Jos meillä on paristo jonka lähdejännite on E ja sen napojen väliin kytketään vastus Rk ja piirissä vaikuttava virta on I niin mikä on pariston sisäinen resistanssi Rs?
Onko se näin:
Valitaan kiertosuunta piirissä myötäpäivään ja virran suunta samaan suuntaan.
E-RsI-RkI=0
E-RkI = RsI |:I
Rs = (E-RkI)/I
Jos se on näin niin onko sisäinen resistanssi vakio paristossa? Tein kytkennän ja kokeilin vielä eri vastuksia mutta tulokset oli erilaisia ja joskus Rs oli negatiivinen(en tiedä onko sillä mitään väliä sitten). En nyt tajua missä teen väärin. Minusta myös tuntuu hassulta se että noissa oppikirjoissa tehdääm käyrä jossa tutkitaan napajännitteen ja virran suhdetta vaikka eikö se vois toimia näinki.
evotus...
Onko se näin:
Valitaan kiertosuunta piirissä myötäpäivään ja virran suunta samaan suuntaan.
E-RsI-RkI=0
E-RkI = RsI |:I
Rs = (E-RkI)/I
Jos se on näin niin onko sisäinen resistanssi vakio paristossa? Tein kytkennän ja kokeilin vielä eri vastuksia mutta tulokset oli erilaisia ja joskus Rs oli negatiivinen(en tiedä onko sillä mitään väliä sitten). En nyt tajua missä teen väärin. Minusta myös tuntuu hassulta se että noissa oppikirjoissa tehdääm käyrä jossa tutkitaan napajännitteen ja virran suhdetta vaikka eikö se vois toimia näinki.
evotus...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älä takerru kaavoihin vaan hae ymmärräys asiaan sillä kaavat ovat niitä varten jotka muuten eivät pääsisi läpi tai osaisi ratkoa asioita. Vain lopputulos merkitsee ei tie miten siihen päädyt. Tarkistappa kirjaa vielä sen negatiivisen R suhteen. Tuskin siellä varistoria on :D
Pariston lepotilassa mitattu E voi olla mitä vain "ilmaa". Kuormita paristoa ja poista kuorma ja mittaa E välittömästi kuorman poiston jälkeen. Onnistuu ainakin muistiskoopilla.
että pariston jännite "notkahtaa" tuon sisäisen resistanssin verran. Ideaalinen jännitelähdehän pitäisi aina pariston jännitteen vakiona kuormituksesta riippumatta (eli Rs olisi aina nolla).
Sisäinen vastus on siis pariiston sisällä sarjassa jännitteen kanssa ja pitää tietää sekä kuormitusvirta että pariston napajännite kuormitettaessa. Huom. kuormitettu jännite ei ole välttämättä se sama kuin pariston nimellinen (tai ideaalinen) jännite. Siinä ne avaimet ratkaisuun. Jos jännite notkahtaa dE:n verran, niin sisäinen resistanssi on suoraan:
Rs = dE/I
ja
dE = E - Rk*I
elikkä
Rs = (E-Rk*I)/I
Tulos on sama kuin sinulla, joten olet laskenut aivan oikein.
Sisäinen resistanssi ei missään nimessa ole vakio, vaan se tietenkin lisääntyy pariston vanhetessa, koska paristo antaa aina heikommin virtaa. Rs voi olla negatiivinen, jos paristosi (tai akkusi) on yliladattu ja kuormitetaan kevyesti. Siis paristo näyttää jo lähdössä ylijännitettä.
Napajännitteen ja virran suhdetta vertaillaan tietenkin, koska halutaan selvittää, kuinka hyvin kyseinen paristo antaa virtaa. Vahva paristo ei juurikaan notkahda, jos virtaa ottaa enemmänkin ja heikko notkahtaa pahastikin. Periaatteessa pariston tärkein ominaisuus on, kuinka se antaa virtaa kuormitettaessa.
Et ole tehnyt missään väärin ainakaan tuossa asiassa... lycka till. Parasta on juurikin mittailla ja funtsia asioita itse, niin oppii parhaiten.
virta usealla jännitteen arvolla ja laske suora pienimmän neliösumman sijoituksella (http://en.wikipedia.org/wiki/Least_squares, onnistuu automaattisesti ainakin matlabissa). Voit myös piirtää suoran käsin jos olet laiska. Suoran kulmakertoimesta saat arvon koko piirin vastukselle ja käyttämällä tunnettua kuormaa, tiedät mikä sisäinen vastus on.
Mahtaa kysyjää vituttaa heh hee!
Joko on ääliö vastauksia tai sellaisia joista ei tajua mitää heh hee
Ensinnäkin arvoisa kysyjä. Jos sinulla on loiiiiiiistava yleismittari jonka sisäinen vastus on jotain 10 M ohmin luokkaa niin käytännössä Lähdejännite E ja Napajännite U on yhtä suuria sillä piirin virtahan on käytännölliseti katsoen nolla joten sisäiset vastukset voit jättää huomioimatta ja hyväksyä yleismittarin lukema.
Tästä on helppo edetä vaikkapa oikosulkukokeen avulla jännitelähteen sisäisen resistanssin selvittämiseen olettaen että kyseessä pieni paristo ja suuremmilla laita tunnettu vastus väliin. Osajännitteiden summa sarjakytkennässä on lähdejännite eli sisäinen jännitehäviö ulkoinen= E
Eli kuormittamaton jännitelähde U=E ja kuormitettaessa U pienen sisäisen vastuksen johdosta. Helppoa eikö totta :D