Psykologit ovat suuttuneet siitä että joku on kertonut mustetäplätestien (ei käytetä varmaan paljoa Suomessa, täällä kai menee niin että jos kerran on lääkärille asti tuotu, pilleripurkki kouraan sitten samantien) yleisimmät vastaukset wikipediaan.
http://www.nytimes.com/2009/08/24/business/24inkblot.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Rorschach_test
http://www.nytimes.com/2009/08/24/business/24inkblot.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Rorschach_test
Vastaukset 8
Vanhimmat
Psykologeista tehdään kirjoituksessasi pilleripurkin tyrkyttäjiä. Yksikään minun tapaamistani psykologeista ei ole moista edes yrittänyt, tokkopa heillä lienee ollut siihen valtuuksiakaan. Pari heistä on teettänyt minulla Rorschachin musteläiskätestin. Tuloksista en tiedä muuta kuin sen, että työpaikka on järjestynyt (minulle siis).
Psykiatrit ovat sitten vähän eri asia. Heidän kanssaan en ole joutunut (vielä) tekemisiin.
Syksyllä 2007 minulle tehtiin laajat tutkimukset psykiatrisessa sairaalassa,
ja siihen kuului mm. nämä mustetestit.
Jotain sieltä löytyi, noiden värikuvien kohdalta, ja se silloin selitettiin.
testissä kuvastaa juuri sen hetken tilannetta ja tuohon tilanteeseen vaikuttaa myöskin sairaalamiljöö.Joten psykologiset testit eivät kerro totuutta ko. henkilöstä,koska muualla kuin sairaalassa tehty samanlainen koe antaisi toisenlaisen tuloksen.Ei uskottava testi.
ainoastaan sen,onko tutkittava henkilö visuaalinen ja kuinka paljon visuaalinen.Se mitä järkeä visuaalisuutta on tutkia ellei henkilö/tutkittava ole poikkeuksellisen älykäs ja samalla erittäin visuaalinen,jolloin tuota visuaalisen yksilön ajatusmaailmaa voitaisiin tutkia hänen omilla visuaalisilla teoksillaan paremmin kuin musteläiskätestillä.
Maailmalla ilmaantuu aina jotakin sellaista,mitä pidetään ihmeenä ja jollakin tavalla ainutlaatuisena ,mielenkiintoisena ja uutena asiana,kuten nyt aikoinaan ideoitu musteläiskätesti,jota itse kutsun "tahratestiksi".Mutta niin monet hyväksyvät yhden ja ainoan teskin oikeaksi ja käyttävät sokeina tuota testiä ja kuvitteleva tuon testin kertovan heille mielenkiintoisia totuuksia jostakin henkilöstä.Kun siis tuota testiä on tieteellisesti analysoitu ja siitä on pidetty esitelmät ja otettu kiitokset vastaan niin kaikki on okey.
Tiedän kyllä tuon testin ja minusta se ei kerro lainkaan mitään sellaista nykyajan henkilöistä,kuin mitä haluaisin testien ilmaisevan.
Voisinpa sanoa,ettei nuo musteläiskät vaikkakin ne ovat tieteen nimiin saatu,ole mitään ihme juttua.Vastakkain peilikuvat siis.Jolloin myöskin aivojen oikea ja vasen puoli reagoivat tietyllä tavalla.Mutta,...,ei uskottavaa tekstiä muuta kuin ääripään tapauksissa,kuten psykoosissa.Mutta huomioitavaa on,että mitä tahansa läiskää voidaan samalla tavalla vaikkapa lattialla tai seinällä tai paperila olevaan likaplänttiä käyttää suuntaa antavana,vaikkakaan kyseessä ei ole niin sanotusti peilikuva janaan nähden.
On myöskin otettava huomioon noiden taulujen mustavalkoisuus lukuunottamatta muutamia niukasti väripitoisia tauluja.Voimakkailla tunteilla ja mustavalkoisella ajattelulla omaavat henkilöt kuuluvat omaan kategoriaansa ja muoto-ominaisuuksiltaan melkoisen niukkoihin kuvatuloksiin yhdelle taululle.
Väri-ihmisiä tuskin nuo taulut musteläiskineen niin tarkasti ottavat huomioon herkkyystasolla.Mutta ajattelemista niiden kanssa on,hyväksytäänkö niitä enää nyky-yhteiskunnassa,jossa meillä tietomäärä on monin moninkertaistunut ja tietoa tulee tuutin täydeltä lisää päivittäin samoin kuin ihmiset ovat valveutuneimpia kuin aiemmin.
ainoastaan sen,onko tutkittava henkilö visuaalinen ja kuinka paljon visuaalinen.Se mitä järkeä visuaalisuutta on tutkia ellei henkilö/tutkittava ole poikkeuksellisen älykäs ja samalla erittäin visuaalinen,jolloin tuota visuaalisen yksilön ajatusmaailmaa voitaisiin tutkia hänen omilla visuaalisilla teoksillaan paremmin kuin musteläiskätestillä.
Maailmalla ilmaantuu aina jotakin sellaista,mitä pidetään ihmeenä ja jollakin tavalla ainutlaatuisena ,mielenkiintoisena ja uutena asiana,kuten nyt aikoinaan ideoitu musteläiskätesti,jota itse kutsun "tahratestiksi".Mutta niin monet hyväksyvät yhden ja ainoan teskin oikeaksi ja käyttävät sokeina tuota testiä ja kuvitteleva tuon testin kertovan heille mielenkiintoisia totuuksia jostakin henkilöstä.Kun siis tuota testiä on tieteellisesti analysoitu ja siitä on pidetty esitelmät ja otettu kiitokset vastaan niin kaikki on okey.
Tiedän kyllä tuon testin ja minusta se ei kerro lainkaan mitään sellaista nykyajan henkilöistä,kuin mitä haluaisin testien ilmaisevan.
Voisinpa sanoa,ettei nuo musteläiskät vaikkakin ne ovat tieteen nimiin saatu,ole mitään ihme juttua.Vastakkain peilikuvat siis.Jolloin myöskin aivojen oikea ja vasen puoli reagoivat tietyllä tavalla.Mutta,...,ei uskottavaa tekstiä muuta kuin ääripään tapauksissa,kuten psykoosissa.Mutta huomioitavaa on,että mitä tahansa läiskää voidaan samalla tavalla vaikkapa lattialla tai seinällä tai paperila olevaan likaplänttiä käyttää suuntaa antavana,vaikkakaan kyseessä ei ole niin sanotusti peilikuva janaan nähden.
On myöskin otettava huomioon noiden taulujen mustavalkoisuus lukuunottamatta muutamia niukasti väripitoisia tauluja.Voimakkailla tunteilla ja mustavalkoisella ajattelulla omaavat henkilöt kuuluvat omaan kategoriaansa ja muoto-ominaisuuksiltaan melkoisen niukkoihin kuvatuloksiin yhdelle taululle.
Väri-ihmisiä tuskin nuo taulut musteläiskineen niin tarkasti ottavat huomioon herkkyystasolla.Mutta ajattelemista niiden kanssa on,hyväksytäänkö niitä enää nyky-yhteiskunnassa,jossa meillä tietomäärä on monin moninkertaistunut ja tietoa tulee tuutin täydeltä lisää päivittäin samoin kuin ihmiset ovat valveutuneimpia kuin aiemmin.
ainoastaan sen,onko tutkittava henkilö visuaalinen ja kuinka paljon visuaalinen.Se mitä järkeä visuaalisuutta on tutkia ellei henkilö/tutkittava ole poikkeuksellisen älykäs ja samalla erittäin visuaalinen,jolloin tuota visuaalisen yksilön ajatusmaailmaa voitaisiin tutkia hänen omilla visuaalisilla teoksillaan paremmin kuin musteläiskätestillä.
Maailmalla ilmaantuu aina jotakin sellaista,mitä pidetään ihmeenä ja jollakin tavalla ainutlaatuisena ,mielenkiintoisena ja uutena asiana,kuten nyt aikoinaan ideoitu musteläiskätesti,jota itse kutsun "tahratestiksi".Mutta niin monet hyväksyvät yhden ja ainoan teskin oikeaksi ja käyttävät sokeina tuota testiä ja kuvitteleva tuon testin kertovan heille mielenkiintoisia totuuksia jostakin henkilöstä.Kun siis tuota testiä on tieteellisesti analysoitu ja siitä on pidetty esitelmät ja otettu kiitokset vastaan niin kaikki on okey.
Tiedän kyllä tuon testin ja minusta se ei kerro lainkaan mitään sellaista nykyajan henkilöistä,kuin mitä haluaisin testien ilmaisevan.
Voisinpa sanoa,ettei nuo musteläiskät vaikkakin ne ovat tieteen nimiin saatu,ole mitään ihme juttua.Vastakkain peilikuvat siis.Jolloin myöskin aivojen oikea ja vasen puoli reagoivat tietyllä tavalla.Mutta,...,ei uskottavaa tekstiä muuta kuin ääripään tapauksissa,kuten psykoosissa.Mutta huomioitavaa on,että mitä tahansa läiskää voidaan samalla tavalla vaikkapa lattialla tai seinällä tai paperila olevaan likaplänttiä käyttää suuntaa antavana,vaikkakaan kyseessä ei ole niin sanotusti peilikuva janaan nähden.
On myöskin otettava huomioon noiden taulujen mustavalkoisuus lukuunottamatta muutamia niukasti väripitoisia tauluja.Voimakkailla tunteilla ja mustavalkoisella ajattelulla omaavat henkilöt kuuluvat omaan kategoriaansa ja muoto-ominaisuuksiltaan melkoisen niukkoihin kuvatuloksiin yhdelle taululle.
Väri-ihmisiä tuskin nuo taulut musteläiskineen niin tarkasti ottavat huomioon herkkyystasolla.Mutta ajattelemista niiden kanssa on,hyväksytäänkö niitä enää nyky-yhteiskunnassa,jossa meillä tietomäärä on monin moninkertaistunut ja tietoa tulee tuutin täydeltä lisää päivittäin samoin kuin ihmiset ovat valveutuneimpia kuin aiemmin.
niin olkaa hyvä mitä ko. testeissä ( kurkkasin hetki sitten wigiin) kuvien tulkinta sukueliminä, taistelevina sieluina kertoo? ;)
Projektiivisten testien vuotaminen julkisuuteen vie mahdollisuudet aidosti niitä käyttää.
Ehkä ihmiset ovat iloisia, kun "testaaminen ja tutkiminen" tehdään nykyään lääkärin oven ulkopuolella käytävällä täyttämällä nippu lomakkeita ja lääkäri sitten pisteyttää, että onko kyseessä nyt persoonallisuushäiriö vai vaikka "isättömän pojan syndrooma". Esimerkki ei ole tuulesta temmattu, vaan elävästä elämästä.
Mitä turhaan psykologi paneutuu tutkittavaan, haastattaa ja testaa tuntikausia. Tämä kognitiivinen ote on niin tehokas.