Kyllä Seppo Räty tuumailee asiaa. Olen jo pitkän aikaa ollut samaa mieltä, että suomen huippu-urheilu on kriisissä ja ainoastaan keihäänheitto on sen pelastanut. Monesti jo olen salaa toivonut ettei niin tapahtuisi, mutta aina joku on sen ainoan mitallin tuonut. Nyt se sitten kävi ja on edessä pyykinpesu. Sepon komentit ovat erinoimaisia. Keihään lajivalmentajako ottaa vastuun koko paskasta? Toki Seppo teilasi kehumani kommentaattorin ja varmaan syystä, perustelut olivat asialliset :)
http://blogit.mtv3.fi/radynrykaisy/
http://blogit.mtv3.fi/radynrykaisy/
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kärki on aina kapea. Jos Pitkämäelle, Wirkkalalle jne. löisi lisää rahaa käteen vaikka 10000 e, niin tulokset tuskin siitä paranisiavat. Sama se on työelämänkin puolella. Tuottavuuden kasvu on ollut ainut seikka, mikä mahdollistaa palkkatason reaalikasvun ja taantuma taas vaikuttaa lomautusten kautta, koska palkkoja ei voi laskea vastaamaan tuotteen kysyntää. Vastaavasti keihään tuloksia parantaa vain harrastajamäärän lisäys, joka lähtee nuorisotyöstä ja ruohonjuuritason valmennusresurrsista.
(Ei keihäänheittoon mitään lisää rahaa tarvita. Kyllä sitä heitetään vaikkei maksettaisi yhtään mitään.
no, ei se näinkään ole)
Huonoihin tuloksiin ei ole yhtä ainutta vastausta. Kaikki virheet on tehty harjoituskaudella ja siitä Seppo Räty ei puhu mitään.
Jos sairauksia oli, (korvia sun muita), niin se oli sitten siinä. Jokaisen kohdalta löytyy selitys, miksei tullut menestystä. Kaikilta ei enempää edes odotettu.
Tosiasia on kuitenkin, että menestys lisää menestystä.
Minkähän virheen nyt joku suuri urheilujohtaja on tehnyt? Vaikka näille urheilijoille antaisi repullisen rahaa ja kultaiset keihäät ropellin kera, niin ei se keppi olisi lentänyt yhtään sen pidemmälle viime sunnuntaina.
Ja miksi se miksi yksi laji on ollut vuodesta toiseen Suomessa niin tärkeä mitallien kerääjä? Johtuu varmaan siitä että suhteessa lajia Suomessa harrastetaan ennemmän kuin muualla. Hyvää heittäjäainesta valitsee keihään ennemmin kuin kiekon tai moukarin. Myös vuosien saatossa on heittotaito saatu siirettyä uusille sukupolville. Aina joku ulkomaalainen kuitenkin on käynyt pokkaamassa arvomitalia, sen kultaisemman, koska toki sitä muuallakin joku kummajainen aina keihään heiton pariin eksyy. Jos jostain Afrikan sydämestä löytyy heittäjiä, joilla on pitkät kädet ja kok. pituutta 2 m, niin se on sitten siinä. Käy vähän kuin 10000 m juoksussa. Ja samalla romahtaa koko lajin taso Suomessa. Enää ei taida kukaan juosta alle puolen tunnin kymppiä, vaikka pari kymmentä vuotta sitten oli se oli piiritasoa.
No, mitä pitäisi tehdä? Ei varmaan mitään. Ei kai siihen mitään syytä ole jos urheilukilpailussa epäonnistuu vai onko? Epäonnistuminen on oleellinen osa urheilua. On muistettava myös, että juoksulajeissa voi huippumies juosta joka toinen viikko esim. mailin kilpailukaudella alle 3.45, mutta ei keihästä voi heittää yli 90 m kuin kerran kesässä. Se käsi menee siitä poikki ja lentää kepin perään. Ei ihmistä luonto ole tehnyt heittämään keihästä. Kunnon ajoitus ja vammaojen välttäminen niin vaikea juttu, ettei siihen ole mitään patenttilääkettä. Ja jos Suomessa heitetään vastatuuleen 85 m, niin eihän se sitten aina tyhjään lennä. Ihan hyvin tiedettiin millainen paikka Berliini on. Norjalaisen peruslahjakkuus on tuon verran parempi. Jos yksi viikko olisi heitetty lisää niin sitten olisi alkanut suomalaisillakin lentää. Meillä vaan ei ole varaa rakentaa kunnon stadionia, kun tämä nykyinenkin palvelee lähinnä jalkapallopyhättönä, mihin se ole suuniteltu. Saa niitä keihäitä jatkossakin viskoa ojiin ja vastatuuleen, mutta ei semmoiset kilpailut valmista heittäjiä suuriin kilpailuihin. Jos ei nuoria laiteta Eurooppaa kilpailemaan, niin kokemusta ei tule. Nyt tuli, kokemusta.
Jos loppukilpailussa oleva mies sanoo:en oikein syttyny tähän skapaan, niin eikö semmonen äijä ole väärässä paikassa?. Voishan työpaikallakin sanoa,ettei tänään oikein sytytä ja lorvia koko päivä.Voitontahto ei ole tarpeeksi kova.Lähettiin taas sillä asenteella,että parhaani yritän kattotaan mihin se riittää.
En minä ainakaan muista koskaan työpaikalla hikeen vetäneeni. Ei missään ole maksettu ojametreistä tai hakatuista moteista. Mitä enempi vaan on kahvipannun ääressä ja röökillä, niin palkka suhteessa kasvaa. Sitten kun puolet heitetään veks niin yhtään ei tuotos huonone, voi sanoa että paranee, koska kusipäitäkin potkitaan pois. Se on vähän kuin sodassa, ei ne kaikki ole hyviä ihmisiä jotka saa lähdön.
Jos heittopaikka ei muistuta omaa sänkipeltoa, jos ruoka on ihan perseestä, jos kuljetus myöhästy siksi että johtajat otti aamusta joukkueelle varatun bussin ensin, jos lempikeihäs on hukassa, jos hotellimajoitus on perseestä....miljoona syytä. Ei niitä varmaan voi toimittajalle kertoa. Suomi on siitä paska maa, että kerran kun pääsi aukaiset niin kyllä herrat muistaa kostaa sen sata kertaa. Ja toimittajatkin on ihan perseestä. Jos ei suomalainen mies voi sanoa, että painu vittuun siitä tai alkaa nenä punottamaan, niin ei se enää ole ihmisen arvoista elämää.
Urheilija on kuin pikkulintu, jos rutistat liikaa ja jne. ja lopuksi se kakkaa käteen. Aivan varmasti tuloksia ei synny väkisin. Ei keihäänheiton tulokset parene sillä, että muita lajeja 3000 m aitoja lukuunottamatta ei osata tai ei ole juuri uransa huipussa olevaa urheilijaa. Ihan mettästä suurelle yleisölle ne on sankarit aina tulleet.
Urheilija tarvitsee aina paljon tilaa, mitä se sitten onkin. Jos suurimpia uutisia on se kun jollekin toimittajalle sanotaan rumasti, niin ääripää on jo saavutettu. Tuskin nämä meidän sankarit jotka juoksi suomen maailman kartalle, nyt aina sen mediakelpoisimpia olivat. Se on vain silleen, että huonolla ammattitaidolla pääsee urheilijoiden lähelle ja sitä ei tajuta, että samoin sotilaita on myös urheilijoita kohdeltava hyvin. Eikä toimittaja ole urheilijan esimies.
Omia odotuksia ei voi siirtää urheilijalle. Jos katsoo tuloksia niin keskivertaisesti on harjoittelukauteen nähden kisat meni. Ihmetyttää nämä johtajat jotka puhuvat venymisestä. Kilpailuissa ei koskaan saa parempia tuloksi kuin harjoituksissa. Kilpailutulos on lähellä kovan harjoituksen keskiarvoa. Lisäksi nuo heittolajit on aina mitä ovat. Juoksussa se kenttä on aina tartania, ja ei tuulet ja tuiskut vaikuta.
Aina pitää hävitä ennenkuin voi voittaa. Ja enempi on häviöitä kuin voittoja. Sitäpaitsi päätaivoite on kaikilla vuonna 2012. Jos heittää tänään 90 m ja käsi hajoaa niin se on sitten siinnä. Ei sitä parissa vuodessa saa kuntoon. Nyt kannattaa paikata paikat kuntoon.
aika paljon.
Varsinkin toimittajilla olisi aihetta kehittää ammattitaitoaan ja asennettaan.
"Juoksussa se kenttä on aina tartania, ja ei tuulet ja tuiskut vaikuta."
Kyllähän ne tuulet melkoisesti vaikuttavat juuri juoksuihin. Tuiskuja harvemmin yleisurheilukisoihin sattuu, mutta arvelisin, että 3000 metrin esteet sujuisivat paremmin 20-25 asteen lämmössä kuin vastaavassa pakkasessa ja lumimyrskyssä.
Keihäsmiehet ja muut nynneröt. Pilaatte itsenne liiallisella voiman hankkimiesella. Tekniikka kun tekniikka on perseestä, niin ei tule kuin käsi ja selkä kipeäksi, sekä suomalaisten haukut päälle. Valmentajat pitäisi uusia. Ei päde enää Matti Järvisen 75 metrin tavoite eikä tyyli. Eikä myöskään Sepon kiroileva esimerkki.
seuraaviin kisoihin vai laitatko muijas asialle?
ta kiinni pitkälti koko keihään heittäminen!
No Rätyhän uskaltaa sanoa mitä ajattelee, mutta valmennettavahan heitetään
rannalle kun Rädylle eivät mahda mitään kuten kävi taas maaotteluvalinnoissa.
Mitähän Mäkelä selittää seuraavaksi?
loppukilpailusta, hutta löysi heti syyn: Saksa on paska maa! Ennen sitä analysoitiin enemmän suorituksia!