina ennen, ja osaamme ne myös lopettaa ajoissa.
      Jos ei kestä normaalia elämisen ääniä tai haluaa itse pitää äänekkäitä pippaloita, muuttakoon korpeen. Kyllä Suomessa on vielä paikkoja, jossa ei naapurit häiritse, tai ei itse kuulu heille.
      "Elä omaa ja anna myös muiden elää omaansa elämää tyytyväisenä

    • en

      Tietynlainen tuntemattomuus on ok ja siksi Helsinki on turvallinen paikka asua. Tervehdin kyllä kaikkia asukkaita niin pihalla kuin talossa, vaikka en heitä sen kummemmin tunne. En kuitenkaan halua tutustua naapureihini sen paremmin.

    • Ahku Biemun läppi

      No jovain tet taas raatitta kummallisia!
      Miten nii emmä tuntis naapuria?
      Näin kesälä, ko met jutaamma tokan kans, ja laitamma koan pysthyn jokivarthen, ninko Kitisen sivhun, tehemä asennon. No siinä Kitisen toisela sivula on Aikioin Jounin asento ja sen koan mie näen ja tunnemma Jounin kans vuosiin takkaa! Tunnen mie sen Jounin läpinhi! Tyär on Helesinkisä kirurkina. Hyvin syöttäät ja yön yli vanahaksi pääsemä sen pirtisä, vaikka sonki josaki kerroksisa!
      Tunnema met Näläkkä Otonki ja sen emännän, vaikka se onki tuluvien tuoma etelen röökynä! Otto tuonu ussein Alakosta meille yskänlääkettä!
      MIe sen aina sanonu, ettei niihen etelän lantalaisten tappoihi hääjy ruveta! Pösilöjä kysytki! "Tunnekko naapuris?" hehee

      • pupunkorva91

        on täällä talossa rasittavia että mukavia naapureita. Yleensä tervehin naapureita jotka tulee vastaan.

    • Etäisyyttä kiitos

      Olen asunut puolitoista vuotta tässä kerrostalossa. Kyseessä on pienehkö kaupunki ja kolmikerroksinen talo. Kolme rappua ja joka rapussa 12 asuntoa.

      Tiedän minkänäköistä ja ikäistä porukkaa omassa rapussamme asuu ja jos portaissa tai pihalla tulevat vastaan tervehtiminen hoituu puolin ja toisin. Tämä riittää minulle.

      Nyt sitten pari viikkoa sitten tutustuin "valitettavasti" yhteen toisen rapun naapuriin paremmin.. Aivan liian tuttavallinen, talon kyylä ja muutenkin outo nainen.. Puhunut tähän mennessä kaiken mitä kuvitella saattaa, omasta seksielämästään terveydellisiin ongelmiin ja lapsuuden traumoihin.. Ei jaksa perkele.. Tutustuminen johtuu siis siitä, että tämä ihminen tunkee itsensä seuraani. Kiltisti olen koittanut tehdä selväksi, että seura ei kiinnosta.. Liekkö yksinäinen vai muuten vain pöljä?

      Asialliset ja etäiset välit riittäisi minulle kiitos..

    • korpi

      kyllähän siinä joitakin eroja on, olen asunut 3 vuotta tällaisessa neljän talon omakoti-ryppäässä ja naapurit tunnen todella hyvin. Aikaisemmin asuin rivitalossa kaupungilla, mutta kyllä sieläkin tuli tutustuttua naapureihin riittävän hyvin. Ehkä se johtuu ihmisistä... Jotkut ovat seurallisia kun taas jotkut viihtyvät omissa oloissa.

    • minä se vaan

      tunne naapureitani enkä edes välitä tutustuakkaan.
      Toki sanon moi tms. jos tunnistan naapuriksi.

    • CalaCalle

      Lueskelin tässä chatin viestejä ja tuli sellainen tuntuma, että naapureihin otetaan yleensä enemmänkin etäisyyttä kuin että olisi halua enempi tutustua.

      Olen itse muuttanut opiskelujen ja työn vuoksi useamman kerran viimeisen 10 vuoden aikana. Olen asunut 3 paikkakunnalla, pääsääntöisesti Turun seudulla.

      Asumismuotoina on ollut niin vuokra kuin omistusasunto (kerrostalo, rivitalo ja tällä hetkellä omakotitalo).

      Omasta sosiaalisuudesta riippuu miten hyvin naapurit tunnetaan. Osa naapureista saattaa olla hyvinkin sosiaalisia ja tunkea ehkä vähän liiankin lähelle.
      Joku odottaa että tultaisiin ovelle toivottamaan naapuri tervetulleeksi, toiset eivät halua nähdä vilaustakaan.

      Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu se että naapureita ei välttämättä päästetä 'päiväkaffeelle' samalla tavalla kuin muissa kulttuureissa esim. Kiina tai Filippiinit.

      Tutustuminen saattaa kuukausien myöhemmin tuntua vaikelta; kun ei aikaisemminkaan olla otettu kontaktia niin ei sitä viitsitä enää tässä vaiheessa voi ottaa. Voidaan tulla ehkäpä liiankin tutuiksi, tuoda esiin jotain ehkä liiankin henkilökohtaisia asioita?

      Keskusteltaessa naapureiden kanssa pidemmän aikaa, saattaa jutuiksi tulla negatiiviset tai mieltä kaivertavat asiat. Positiivisista asioista ei jakseta keskustella.. nekun tuntuvat yleensä niin itsestään selviltä ja saattaisi joku tulla kateelliseksi.

      Yleisöosastojen palstoille ovat nouseet joka kesä niin mukuloiden mekastukset pihamaalla kuin myöskin juhlinta yömyöhään. Sietokynnys saattaa ylittyä jo muutamista yömyöhään pihalla tai parvekkeella pidetyistä juhlista.

      Tällaisista asioista nousevat riidat saattavat aiheuttaa sen että pihalla ennen niin iloisesti tervehtivät henkilöt eivät enää välitä heittää läppää vanhaan malliin.
      Tai onko kyse vain innostuksen lopahtamisesta, eihän aina jaksa olla iloinen ja muut huomioon ottava raskaan työpäivän jälkeen?

      -CC

      • JJ

        Olen asunut nykyisessä (kerrostalo)asunnossani nyt jo vajaan vuoden ja olen itsekkin miettinyt että ketäköhän tässäkin talossa asuu, koska olen nähnyt vain seinänaapurini ja kaksi muuta pariskuntaa talosta.. Ja talossa on kuitenkin viitisenkymmentä asuntoa.. Mutta aina tervehdin kun satun jonkun näkemään, mutta siinä se sitten onkin.. Eikä kyllä sen puoleen suuremmin edes kiinnosta tutustua naapureihin :) naapurit ei häirii mua enkä mää naapurei- periaatteel mennään.

    • miksi pitäisi tuntea?

      Eikä kiinnosta tunteakkaan jokainen huolehtikoon omista asioistaan....

      • 6kk asuneena

        Jenkeistä jäi mieleen sellanen mukava tapa et kun muuttaa kulmille niin käydään tervehtimässä naapuria. Kerrotaan nimi ja mistä muutti. Jenkeissä voi viedä esim koiran muutamaksi tunniksi hoitoon naapuriin. Tietty naapurikin tuo sit jotain joskus hoitoon sulle. Näin ainakin keski lännessä. Manhattanilla varmaan eri tyyli.
        Pisemmän päälle tulee hyväksi tutuksi tai sitten otetaan yhteen oikein huolella..........

    • tavoin..

      Oletko ulkomailta tänne muuttanut? suomalaiset ovat aina olleet junttia kansaa ja puhuvat vain jos on pakko. Muualla maailmassa asia on ihan toisin. Eli täysin normaali tilaanne jos et tunne naapuria. Suomessa esimerkiksi myös välit vanhempiin ovat kuin koiran ja kissan välillä kun muualla maailmassa vanhempia kunnioitetaan ja tavataan viikottain.

      Welcome to Finland!

      • live by the river

        Tämä on niin totta kuin olla voi.

    • transu-88

      SUOMALAISET OVAT KÄYTÖS TAVOILTAAN AIVAN METSÄSTÄ KARANNEITA JUNTTEJA!!!!!LUULEVAT ETTÄ ON VAIN YKSI JA AINOA TAPA MITEN KÄYTTÄYTYÄ.AIVOJAKIN SAA KÄYTTÄÄ JOTEN VOI OTTAA VÄLILLÄ MUUTKIN IHMISET HUOMIOON NIIN EI TARVI PERKELE VALITTAA SIITÄ ETTEI MUUT IHMISET VÄLITÄ!!IDIOOTIT!!!

      • ksokdtajsp

        Ite asuin 8 vuotta kerrostalo (opiskelijatalo), missä vaihtuvuus oli tosi suurta. En tuntenut kuin muutamia naapureita naamalta, rapussa törmäs harvoin ja ei tullut pihassakaan oltua, kun ei ollut kenelläkään lapsia tms. Koiranomistajat tunsi naamalta ja kaikkia tutun näköisiä moikkasin.. Niitä oli vähän.

        Nyt rivarissa, jossa paljon lapsia, ja omiakin on, joten pihassa ollaan naapureiden kanssa lähes joka päivä ja jutellaan ihan mitä vaan... vois sanoo, että kaikki tunnistan hyvin, näistä asunnoista, mutta kaikki moikataan jne. Mukava yhteisö, naapurit katsoo lapsenkin perään pihassa välillä...

    • kyllå

      tunnen ja haluaisin hänet pois silmistäni helvetin märrännys perukkipää pysy siellä paskatunkiolla tekemässä pimeetä työtä

    • qwerty dikk

      Naapurit on syvältä...

      • "hyvä naapuri?"

        Me kaikki hyvät naapurit, pidetäänlipput korkealla ja haukutaan yhdessä kaikki todellisen elämän äänet!

      • tahtoo korpeen
        "hyvä naapuri?" kirjoitti:

        Me kaikki hyvät naapurit, pidetäänlipput korkealla ja haukutaan yhdessä kaikki todellisen elämän äänet!

        Asun rivitalossa ja vaikka en ole viimeiseen kolmeen vuoteen vaihtanut sanaakaan naapurin kanssa ,tiedän hänestä aivan liian paljon.

        Kovaäänisellä rouvalla on tapana istua 28 tuntia vuorokaudessa tupakalla omalla pikku pihallaan samalla joko huutaen kännykkään tai keskustellen avomiehensä kanssa tai molempia yhtäaikaa. Ääni kantautuu kolmikerrosikkunalasien läpi. Kaikki mies-, työpaikka ym. asiat ovat tullet tutuiksi. Ja jutut eivät taatusti ole hienostuinemmasta päästä. Ainoastaan kovimmilla talvipakkasilla pysyvät sisällä.

        Muutto on mielessä ja taatusti omakotitaloon ja mahdollisemman syvälle korpeen.

    • uus asukas

      Rivitalossa asustan ja en tunne toisella seinustalla asuvaa naapuriani, mutta toisen seinän takana olevan naapurin tunne tai ainakin lapset. Kolme kuukautta asuttu ja koko kesämennyt siihen kun olen saanut valvoa ettei oma lapseni mene lähellekään heitä.

      Lapseni on viisi vuotta ja naapurissa 6 sekä 10 vuotias sekä heidän kaverinsa 10 vuotias. Heidän perhetuttunsa lapsi ja vanhempi lapsi riehuvat pitkin pihoja milloin naarmuttamassa jonkun autoa, repimässä roskiksesta roskia, riehuvat kaataen penkit piha-alueella, varastelevat jne. Listalle ei tunnu tulevan loppua. Heillä ei ole muita kavereita joten kun muutettiin niin ottivat he heti minun lapseni kohteekseen siten, että yrittävät saada lapseni mukaan kaikkiin asioihin mitä tekevätkään. Lapseni ei vain tajua ettei sellaista saa tehdä vaikka olen kuinka selittänyt. Ehkä se ongelma on siinä, että ovat vanhempia lapsia joista saa jotain "idolia" ehkä?

      Muut asukkaat ovat sanoneet, että naapurini lapsien sekä heidän perhetuttunsa lapsi ovat riehuneet jo useamman vuoden täällä. Muut eivät vain tee asialle mitään kun eivät ole heidän naapureitansa ja saavat lapsensa helpommin pidettyä erossa noista "kauhukakaroista". Näiden ikävien lapsien vanhemmat eivät välitä, eikä avaa ovea vaikka jotkut ovat yrittäneet sanoa heille asioista. Joten tähän mennessä saamani kokemuksen mukaan en olisi halunnut tuntea edes tämän vertaa naapuriani. Toivottavasti muuttavat muualle tai joutuvat lastensuojelun pariin jolloin ehkä saataisiin rauha pihalle.

    • Sirkkalainen

      Hei, asun kuudentoista kilometrin päässä Muoniosta Sodankylään päin. Se ei kyllä varmaankaan ole yllätys, jos tällaisessa tuppu kylässä tuntee kaikki naapurinsa=) Kaikki Rakkavaarantielä asuvat ovat meidän perheelle kuin perhettä, ja Leiviraitilla auu kaikki parhaat kaverit. Koko lähisuku asuu siellä lähellä Rakkavaarantietä, Nulppotiellä, Kuksatiellä, Nuottitiellä ja Immentiellä , ja Luuhkatiellä, Hissitiellä, Skimbaajankujalla, Hiihtäjänkujalla, kuka Ratsastajankujalla ja Niestatiellä, Sompiontiellä,... Jotain vähän kaukaisempia sukulaisia kuten esim. Vaarin pikkuserkun lapsia ja lapsenlapsia, jotaka ovat kuitenkin meille perhetuttuja asuu taas siellä vähän kauempana: Köngäksessä, Sätkenässä, Kittilässä, Hossassa ja Tiensuussa, että naapurit kyllä tunnetaan.

    • Mutta muita en

      Ollaan hyviäkin kavereita toisen seinänaapurin kanssa, ja toisen kanssa ollaan joskus pari vuotta sitten käyty uimassa, ja juteltu on. ELi ollaan mekin periaatteesa kavereita. Alakerran naapurit tunnen melko hyvin, olen käynyt kylässä, ja yläkerran naapureiden kanssa olen vain jutellut, ja nimiä tiedän, ei sen tarkemmin tunneta. Muita naapureita tunnen osan ja osaa taas en ole koskaan varmaan nähnytkään, asun Mikkelissä. Että ei tämä mikään niin kovin maalainen paikka ole, vaikka melko pieni onkin, ja koko ajan laajentuu, tulee lisää maapaikkoja=)

    • Naapuri 6

      Silti voin tervehtiä, jos kerran asutaan samalla alueella.

    • heheheeeeee.
      • hönöt

        korollassa istutaan parkkipaikalla ja poltellaan hselliltä piikkiin ostettua jalporoa siinä se nuoruus menee ollaan myö hienoja ihmisiä väliilä laitettaaan akka pihalle

    • HALUAKAAN

      asun omakotitalossa ja naapurissa on dominoiva karsea koilottava akka ja tossu mies.
      EN HALUA TUNTEA NIITÄ SENTTIÄKÄÄN!
      ellei ne maksa siitä pari tonnia... tunti....

    • blondeistablondein72hki

      tunnen sekä moikkailen,en kaikkia...

    • Wanna

      Mutta muuten välini naapureiteni kanssa ovat viileän ystävälliset.
      Mitä vähemmän tiedän naapureistani sen parempi,en halua tutustua heihin lähemmin....

    • ilonainen82

      Itse asunut 3vuotta ja tunnen muutamia naapureita ja osan todella hyvin.. Osasta tullut ihan ystäviä ja käydään kylässä puolin ja toisin.. Osan tiedän kasvoista mutta aina tervehdin jos jonkun rapussa tai pihalla näen.. Meillä onneksi hyvä ja rauhallinen taloyhtiö jossa on paljon lapsiperheitä ni ei pikku melu haittaakaan kun omista lähtee varmasti ääntä saman verran... On kohteliasta tervehtiä ja kun olen muualla kylässä ni tervehdin kavereittenikin naapureita :) Pieni hymy ja tervehdys ei paljoa maksa vaivaa ja saa vaan paremmalle mielelle..

      • jkpoyt

        Vasemmalla puolella asuu yliopiston tutkija ja oikealla herttainen mummeli

      • samat
        jkpoyt kirjoitti:

        Vasemmalla puolella asuu yliopiston tutkija ja oikealla herttainen mummeli

        mulla on ihan samanlaiset naapurit, paitsi että tutkija asuu vastapäätä :)
        Mun talossa on oikeestaan vaan yks naapuri jonka kanssa tervehdin enemmän, muut ovat/esittävät välinpitämättömiä :/

    • niin en mitenkään

      haluaisi tutustua kehenkään naapuriin. En ole eläessäni tavannut/nähnyt pahempia sikoja! Teinit sylkevät purkkaa rapun lattialle, polkevat kuivaksi. Levittelevät räkäänsä pitkin seiniä, kuseskelevat joka nurkkaan, syövät ja naivat vaunuvarastossa. Töhrivät tussilla seiniä ja ikkunoita.. y.m. y.m. Missä kaikki ihmiset on? Onko enää Suomessa ihmisiä?

    • niin en mitenkään

      haluaisi tutustua kehenkään naapuriin. En ole eläessäni tavannut/nähnyt pahempia sikoja! Teinit sylkevät purkkaa rapun lattialle, polkevat kuivaksi. Levittelevät räkäänsä pitkin seiniä, kuseskelevat joka nurkkaan, syövät ja naivat vaunuvarastossa. Töhrivät tussilla seiniä ja ikkunoita.. y.m. y.m. Missä kaikki ihmiset on? Onko enää Suomessa ihmisiä?

    • SSS8

      Se on mukavaa 7-kerrroksisessa talossa kun joku ottaa ja kuolee kämppäänsä varsinkin näin kesähelteellä. Kukaan ei kaipaa ihmistä koko viikoon, jolloin se kaasuhomma ehtii poksahtaa, ja siinähän sitten kaikki naapurit polttelevat suitsukkeita tai tulitikkuja tai mitä tahansa kyetäkseen elämään suht normaalisti asunnoissaan.
      Sellaista se on kun asuu kerrostalossa..
      Kiva olisi tuntea naapurinsa juu

      • juntit

        olisitta vaan pysyny siellä leikkimökillänne vähä älyset ääliöt täällä teitä kukaan kaipaa mahtaa olla paska mökki kun ei voi sinne muuttaa vaan pitää tulla vuora asunnolle hönöttämään kyllä ne eläkelläisten tulot tiijetään sullahan oli sitä velkaa ulosottoonkin siitä paskatunkiosta mahtava elämän työ kyllä kelpaa elää muuta saanu aikaan kuin velkaa sitäkiin maksaa poika muahah hieno perintö

      • suuhun
        juntit kirjoitti:

        olisitta vaan pysyny siellä leikkimökillänne vähä älyset ääliöt täällä teitä kukaan kaipaa mahtaa olla paska mökki kun ei voi sinne muuttaa vaan pitää tulla vuora asunnolle hönöttämään kyllä ne eläkelläisten tulot tiijetään sullahan oli sitä velkaa ulosottoonkin siitä paskatunkiosta mahtava elämän työ kyllä kelpaa elää muuta saanu aikaan kuin velkaa sitäkiin maksaa poika muahah hieno perintö

        ja toyotalla vaikka kuuhun ja revitys jäljet kalsareissa vittu sää oot tyhmä perukkeines

      • ruless
        suuhun kirjoitti:

        ja toyotalla vaikka kuuhun ja revitys jäljet kalsareissa vittu sää oot tyhmä perukkeines

        olisse varmaan teistäkin kiva jos teilläkin olis jotakiin kivoja meno vehkeitä mutta poltelkeehan tupakkaa siinä parkkipaikalla ja muistakaa itkee naapureille vaikeeta elämää kun ei ole muutaku tuulen huuhtoma perukkipäässä ihan ahistaa kattoo tommosia taneleita josse sosiaali huolto teille auton ostas

      • nähkääs
        ruless kirjoitti:

        olisse varmaan teistäkin kiva jos teilläkin olis jotakiin kivoja meno vehkeitä mutta poltelkeehan tupakkaa siinä parkkipaikalla ja muistakaa itkee naapureille vaikeeta elämää kun ei ole muutaku tuulen huuhtoma perukkipäässä ihan ahistaa kattoo tommosia taneleita josse sosiaali huolto teille auton ostas

        tuttipullon keittäjät sillälailla että mieluummin sitä tyylikkäästi on hullu kuin tyhjätasku ja ihan tiijoks en ole saanu potkuja vieläkään töistä ihan vaan lomautettu oon eikä se teidänkään elämä kyllä hirmu mielenkiintosta ole

    • neutraali naapuri

      Olitpa naapuri tai matkalla maailman periferiassa suomalaiselle on tärkeää, ettei häntä tunnisteta suomalaiseksi/naapuriksi. On aivan sama tervehtiikö tai ei, koska väestössämme on oma joukkonsa joille on äärettömän tärkeää pitää päänsä puskassa ja jäykistyä vihollisen lähestyessä. Vihollinen tarkoittaa ketä tahansa, joka ei kuulu perheeseen. Ja siihen on sopeuduttava, koska kyse on kunniasta ja kasvojen säilyttämisestä. Todennäköisesti sellaisella henkilöllä on useamman esivanhempansa kautta varmaa tietoa, ettei vieraisiin parane luottaa ja vain suoralla hyökkäyksellä -tarpeen vaatiessa- selviää.

      Toinen vaihtoehto ovat perin tunteelliset naapurit/suomalaiset, jotka pienen ystävällisen sanan jälkeen ripustautuvat sinuun vannoen elinikäistä ystävyyttä.

      Ettei niitä mukavia small talkia harrastavia kohteliaita naapuripersoonia oikeesti ole hirveästi liikkeellä. Parempi siis vain tervehtiä etäisesti ja todeta miljoonannen kerran, että onpas taas hirveä sää- jos siis tahtoo jotakin sanoa.

    • ihme naapuri

      Phuhhuh, auta armias jos tervehdit. Muutin viime talvena tälläiseen pienkerrostaloon ja kuukausien kuluessa satuin pari kertaa yhtä aikaa rappukäytävään naapurin kanssa: tervehdin ihan normaalisti. Ilmeisesti tämä oli kovinkin kamalaa koska kyseinen naapuri on järjestelmällisesti alkanut välttelemään minua tämän jälkeen.

      Tämä siis Tampereella, asuin nuoruudessa pikkukaupungissa (~20k ihmistä) ja siellä sellaisetkin naapurit joita hyvin harvoin näki moikkasivat kun sattui ajamaan ohi, näyttää siis siltä että "neutraali naapuri":n teksti osuu aika lailla napakymppiin.

      Meistä on moneen junaan, jotkut jäävät asemalle kun ovat niin vainoharhaisia :p

    • yli ymmärryksen

      Kerrostaloni on otettu käyttöön 1974, jonkin verran on aivan alkuperäisiä asukkaita, asuntoja on 44 asukkaita on 70 henkeä...
      Olen asunut tässä pian 18 vuotta...
      Tässä on alkuperäisillä asukkailla kastijako ;D
      1. alkuperäiset, ainoat oikeat asukkaat
      2. tulokkaat (en ihan tiedä koska on asukas)
      3. vuokralaiset

      Osa asunnoista kiertää, uudet asukkaat asuvat 2- 5 vuotta ja muuttavat muualle..
      Tulokkaat ovat aina suurennuslasin alla ja kohtelu on sen mukaista, syytöksiä siitä ja tästä tulee syyttä..

      Vuokralaisissa kukaan ei ole asunut kuin 1-3 vuotta ja vaihtuu..

      Tulokkaat katsastetaan ja koulitaan.. osa alkuperäisistä harrastaa jopa kiusaamista..

      - kuivaus huoneessa pyykit kasataan tilan pöydälle, vaikka kukaan ei tilauskirjan mukaan ole tilaa varannut jatkolle...
      Yhteen varauskertaa, pyykit saavat olla 6 tuntia säänöissä mainittu.

      - kun käyt jätekatoksessa, joku menee heti jälkeesi ja katsastaa mitä veit? Kierrätyshyllyyn, jos laitat jotain, katsastaja joko vie itselleen tai heittää roskiin..

      ...Tein itse remonttia vasta asuttuani jo 8 vuotta asunnossani...
      > Siihen asti, aina kun joku teki remonttia, sen melusta käytiin sanomassa, purkutavaran jätekatokseen viennistä käytiin valittamassa ja taloyhtiölle tehtävästä remontti ilmoituksesta käytiin muistuttamassa..
      Uusi innokas taloyhtiön puheenjohtaja, vaati jopa saada tarkastaa, etten todella tee remonttia..Hän tiesi purkutavarasta mitä oltiin remontoitu, eri kerroilla; tarkasti kylpyhuoneen, keittiön ja olohuoneeni...
      > Vinkuvista vesijohdoistani valitettiin isännöitsijälle, joka joutui kertomaan asunnossa on vaihdettu hanat, kun uusi asukas siihen muutti. Vinkuminen ei voi tulla siitä asunnosta..
      > Isännöitsijä kävi ovellani kolmantena vuotenani sanomassa:
      "Tupakointi parvekkeella on kielletty.."
      "Asun yksin enkä tupakoi."
      Hän toisti ja minä toistin..
      Sitten sanoin; "Asunto-osakkeeni omistaa parvekkeeni ja lain mukaan, teen sillä mitä haluan, siitä ei taloyhtiö päätä, jos ei ole muuta alkaa olemaan kotirauhan rikkomista."

      Parin viikon päästä oli Aamulehdessä juttu siitä, kuinka asunto-osakas omistaa oman parvekkeensa ja päättää sen käytöstä.

      Kun yritin selvittää aikoja jolloin lenkki sauna lämpiää ja sen käytöstä, ALKUPERÄINEN asukas ilmoitti lenkkisauna on vain asunto-osakkaille.. Minä siihen. "jaa meinaatkos että pankista aletaan täällä saunomaan monestako pankista täällä saunotaan?"

      Omistan nyt asunto-osakkeeni ihan itse, mutta en oma-aloitteisesti tervehdi tai puhu asukkaiden kanssa. Alkuperäisissä on heitä jotka pihassa vastaavat ja tervehtivät, mutta ei muualla.
      .

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      83
      3852

    2. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      33
      2746

    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      95
      2174

    4. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      20
      1687

    5. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      26
      1608

    6. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      26
      1508

    7. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1481

    8. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      7
      1454

    9. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      27
      1446

    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      73
      1443
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt