Sama ala kuin kumppanilla?

väärinkö?

Oon tässä parin vuoden ajan pohdiskellut mitä elämässäni tekisin, myös sen yli parin vuoden aikana olen alkanut seurustelemaan ja suhdetta on kestänyt tähän päivään asti. Suhde on vakavalla pohjalla.
Itse siis olen kauan miettinyt että mihin menisin opiskelemaan, opiskelin eka yhdessä paikassa, roikuin siinä koulussa kaksi vuotta turhaan, koska en saanut mitään aikaseksi, ala ei kiinnostanut, eikä opiskelu yleensäkään innostanut. No kesän aikana minulla oli haastattelu yhdessä koulussa, ja siis kyseessä on sama ala missä tyttöystäväni opiskelee (minä myös tyttö), mutta ei sama koulu, koska asutaan eri paikkakunnilla. Noh.. kävin haastattelun ja muutama viikko sen jälkeen selvisi että pääsen kyseiseen kouluun.
Itseäni ei välttämättä juuri se ala kiinnosta, mutta se kiinnostaa, että ala on miesvaltainen, koska heidän kanssaan tykkään olla enemmän tekemisissä.

Noh, tyttöystävälleni on tullut ongelma siinä, että menen opiskelemaan samalle alalle kuin hän. Alussa kun ilmoitin että pääsin kyseiseen kouluun, hän alkoi miettimään samantien huonoja puolia. Että on tyhmää kuinka seurusteleva pari on molemmat samalla alalla, tai että jos alan haukkumaan hänen työtään jos itse alan vihaamaan kyseistä alaa, tai että jos hän tuntee alemmuuden tunnetta jos olisinki häntä parempi.
Myöhemmin hän kuitenkin väitti olevansa sinut asian kanssa, että menen kyseiselle alalla, sanoin hänelle, että vaikka sille alalle menen, ei tarkoita että siltä alalta haen töitä. Kunhan haluan jonku koulutuksen alle, ja katson sitten mitä teen.
Huomaan aina rivien välistä kuinka hän oikeen yrittää sanoa, että pitäisikö mun mielummin mennä töihin, koska en kuitenkaan käy sitä koulua loppuun ym.

Hän ei tsemppaa yhtää tai ole puolellani. Leikkii olevansa, mutta tiedän kyllä mitä hän ajattelee.

Itse haluaisin olla onnellinen siitä, että saan nyt uuden mahdollisuuden koulun suhteen, ja katson mitä käy. Mutta motivaatio laskee tyttöystävän takia.

Onko tämä nyt ihan hirveetä että menen samalle alalle opiskelemaan, toiminko nyt ihan väärin?
Kertokaa mitä mieltä olette. (kauheen pitkä teksti, mutta lukekaa ja neuvokaa, mielipiteitä tarvitsen =)

45

5338

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • erikoinen...

      ongelma tai lähinnä tyttöystäväsi suhtautumistapa.
      Hmm... Vaikuttaa siltä, että olet alasi löytänyt. Mietipä asiaa pitkällä tähtäyksellä: mitä, jos suhde tyttöystävääsi kuitenkin syystä tai toisesta päättyy..? Ei kai se sinun alavalintaasi vaikuta? Sinua ehkä harmittaa tällainen kommentoiminen - sillä olet vakavalla mielellä seurustelemassa tyttiksesi kanssa - mutta kun elämästä ei koskaan tiedä! Entä, jos tyttiksesi mieliksi jättäisit opiskelun ja alkaisit tehdä jotain muuta - ja muutaman vuoden kuluttua huomaisit, että pieleen meni: ala, jota nyt olet opiskelemassa olisikin se oikea, mutta toisen ihmisen mielipiteen vuoksi jätit sen?! Ja ehkä vielä ihmisen, jonka kanssa sinulla ei ollutkaan yhteistä tulevaisuutta... Aika epäreilulta kuulostaa minulta!

      Sinä opiskelet itseäsi ja omaa elämääsi varten - et toista ihmistä miellyttääksesi! Tyttiksesi on nyt vain sopeutuminen tilanteeseen ja sillä siisti. Älä sinä siitä pahaa omaatuntoa pode!

      Itse tapasin tulevan mieheni samalla työpaikalla, onneksi ei oltu mitenkään "samalla viivalla" kilpailijoina tai mikä pahinta, esimies-alainensuhteessa. Samasta työpaikasta ja alasta "huolimatta" suhteemme toimii erinomaisesti ja osaamme tukea ja huomioida toisiame myös kotona tietäen toisen työkuviot.

      • tällä

        hetkellä en voisi sanoa niinkään että toi on se ala missä juuri minä haluaisin olla, mutta siinä tietyt asiat kiinnostaa ja joku kuitenkin veti puoleen koska halusin päästä kokeilemaan.
        Tyttöystäväni saattaa myös ajatella, että toi ala ei sovi minulle, tai että hän ei näy minua tuolla alalla.
        Vain siksi, että en aikaisemmin ole semmoista tehnyt, mihin toi ala liittyy, mutta tyttöystäväni on taas aina pitänyt siitä.

        Sanoit oikein noi asiat, joten kiitos siitä.
        Itse olen aina miettinyt että tyttöystäväni ajattelee itsekkäästi tässä tilanteessa, koska tosiaan elän itseäni varten ja suurimmat osat asioista teen itseäni varten.
        Ihan sama jos tulevaisuudessa ollaan samankaltaisessa työssä, mihin se vaikuttaa? Kunhan rahaa tienaa ja elää hyvin ja on onnellinen.

        Mielelläni kuulisin lisää ajatuksia :)


      • että ...
        tällä kirjoitti:

        hetkellä en voisi sanoa niinkään että toi on se ala missä juuri minä haluaisin olla, mutta siinä tietyt asiat kiinnostaa ja joku kuitenkin veti puoleen koska halusin päästä kokeilemaan.
        Tyttöystäväni saattaa myös ajatella, että toi ala ei sovi minulle, tai että hän ei näy minua tuolla alalla.
        Vain siksi, että en aikaisemmin ole semmoista tehnyt, mihin toi ala liittyy, mutta tyttöystäväni on taas aina pitänyt siitä.

        Sanoit oikein noi asiat, joten kiitos siitä.
        Itse olen aina miettinyt että tyttöystäväni ajattelee itsekkäästi tässä tilanteessa, koska tosiaan elän itseäni varten ja suurimmat osat asioista teen itseäni varten.
        Ihan sama jos tulevaisuudessa ollaan samankaltaisessa työssä, mihin se vaikuttaa? Kunhan rahaa tienaa ja elää hyvin ja on onnellinen.

        Mielelläni kuulisin lisää ajatuksia :)

        monet kuten nyt te, tapasitte samassa työpaikassa, joka varsinkin tarkoittaa sitä, että teidän työ on kutakuinkin sitä samaa, mutta se, jos samalla alalla opiskelee, ei todellakaan kerro vielä tulavaisuudesta mitään.
        Ehkä sit ymmärtäisin tyttöystävääni jos hän olisi jossain töissä, ja minä tuppaisin samaa paikkaan.


      • koulutussuunnittelija
        tällä kirjoitti:

        hetkellä en voisi sanoa niinkään että toi on se ala missä juuri minä haluaisin olla, mutta siinä tietyt asiat kiinnostaa ja joku kuitenkin veti puoleen koska halusin päästä kokeilemaan.
        Tyttöystäväni saattaa myös ajatella, että toi ala ei sovi minulle, tai että hän ei näy minua tuolla alalla.
        Vain siksi, että en aikaisemmin ole semmoista tehnyt, mihin toi ala liittyy, mutta tyttöystäväni on taas aina pitänyt siitä.

        Sanoit oikein noi asiat, joten kiitos siitä.
        Itse olen aina miettinyt että tyttöystäväni ajattelee itsekkäästi tässä tilanteessa, koska tosiaan elän itseäni varten ja suurimmat osat asioista teen itseäni varten.
        Ihan sama jos tulevaisuudessa ollaan samankaltaisessa työssä, mihin se vaikuttaa? Kunhan rahaa tienaa ja elää hyvin ja on onnellinen.

        Mielelläni kuulisin lisää ajatuksia :)

        Onko TYÖ elämäsi? - Niin meitä koulutetaan, että integroidumme yhteiskuntaan työn, ammatin perusteella.
        Menestyvät ja menestyneet ihmiset näkevät asiat toisin!

        Mihin jäikään Elämä?
        Mikä on Sinun Oma Unelmasi? Se, josta mietit ollessasi 15 vee?
        Olisiko Ansainta, Tulo, se jonka takia TYÖtä teemme? Onko tulon ainoa tapa olla tietty Aika tietyssä Paikassa ja saada muiden määrittelemä määrä Tuloa?

        Silloin et ole Vapaa - tai no - 5 olet vapaa ja 47 muut määräävät nuo 3 asiaa sinulle: Aika, Paikka ja Tulo. Viikkoja 5 lomaa, 47 ei-vapaa.

        Vai Ajatteletko toisin?
        JOS - ole utelias ja ota yhteys: [email protected]
        PS Tämä ei ole feikki!


      • valossa...
        että ... kirjoitti:

        monet kuten nyt te, tapasitte samassa työpaikassa, joka varsinkin tarkoittaa sitä, että teidän työ on kutakuinkin sitä samaa, mutta se, jos samalla alalla opiskelee, ei todellakaan kerro vielä tulavaisuudesta mitään.
        Ehkä sit ymmärtäisin tyttöystävääni jos hän olisi jossain töissä, ja minä tuppaisin samaa paikkaan.

        Mikä oikein on sitten ongelma?! Hyvin epätodennäköistä, että päätyisitte samaan työpaikkaan - tai että edes olisitte eri firmojen samanlaisissa duuneissa, kun tää maailman meno on, mitä on. Toinen teistä saataa saada just koulutusta vastaavan työn, toinen on alipalkattuna jossain aivan muualla. Aika paljon "vartijaksi" tyttiksesi pyrkii, kun olisi määräämässä sun ammatinvalinnasta. Nuoria olette, mieli kerkiää muuttua asioista moneen kertaan - niin koulutuksen kuin seurustelukumppanin suhteen.


      • maucjhw

    • Minä tapasin poikaystäväni amiksessa ja opiskelemme samaa alaa eikä kumpaakaan häiritse se..
      Omahan on päätöksesi että alatko opiskelemaan vai jätätkö menemättä opiskelemaan.. Kukaan muu ei voi päättää puolestas ja jos haluat opiskella juuri sille alalle niin et tee mitään väärää..

      • se toinen osapuoli

        Olen ollut täysin samassa veneessä, tosin se toinen osapuoli. Olen kerran seurustellut tytön kanssa. Opiskelin silloin yhtä alaa ja hän kierteli eri kouluissa omaa alaa etsien, kunnes päätyi sitten hakemaan samalle alalle kuin minä. Eri kouluun tosin, mutta silti. Se söi. Luulen että suuri syy oli siinä että minua inhotti ajatus siitä että nykyään kuka vaan voi tehdä mitä vaan eikä kenelläkään enää ole sitä omaa juttua, pitääkö hänenkin nyt tunkea samalle alalle kun kilpailu työpaikoista on muutenkin kova. Ajattelin usein myös että en kestä jos hänestä tulee lyhyemmässä ajassa parempi, saa parempia töitä ja muuta. En halunnut suhteeseen sitä kilpailua, se ei tee hyvää. Jos kilpailee työpaikoista on kuitenkin jollain tavalla eri tasolla eikä verrattavissa toisiinsa jos kyseessä on seurustelevat nainen ja mies kuin kaksi naista. Minä itsekin siis tyttö.

        Itse olen valmistunut, entinen tyttöystäväni opiskelee edelleen, on vieläkin vaihtanu kouluja mutta pysynyt samalla alalla. Olen löytänyt hyvän työpaikan ja osaan olla jopa häntä kannustava. Ehkä vain siksi että olen askeleen edellä. En osannut yhtään suhtautua samaan alaan silloin, hyvä jos te osaatte keskustella asiasta, ehkä pääsette sen yli. Kilpailu pilaa kaiken, jutelkaa siitä.

        Nyt seurustelen miehen kanssa, ollaan täysin eri aloilla ja opetankin usein oman alani juttuja hänelle, hän on niistä innoissaan. En kuitenkaan koe että hän astuu varpailleni. Haluan kaikin tavoin välttää kaikkea kilpailua suhteessamme.


      • onko
        se toinen osapuoli kirjoitti:

        Olen ollut täysin samassa veneessä, tosin se toinen osapuoli. Olen kerran seurustellut tytön kanssa. Opiskelin silloin yhtä alaa ja hän kierteli eri kouluissa omaa alaa etsien, kunnes päätyi sitten hakemaan samalle alalle kuin minä. Eri kouluun tosin, mutta silti. Se söi. Luulen että suuri syy oli siinä että minua inhotti ajatus siitä että nykyään kuka vaan voi tehdä mitä vaan eikä kenelläkään enää ole sitä omaa juttua, pitääkö hänenkin nyt tunkea samalle alalle kun kilpailu työpaikoista on muutenkin kova. Ajattelin usein myös että en kestä jos hänestä tulee lyhyemmässä ajassa parempi, saa parempia töitä ja muuta. En halunnut suhteeseen sitä kilpailua, se ei tee hyvää. Jos kilpailee työpaikoista on kuitenkin jollain tavalla eri tasolla eikä verrattavissa toisiinsa jos kyseessä on seurustelevat nainen ja mies kuin kaksi naista. Minä itsekin siis tyttö.

        Itse olen valmistunut, entinen tyttöystäväni opiskelee edelleen, on vieläkin vaihtanu kouluja mutta pysynyt samalla alalla. Olen löytänyt hyvän työpaikan ja osaan olla jopa häntä kannustava. Ehkä vain siksi että olen askeleen edellä. En osannut yhtään suhtautua samaan alaan silloin, hyvä jos te osaatte keskustella asiasta, ehkä pääsette sen yli. Kilpailu pilaa kaiken, jutelkaa siitä.

        Nyt seurustelen miehen kanssa, ollaan täysin eri aloilla ja opetankin usein oman alani juttuja hänelle, hän on niistä innoissaan. En kuitenkaan koe että hän astuu varpailleni. Haluan kaikin tavoin välttää kaikkea kilpailua suhteessamme.

        ammatti?


    • niin ku

      • niin ku


    • Väijytys

      Tyttöystäväsi pelkää menettävänsä asemansa ja sinun kunnioituksen. Hän pelkää menettävänsä jotain omaa ja yksityisyyttään. Kysy häneltä miksi. Jos et pysty saamaan vastausta niin en usko että tulevaisuus näyttää kovinkaan lupaavalta, koska mustasukkaisuus ei poistu vaan siitä tulee kierre ja sitä kautta erilaiset kostamiset kuten mm. pettäminen.

      Samalla alalla olemista en pidä pahana. Itse olen seurustellut jo pitkään miehen kanssa, joka tekee samaa työtä kuin minä ja olemme kaiken lisäksi vielä samassa paikassa töissä. Olemme sopineet että kun ollaan töissä niin molemmilla on silloin työ-minä ja vapaalla saamme olla sitä mitä olemme oikeasti. Riitoja ollaan koettu ja silti oltu sellaisinakin aikoina samaan aikaan töissä. Vaikutus on ollut vain syvä hiljaisuus, mutta työt ja työasiat on hoidettu. Kumpikaan ei halua sabotoida toisen työtä koska molempien leipä ja talous kokonaisuudessaan on siitä kiinni. Paljon on joutunut malttiaan nielemään, mutta se on myös paljon opettanut.
      Itsekin olen miettinyt monet kerrat onko tämä fiksua, mutta se on niin kauan fiksua kun molemmat pitävät tietyistä säännöistä kiinni ja antaa toiselle tilaa olla ja elää myös.

      Minun vinkkini on, että jos ette saa asiaa puhuttua selväksi vaan teatraalisuus ja valheet varjostavat sitä niin ei kannata jatkaa. Molemmat väsyvät siihen kuitenkin, mutta älä anna myöskään liian helposti periksi. Jos ei opiskelu kiinnosta niin kokeile oppisopimusta tai muuten työelämää. Siitä tiedät ajan kanssa mitä haluat.

    • opiskellut myöhemmin

      Olen itse opiskellut myöhemmin kumppanini alalle. Teemme siis samaa työtä tai ainakin samankaltaista (pätkäduuneja niin aina hieman vaihtelee) Hän on tehnyt töitä paljon pidempään kuin minä ja itse en varsinaista omaa alaa ole löytänyt. Olen hieman kouluttautunut mutta en varmasti ikinä tule saavuttamaan hänen ammattitaitoaan. Kumppani ei pidä minua taitojeni vuoksi ns. kilpailijana eikä myöskään ole kyllästynyt auttamaan minua työpaikoissani, tehtävissäni joita en ehkä täysin hallitse.
      Joitain asioita osaan paremmin kuin hän ja hän kuuntelee toki minuakin vaikkei hänen luonteensa moiselle antaisikaan periksi^^
      Samaan työpaikkaan, samaan pisteeseen emme haluaisi töihin kuitenkaan. Kotiasiat liukuisivat liian helposti työpäivään ja toisinpäin.
      Kun saamme työtarjouksia on helppo osoittaa työntarjoajalle toinenkin työntekijä jollei työn kuvaus aivan sovi itselle :)

      Meillä tämä toimii ainakin nyt, vaikken vielä itse olekaan varma mitä loppuelämäni aion tehdä. Antaa tuulen kuljettaa ja tee sitä mikä milloinkin tuntuu mielenkiintoiselta niin että pysyt työn-, leivän- ja tekemisensyrjässä kiinni.
      Tyttöystäväsi tuntenee epävarmuutta itsestään jos kokee sinut uhaksi opiskeltaessa jo, tai sitten voi olla että hän tuntee sen matkimisena ja todellakin nyt kärjistäen:palvontana. Hän tekee kaiken niin hyvin ja hienosti ja kokee uusia hienoja asioita mihin sinä haluat vain kulkea perässä-se saattaa tuntua epämiellyttävältä. Puhumalla selvinnee ettet halua liittää opiskelujasi lainkaan häneen ja voihan sen alan ottaa niinkuin toiset ottavat yhteisen harrastuksen. Siitä voi yhdessä oppia enemmän ja mielenkiinto saattaa kasvaa molemmilla.

      Onnea teille opiskeluissanne :)

    • niza

      jos olette seurustelleet jo pitkään niin voihan olla että hän tuntee sinut aika hyvin ja yrittää estää sinua tuhlaamasta aikaasi sellaiseen mistä et edes juuri pidä..etenkin jos tapanasi on vain olla ja hengailla jossain siksi että kunhan tekee jotain...
      tietysti jos ala kiinnostaa niin se kannattaa,huolimatta kenenkään puheista tai mielipiteistä..mutta itse ajattelen niin mitäpä sinä niillä papereilla teet jos et ole hakeutumassa edes alalle?
      minkä vuoksi tuhlaisit muutaman vuoden elämästäsi sellaiseen?en ymmärrä..

    • kannattaa aina

      - ikinä ei tiedä mitä tietoa tarvii ja milloin ;) Ja opiskelut tehdään itseä - ei kumppania varten - vaikka itselläni sattuukin olemaan yhteisiä kiinnostuksia (alallisesti ym) puolisoni kanssa. Joskus oli opiskellessa hyötyä siitä, että puoliso oli opiskellut samaa alaa...;) Olin itse koulussa kun tutustuttiin (asuttiin eri paikkakunnilla silloin), mutta on tullut opiskeltua myöhemminkin, ja varsinkin silloin on ollut hyötyä yhteisistä kiinnostuksen kohteista...

    • anam77

      voiko rakkauselämää vaikeammaksi tehdä kuin miettii aivan turhanpäiväisiä asioita.... siis tottakai seurusteleva pari voi olla samalla alalla..... ei sitä oo tietääkseni missään kielletty!!!

    • tilanne mulla

      juu-u... kuullostaa melkoisen tutulta... :D
      ensin mieheni oli samaa mieltä kuin tyttöystäväsi... ei missään nimessä samalle alalle ja juurikin tuo lista työn huonoista puolista tuli erittäin selväksi...
      mut sit ku heitin vasta vetona et sopii etten lähe opiskelee ko alaa, mut sit voisin olla työttömänä vuoden pari.. ni jopas alko miehen mieli muuttumaan kummasti.. ja tällä hetkellä innolla opiskelen uutta ammattia itelleni ja ainaki tällä hetkellä vaikuttaa erittäin mielenkiintoselta.. :) ja mikä parasta mies auttaa mua koulun kanssa nykysin erittäin hyvin... :)

      joten tsemppiä sulle koulun penkille!!! tee niin kuin ite haluat!!! :)

      • pisti harmittaa

        että haet opiskelemaan alalle joka ei sinua kiinnosta...kunhan on joku koulutus alla. Tiesitkö että monet haluaisivat oikessti sille alalle,mutta eivät pääse koska sinunlaisesi "kunhan nyt menen"-tyypit pääsevät.
        VÄÄRIN.

        Antaisin paikkasi sellaiselle joka OIKEASTI haluaa kyseiselle alalle!


      • oltu yhdessä
        pisti harmittaa kirjoitti:

        että haet opiskelemaan alalle joka ei sinua kiinnosta...kunhan on joku koulutus alla. Tiesitkö että monet haluaisivat oikessti sille alalle,mutta eivät pääse koska sinunlaisesi "kunhan nyt menen"-tyypit pääsevät.
        VÄÄRIN.

        Antaisin paikkasi sellaiselle joka OIKEASTI haluaa kyseiselle alalle!

        yli 30 vuotta. Toimii. Emmekä kumpikaan menneet opiskelemaan alalle huvin vuoksi, vaan ainoastaan siksi, että halusimme tälle alalle. Eri tahoilta tulimme ja opiskelumme meidän yhdisti.


      • ****
        pisti harmittaa kirjoitti:

        että haet opiskelemaan alalle joka ei sinua kiinnosta...kunhan on joku koulutus alla. Tiesitkö että monet haluaisivat oikessti sille alalle,mutta eivät pääse koska sinunlaisesi "kunhan nyt menen"-tyypit pääsevät.
        VÄÄRIN.

        Antaisin paikkasi sellaiselle joka OIKEASTI haluaa kyseiselle alalle!

        niin kait sitten... mä opiskelen siis sun mielestä "huvikseni" ko alaa ja VAIN siksi että mieheni on samalla alalla... HUHHUH!!! ota ENSIN selvää faktoista ennenko tuut tänne turpaas aukoo...
        "valitettavasti" mieheni ammatti on ollut semmoinen ammatti minkä olen itellenikin tahtonu jo monta vuotta.. en vain saanut oikeaa hetkeä alkaa opiskelee sitä.. vaan nyt opiskelen kun sopi elämäni kuvaan parhaiten..

        miksi opiskelisin alaa joka ei mua kiinnosta??? en näe siihen mitää helvet** syytä... en ees v*ttuillaksenikaan menisi alalle mikä ei mua oikeesti ja aidosti kiinnosta...

        mut joo.. otahan oikeesti ensin todellakin selvää asioista ja ala sit vasta neuvoo "viisailla neuvoillasi" toisia...

        ja mielestäni en oo mitään väärää tehnyt että opiskelen samaa alaa kuin misä mieheni on täl hetkel....


    • oma itsensä

      Ole oma itsesi, äläkä mieti teetkö oikein vai väärin, kokeilemalla asia selviää. Voi olla että ala on sinun tai sitten ei, mutta ethän sinä voi sitä tietää ennen kuin kokeilet!

      Tyttöystäväsi kanssa en osaa auttaa, mutta entäs jos antaisit hänen lukea tämän viestiketjun, ja sen jälkeen keskustelisitte..

      • Näytteliä

        olen kanssasi tavallaan samaa mieltä ,me olemme tyttöystäväni kanssaa
        samalla alalla ,eli aikuisviihde ,enkä minä tykkää kyttyrää kun olen ollut seuraamassa hänen laatupornofilmin tekoa ,ei minua juuri ole häirinnyt
        vaikka hän on minunkin nähdessäni saanut jopa kolmea miestä yhtäaikaa
        ,ainoastaan olen seurannut tapahtumien tai kuvauksien etenemistä ja
        runkannut siinä ohessa,mikä on sallittua .
        samaa koskee tyttöystävääni ,hän on ollut myös katsomassa kun minä näyttelen laatupornoelokuvassa ja hän on käynyt jopa kuumana kun minulta ydessäkinm elokuvassa niin nunnaksi pukeeutuneet tytöt ottivat suohin vuoron perään .
        ja sit nussin kumpaakin ja toinen otti välillä kesken panon nin suhin ja taas jatkettiin nussimista kunnes lopuksi purkauduin heidän kasvoilleen


    • oma itsensä

      Ole oma itsesi, äläkä mieti teetkö oikein vai väärin, kokeilemalla asia selviää. Voi olla että ala on sinun tai sitten ei, mutta ethän sinä voi sitä tietää ennen kuin kokeilet!

      Itse hakeuduin omalle alalleni suoraan peruskoulusta, ja olen tykännyt. Vähän olin alussa epävarma että onko minun alani, mutta tässä nyt pyörähti kolmas vuosi käyntiin, ja olen tyytyväinen. Ja onhan eri aloilla niin paljon eri työpaikkoja ja mahdollisuuksia, että kaikki löytävät omansa.

      Tyttöystäväsi kanssa en osaa auttaa, mutta entäs jos antaisit hänen lukea tämän viestiketjun, ja sen jälkeen keskustelisitte..

      PS Kaikilla on oikeus opiskella!

    • lepakoilla ongelmat

      Huvittavia nuo lepakkojen suhteet. Normaaliheterosuhteen ongelmat potenssiin kaksi, vähintäänkin :D

    • yhteinen Busines syö.

      Todella. avio/avoliitosta,kin tulee Busines realy. jo parissa vuodessa. Toivon että mun Siistin näköinen lady. myös hakee pano-miestä esm. työkeikoillaan hillitysti. mä ainaskin teen niin, mutta vain tyttöjä.. En tunne Yhtään pariskuntaa, joka olis selvinyt "vammoitta" yhteisessä busineksessa. tietty tiedän sellasia pareja, jjotka menneet Sekaisin kun saaneet hieman RAHAA. että eivät osaa asettua vaan joutuvat Rahan Rengiksi.. se taas EI ole elmää..

    • kissanomistava

      Kuulemma on tunkua isänniksi ja emänniksi maitotiloille,lihakarjatiloille ja ravihevostiloille.
      Itse en maaseudulle ole sinänsä lähdössä,mutta jos pakko olisi,voisin pikkasen näperrellä kasvihuone puutarhat sekä hevosten hoitaminen ja ponien kouluttaminen!

    • jpoiuygtbn889

      Ymmärrän. Memonesti kuvittelemme, että kun on parisuhteessa, se estää inhimilliset tunteet, kuten kateuden tai mustasukkaisuuden jostain muusta kun siitä kumppanista (mistä jotkut taas pitävät mustasukkaisuutta rakkauden edellytyksenä).

      Mutta eipä se niin ole. Tyttöystävällesi ala on varmaan ollut joku isompikin juttu, syystä tai toisesta. Sinä olet hieman rennommalla asenteella. Nyt ensin tyttöystäväsi siis ajatteli, että niin, hänelle asia on tärekä ja sinä tunget sinne huviksesi.. Pärkkele! No, me myös ihmisinä unohdamme, että aina joku vaan pääsee jonnekin säkällä ja aina on niitä, kenelle asia merkkaa enemmän ja kenelle vähemmän. No, keskustelemalla selviää, ei se oikeasti ole tyttöystävältäsi pois, vaikka sinä olisit asialla hieman rennommalla asenteella.

      Aina on myös parempia ja huonompia, mutta jos teistä molemmista tulee oikeita ammattilaisia, tulette huomaamaan, että vaihdatte mielipiteitä ja opitte toinen toisiltanne, tulette siis molemmat ehkä fiksummiksi. Mutta sekin täytyy huomata käytännössä.

      Itse miesvaltaisella alalla olen huomannut edelleen sen väheksyvän ja ennakkoluuloisen asenteen jossain paikoissa. Ehkä tyttöystäväsi onkin joutunut näitä asenteita vastaan taistelemaan ja nyt sinä tulet taas yhdeksi kilpailijaksi, todennäköisesti helpommalla tiellä miesvaltaisella alalla ja hän pelkää, että tulet syömään hänen leipäänsä. Eikä asia sitten ole edes tärkeä! No, kyllähän se vituttaa.
      Mutta saattaa olla aiheeton pelko, voi olla, että teistä todellakin olisi enemmän hyötyäkuin haittaa toisillenne!

      Oletko haukkunut hänen tekojaan aijemmin? Mistä hän on saanut käsityksen, että haukut aloja, joista itse et välitä? Ehkä aijemmin olet haukkunut ja siiä hänen pelkonsa johtuukin. Osaatko sitten pitää suusi kiinni ja arvostaa hänen tekemisiään, jos et itse tykkääkään alasta? Jos osaat, kerro se hänellekin.

      Siis, siinä, että opiskelette samaa alaa, jäätte sille tai ette, ei ole mitään pahaa. Elämässään saa kokeilla, eikä se ole toiselta pois, mutta ymmärrän myös hyvin tyttöystäväsi mietteet, pelon väheksymisestä ja kilpailusta, samoin siitä, että et arvostakaan hänelle tärkeää asiaa, vaan "kunhan menet".
      Siksi hän ei ehkä kannusta sinua, koska et tavallaan tässä tapauksessa ole oikein antanut aihettakaan, sanot jopa, ettet ehkä kuitenkaan hae edes töitä alalta, kunhan hankit "jonkun koulutuksen", ymmärrät varmaan, että jo tuohan on väheksyntää toisen alaa kohtaan, josta hän itse on kovin kiinnostunut/ylpeä?

      Keskustelkaapa näistä, ei tuossa mitään suhdetta kaatavaa kriisiä ole, eikäepäinhimillistä. Kumpikaan ei ole toiselta pois, ja jos tyttöystäväsi suhtautuu alaan innolla, hän myös opiskelee ja harjoittelee siinä niin hyväksi, ettei hänellä ole vaaraa jäädä kilpailusta pois, tai hän joudu altavastaajan asemaan. Hän on juuri niin hyvä, kun omien lahjojensa puitteessa tekee töitä = tottakai hän on parempi, jos hän on lahjakas ja/tai tekee helvetisti töitä asioitten eteen. Ainakin hyväksi hän tulee niin, eikä se ole muista kiinni, ei sinustakaan. Joten voitte olla huolettomin mielin siinä kohtaa.

      Sinä taas saatatkin löytää tiesi, tai ainakin sitten tiedät taas yhden asian, mikä sinulle ei todellakaan sovi.

      No, sinun yrityksesi ei voi olla tyttöystävän tsempistä kiinni, niinkuin ei hänenkään sinun. Vaan jos kiinnostaa, niin menet ja selvittelette asioita sitten matkalla. Ainahan ihminen monesti ensin vastustaa ja pelkää, kunnes huomaa, että noh, eihän siinä mitään ollutkaan! Ja kilpailijoita vastakkkain teistä ei tule, jos ette itse ala taistelemaan paremmuudesta, ja kyllä, siihenkin jotkut sortuu ja se on tyhmää, jos ei ole samasta paikasta kiinni. Silloin sovitaan, että paras voittakoot ja tehdään kaikki sen paikan saamiseksi ja kätellään sovinnolla, vaikka toinen sen häviää. Sitten se ei ole hänen tiensä ja etsitään muuta.

      Olet vaan onnellinen ja luotat siihen, että asiat kyllä järjestyy, äläkä liikaa murehdi. Älä myöskään lisää tyttöystäväsi huolia, vaan anna hänen vaan olla, osoita, että oletkin aidosti kiinnostunut ja arvostat hänen tekemisiään, riippumatta pidätkö aina itse niistä. Kyllä se siitä.

      Te selviätte, jos osaatte puhua ja sopia. that's it.

    • tankkaduuduu

      on se vaikeeta toi lepakon elämä kun tollasesta pitää häly nostaa.rupeet heteroks ja meet sihteeriksi

    • blondeistablondein72hki

      suntautuminen tyttöystävälläsi.

      Sano että aikuistuu!

      Ei mitään väliä vaikka sama ala,pääasia että opiskelee sitä mitä itse haluaa.

    • hinttareilla

      ole omat sekoilu sivunsa, ettei tarvii täällä normaalien palstoilla höpistä.

      • mielestäni

        juuri tuolla tasolla, ohjataan sinne.


    • ............

      Jospa tyttiksesi pelkää sinun jotenkin astuvan hänen "reviirilleen"? Hän saattaa pitää alaansa ikään kuin omana juttunaan ja erikoisuutenaan ja olla ylpeä siitä ja hän pelkää että sä sitten menet sinne kouluun ja alat arvostella sitä(kin) alaa ja siten ikään kuin osaa tyttöystävästäsi?

      Tosin mun mielestä olis kiva juttu, et puoliso olis alalla, voitais tukea toisiamme ammatillisissa kysymyksissä.

    • Öööh...

      Hei, onko sulla OIKEITA ongelmia??? Suhteutapa nyt vähän asioita, mies hyvä!!!

    • . .. ...

      Jos isukki ja äiti olis molemmat porno alalla....

      • näinhän se

        mutta aloittaja sanoi, että on miesvaltainen ala

        pornobisneksessä taitaa olla suht tasan molempien sukupuolen edustajia :)


    • neuvoja'

      heitä kumppanis menemään sit ku tarvii neuvoja odotella.

    • vaikka on sama alakin.. Päin vastoin.. voitte vaihtaa mielipiteitä.. keskustella siitä alasta jolla olette ja peräti vaikka luoda uusia ideoita yhdessä..

    • on ...

      murkkuikäisten ongelmat.

      Olen ikäni seurustellut ja ollut aviossa ja myös avoliitossa samalla alalla (akateeminen) olevien henkilöiden kanssa. Ikinä ei mitään skismaa työasioissa.

      Kyllä se niin on, että ihmissuhteet ne merkitsee eikä se mitä työtä tehdään eli pidä huoli siitä että parisuhteessanne keskustelut käydään oikeista asioista eikä jostakin asian vierestä.

    • jees poks 6000

      menet opiskelemaan sitä mikä sinua kiinnostaa.

    • biokemistiä yhdessä?

      Muistan nuo professorin sanat.

      Nyt tiedän, että on.

      Kaksi työtöntä biokemistiä yhdessä.

      • Aloittaja

        On tullut onneks paljon noita järkeviä kommentteja, kiitos niistä :)
        Ja noi turhathan olisi voinut kokonaan jättää pois.

        Osuitte kyllä moni naulankantaa puhuessanne tyttöystäväni suhtautumisesta, koska niinhän se juuri on, mitä tänne kirjoittelitte. Ymmärrän häntä hyvin, enkä halua väheksyä sitä alaa jossa hän opiskelee ja jossa kohta itse opiskelen.
        En mene sinne "muuten vaan", mutta koska tässä iässä ollaan, niin haluuhan sitä kokeilla kun ei aika kuitenkaan vielä ole loppumassa kesken.
        Jostain se pienikin innostus ko. alaa kohtaan on lähtenyt.

        Nyt ymmärrän paremmin tyttöystävääni, ja tiedän mistä kiikastaa jos kiikastaa.

        En tietenkään mene alalle täysin huvin vuoksi, ja sen jälkeen haukun koko alan jos se ei maistu, ei mitään tommosta.
        Entinen koulu missä opiskelin, en niitäkään ihmisiä alkanut haukkumaan tai alkanut haukkumaan edes koko alaa, vaikka se ei minulle maistunut.
        Arvostan sitä että ihmiset tekee ties mitä hommia, vaikka se ei itselleni maistuisikaan.

        Mutta kiitos kaikille kommenteista! :)


      • Aloittaja
        Aloittaja kirjoitti:

        On tullut onneks paljon noita järkeviä kommentteja, kiitos niistä :)
        Ja noi turhathan olisi voinut kokonaan jättää pois.

        Osuitte kyllä moni naulankantaa puhuessanne tyttöystäväni suhtautumisesta, koska niinhän se juuri on, mitä tänne kirjoittelitte. Ymmärrän häntä hyvin, enkä halua väheksyä sitä alaa jossa hän opiskelee ja jossa kohta itse opiskelen.
        En mene sinne "muuten vaan", mutta koska tässä iässä ollaan, niin haluuhan sitä kokeilla kun ei aika kuitenkaan vielä ole loppumassa kesken.
        Jostain se pienikin innostus ko. alaa kohtaan on lähtenyt.

        Nyt ymmärrän paremmin tyttöystävääni, ja tiedän mistä kiikastaa jos kiikastaa.

        En tietenkään mene alalle täysin huvin vuoksi, ja sen jälkeen haukun koko alan jos se ei maistu, ei mitään tommosta.
        Entinen koulu missä opiskelin, en niitäkään ihmisiä alkanut haukkumaan tai alkanut haukkumaan edes koko alaa, vaikka se ei minulle maistunut.
        Arvostan sitä että ihmiset tekee ties mitä hommia, vaikka se ei itselleni maistuisikaan.

        Mutta kiitos kaikille kommenteista! :)

        Tuntuu mukavalta jutulta ja innostusta löyty siihen että odotan jopa tulevia koitoksia, mitä koulu mukanaan tarjoaa.
        Mutta... ongelmahan on tyttöystävä.
        Koulupäivän päätteeksi soitin tyttöystävälleni, kerroin mitä koulussa kävi ym, kysyin sitten, että mitä mieltä nyt nyt on tästä tilanteesta.
        No nyt tuntuu että haittoja on enemmän kun aikaisemmin: Hän haluaisi tulevassa kodissamme tehdä sitä työtä mitä hän tekee (ja minä) ym, hän kokee että astun hänen varpailleen, hänen oma arvostus alaansa ja työtänsä kohtaan lähtee, pelkää ettei kukaan mun tuttu enää kysele hänen koulustaan, koska asiat voi myös kysyä multa, ja häntä harmittaa että jos kertoo minulle koulupäivästään tai jostain, niin toteaisin että osaan itsekin nuo asiat, ole hiljaa, ei kiinnosta..
        No pistin selväksi, että käy miten vaan, hän on se mun oma työntekijä joka tekee kotona ne hommat ym, ja arvostan sitä mitä hän kotona tai työssään tekee, enkä vain totea että joo, osaan saman, oo hiljaa. Selitin myös, että varpaille en todellakaan ole astumassa. Ja sanoin, että jos hän minulle jotain joskus kertoo, niin kuuntelen ihan mielelläni, ei ne asiat muutu.

        Ite tietenki innoissani lähin ekan koulupäivän jälkeen kotiin, mutta silti sydäntä ja mieltä painaa tyttöystäväni. En itse halua että hän joutuu olla tässä tilanteessa, tai että myöskään minä joudun olla.
        Voisin myös olla jossain toisella alalla, mutta en tiedä missä, jotenki tämä ala alkoi vetää puoleensa.

        Jos olisi käynyt niin, että itse olisin opiskellut jossain unelma-ammatissani, ja tyttöystäväni olisi pyrkinyt samalle, se ei todellakaan haittaisi. Olisin mielelläni hänen pikku opettajansa joka neuvoo ja auttaa. Olisin lähinnä vain iloinen asiasta. Enkä kokisi häntä uhkana tai mitään..

        Nyt on se tunne, että joudunko taas alkaa ettimään jotain uutta..


      • Aloittaja
        Aloittaja kirjoitti:

        Tuntuu mukavalta jutulta ja innostusta löyty siihen että odotan jopa tulevia koitoksia, mitä koulu mukanaan tarjoaa.
        Mutta... ongelmahan on tyttöystävä.
        Koulupäivän päätteeksi soitin tyttöystävälleni, kerroin mitä koulussa kävi ym, kysyin sitten, että mitä mieltä nyt nyt on tästä tilanteesta.
        No nyt tuntuu että haittoja on enemmän kun aikaisemmin: Hän haluaisi tulevassa kodissamme tehdä sitä työtä mitä hän tekee (ja minä) ym, hän kokee että astun hänen varpailleen, hänen oma arvostus alaansa ja työtänsä kohtaan lähtee, pelkää ettei kukaan mun tuttu enää kysele hänen koulustaan, koska asiat voi myös kysyä multa, ja häntä harmittaa että jos kertoo minulle koulupäivästään tai jostain, niin toteaisin että osaan itsekin nuo asiat, ole hiljaa, ei kiinnosta..
        No pistin selväksi, että käy miten vaan, hän on se mun oma työntekijä joka tekee kotona ne hommat ym, ja arvostan sitä mitä hän kotona tai työssään tekee, enkä vain totea että joo, osaan saman, oo hiljaa. Selitin myös, että varpaille en todellakaan ole astumassa. Ja sanoin, että jos hän minulle jotain joskus kertoo, niin kuuntelen ihan mielelläni, ei ne asiat muutu.

        Ite tietenki innoissani lähin ekan koulupäivän jälkeen kotiin, mutta silti sydäntä ja mieltä painaa tyttöystäväni. En itse halua että hän joutuu olla tässä tilanteessa, tai että myöskään minä joudun olla.
        Voisin myös olla jossain toisella alalla, mutta en tiedä missä, jotenki tämä ala alkoi vetää puoleensa.

        Jos olisi käynyt niin, että itse olisin opiskellut jossain unelma-ammatissani, ja tyttöystäväni olisi pyrkinyt samalle, se ei todellakaan haittaisi. Olisin mielelläni hänen pikku opettajansa joka neuvoo ja auttaa. Olisin lähinnä vain iloinen asiasta. Enkä kokisi häntä uhkana tai mitään..

        Nyt on se tunne, että joudunko taas alkaa ettimään jotain uutta..

        Tuntuu, että jotenki olisin pilannut kaiken.
        Ihan kun olisin pilannut tän suhteen ja vienyt tän johonki väärään ''tasoon''.

        En vaan jaksais miettii ja miettii että mikä vois olla mun juttu, ku ei oo pariinkaan vuoteen tuottanut tulosta. Olisin halunnu asettuu tähän, mut ei tuu mitää.


      • juzza23
        Aloittaja kirjoitti:

        Tuntuu, että jotenki olisin pilannut kaiken.
        Ihan kun olisin pilannut tän suhteen ja vienyt tän johonki väärään ''tasoon''.

        En vaan jaksais miettii ja miettii että mikä vois olla mun juttu, ku ei oo pariinkaan vuoteen tuottanut tulosta. Olisin halunnu asettuu tähän, mut ei tuu mitää.

        Naisystäväni, silloinen tyttöystäväni, haki samalle alalle kuin minä, olin opiskellut 2½vuotta se tuntui oli oma alani, hän sit päätti yllättää aika puuntakaa ja haki samalle alalle, kyl siit keskusteltii sit monet kerrat, miehenä sitä oli vaikee niellä! Naisystävä samalla alalla mun kaa?? mietin et hän veis mun paikkani, tai niinku joku kirjotti että "astuis reviirille", se tunne oli VOIMAKAS!.. tiesin kuitenki että se ala oli mun, mutta en osannut naisystävääni siinä nähdä..no päiviä tai vkoja myöhemmin tuli asiaan sopu & osasin nähdä asiois ne hyvät puolet...Nykyään sitten ollaan sama ala käyty, eikä asia ole aikoihi kaivertanu!!
        ymmärrän siis sun likkaas, mut uskon että seki viel kypsentyy asian suhteen!!


      • juzza23
        juzza23 kirjoitti:

        Naisystäväni, silloinen tyttöystäväni, haki samalle alalle kuin minä, olin opiskellut 2½vuotta se tuntui oli oma alani, hän sit päätti yllättää aika puuntakaa ja haki samalle alalle, kyl siit keskusteltii sit monet kerrat, miehenä sitä oli vaikee niellä! Naisystävä samalla alalla mun kaa?? mietin et hän veis mun paikkani, tai niinku joku kirjotti että "astuis reviirille", se tunne oli VOIMAKAS!.. tiesin kuitenki että se ala oli mun, mutta en osannut naisystävääni siinä nähdä..no päiviä tai vkoja myöhemmin tuli asiaan sopu & osasin nähdä asiois ne hyvät puolet...Nykyään sitten ollaan sama ala käyty, eikä asia ole aikoihi kaivertanu!!
        ymmärrän siis sun likkaas, mut uskon että seki viel kypsentyy asian suhteen!!

        se voi syödä miestä että nainen tulee samalle alalle, mutta uskon et kahella tytöllä se on helpompaa!
        mulle se ei ollu suurin ongelma! mieli totutti mut siihen nopee, ongelmat oli sit noi muut!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      102
      2336
    2. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      119
      1895
    3. Tunnistebiisi

      Laita joku tunnistebiisi, niin tiedän ett oot täällä ja kaipaat ehkä mua
      Ikävä
      90
      1493
    4. Taidat tykätä linnuista paljon

      Mikä on sun lemppari ☺️😉🥹🦢🐦‍⬛🦉🦜🦚
      Ikävä
      138
      1449
    5. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      117
      1276
    6. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      74
      1268
    7. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      63
      1131
    8. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      22
      1130
    9. Miks käyttäydyt noin?

      Välttelet kaikkia kohtaamisia...
      Ikävä
      51
      1097
    10. Ei sun tarvi jännittää enää

      en yritä enää mitään. Tiedän että olin mauton ja sössin kaiken.
      Ikävä
      38
      1042
    Aihe