Pakonopeus neutronitähdeltä on noin puolet valonnopeudesta. Tä siis ilmeisesti tarkoittaa sitä, että jos kappale tähden lähistöllä (pinnalla) saavuttaisi tämän nopeuden tähdestä poispäin olisi se vapaa lähtemään pois tähden gravitaatiokentästä.
Jos nyt saatais joku raketti sinne pinnalle ja sellanen moottori siihen, että se saavuttaisi esim. nopeuden 10 km/h poispäin tähdestä niin poishan se pääsisi jos löpö riittäisi.
No toinen juttu siitä, että millanen raketti se vois olla. Itse olen kuvitellut, että jos mikä tahansa rakennus, vaikka torni pariisista asetettaisiin neutronitähden pinnalle, niin se samantien luhituisi osaksi tähden pintaa, onko näin? Entä jos tuolla rakentilla (olkoon se sit vaikka noita sukkuloita rakenteeltaan) olisi vauhtia tuo 10 km/h poispäin tähdestä, eikä tädellä olisi ilmakehää, niin vaikuttaisiko tuo gravitaatio rakettiin hajottavasti kun se kuitenkin liikkuu kokoajan poispäin siitä?
No joo, ei tullu uni, ni mietin.....
Jos nyt saatais joku raketti sinne pinnalle ja sellanen moottori siihen, että se saavuttaisi esim. nopeuden 10 km/h poispäin tähdestä niin poishan se pääsisi jos löpö riittäisi.
No toinen juttu siitä, että millanen raketti se vois olla. Itse olen kuvitellut, että jos mikä tahansa rakennus, vaikka torni pariisista asetettaisiin neutronitähden pinnalle, niin se samantien luhituisi osaksi tähden pintaa, onko näin? Entä jos tuolla rakentilla (olkoon se sit vaikka noita sukkuloita rakenteeltaan) olisi vauhtia tuo 10 km/h poispäin tähdestä, eikä tädellä olisi ilmakehää, niin vaikuttaisiko tuo gravitaatio rakettiin hajottavasti kun se kuitenkin liikkuu kokoajan poispäin siitä?
No joo, ei tullu uni, ni mietin.....
Vastaukset 5
Vanhimmat
> Pakonopeus neutronitähdeltä on noin puolet valonnopeudesta.
Tuo on varmaanikin se nopeus, joka saadaan pakonopeuden yleisellä laskukaavalla, johon vaikuttaa taivaankappaleen painovoima. Kaava antaa vastauksen siihen, että millä nopeudella keskipakovoima kumoaa vetovoiman.
> Jos nyt saatais joku raketti sinne pinnalle ja sellanen moottori siihen, että se
> saavuttaisi esim. nopeuden 10 km/h poispäin tähdestä niin poishan se pääsisi
> jos löpö riittäisi.
Olet oikeassa: pakoon pääsee millä nollaa suuremmalla nopeudella tahansa, jos vain polttoaine riittää.
> se samantien luhituisi osaksi tähden pintaa..
Totta kai. Eikö neutronitähde painovoima riitä luhistamaan atomeitakin.. saatikka sitten muita rakenteita.
> vaikuttaisiko tuo gravitaatio rakettiin hajottavasti..
Väkisinkin, koska raketti ei olisi vielä tarpeeksi kaukana tähdestä. Asia riippuu etäisyydestä tähteen. Lisäksi tulee mahdollisesta kiihdytyksestä aiheutuva lisärasitus.
riittääkö gravitaatio luhistamaan atomeitakin. Käsittääkseni tähdellä on kiinteä pinta. Vai tarkoitatko, että pystyy luhistamaan heikoimmin sitoutuneita atomeja?
tekemistä sen kanssa että onko energiaa riittävästi ampua raketti esimerkiksi maata kiertävälle raketille.
Kyse on vain siitä kuinka nopeasti kappale ilman ulkoisia voimatekijöitä pitää liikkua että se pysyy esimerkiksi kiertoradalla ilman että se alkaa tippumaan tännepäin.
Jos on vain tarpeeksi polttoainetta, niin maasta pääsee pakoon vaikka 1km/h, ja sillä taas ei ole pakonopeusasian kanssa mitään tekemistä.
Vaan, vedän sanoja hieman taaksepäin vaan en kumoa niitä. Nyt pitää ottaa huomioon myös se että mitä suuremmalta kappaleelta halutaan pakoon, sitä enemmän energiaa siihen täytyy käyttää, eli sitä polttoainetta ja pakonopeutta laskiessa täytyy tietää sen paettavan kappaleen massa.
Joten, kyllä sieltä neutronitähdeltä pääsee pois kunhan on vain riittävän tehokas moottori käyttämään riittävän tehokkaasti käytettävissä olevaa polttoainetta.
Kun pakotilanteessa ongelmaksi muodostuu juuri se että ei ole tarpeeksi tehokkaita moottoreita muuttamaan massaa energiaksi vaikka ehkä polttoainetta olisikin riittävästi.
ja suuri massa johtuu juuri siitä, että atomit ovat luhistuneet. Sama pätee mustaan aukkoon...
"Valkoinen kääpiö on tiivis tähti, jonka koko on planeetan suuruusluokkaa ja massa tähden suuruusluokkaa. Valkoisen kääpiötähden tiheys ja painovoima pinnalla ovat valtavia. Valkea kääpiö syntyy, kun Auringon massan luokkaa oleva punainen jättiläinen muuttuu epävakaaksi singoten ulko-osansa pois planetaariseksi sumuksi. Jäljelle jää enimmäkseen heliumista ja ehkä myös hiilestä ja hapesta koostunut kuuma ydin, jossa ydinreaktiot ovat lakanneet. Ydin on luhistunutta eli degeneroitunutta ainetta, joissa atomit ovat romahtaneet kasaan, koska niiden elektroniverho on rikkoutunut suuressa paineessa. Jos valkeaan kääpiöön virtaa massaa (niin että sen massa ylittää Chandrasekharin rajan 1,4 Auringon massaa), koko kääpiötähti räjähtää supernovana."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_kääpiö
On katastrofaalisen epätaloudellista paeta nopeudella 1 m/s. Käytännössä ei mahdollista.