mahdollista, että me sekä auringon- että kuunpimennyksen aikana katselemme samaa kuun pimeää puolta?
Entä kiertävätkö Aurinko ja Kuu maamme taivaalla myötä- vai vastapäivään?
Niin paljon on ihmettelemistä, kun katselee maailmaa avoimin silmin.
Pikkuprinssi
Entä kiertävätkö Aurinko ja Kuu maamme taivaalla myötä- vai vastapäivään?
Niin paljon on ihmettelemistä, kun katselee maailmaa avoimin silmin.
Pikkuprinssi
Vastaukset 18
Vanhimmat
Oletpas kehittänyt mielenkiintoiset kyssärit :-)
Loogisesti on mielestäni selvää että sekä auringon- että kuunpimennyksissä meitä kohti oleva Kuun pinta on pimennossa Auringon valolta. Auringonpimennyksessä Aurinko on meistä katsoen Kuun takana ja kuunpimennyksessä maapallo on Kuusta katsoen Auringon edessä.
Logiikka ei kuitenkaan voine selittää sitä miksi meitä kohti on aina melkein sama puolisko Kuusta, vaan siihen tarvitaan jotakin muuta.
Sekä Aurinko että Kuu "kiertävät" maapalloon nähden vastapäivään. Tilannetta hiukan tietysti komplisoi se että maapallo pyörii vastapäivään näiden liikkeitä jonkin verran suuremmalla kulmanopeudella. Niinpä pyörivän maapallon pinnalta katsoen sekä Aurinko että Kuu näyttävät liikkuvan myötäpäivään (länteen pohjoisesta katsoen). Tähtien suhteen ne liikkuvat vastapäivään, mutta Aurinkoon katsoen tätä ei voi suoraan havaita koska tähdet eivät näy sen kanssa yhtäaikaisesti ilmakehän sironnan vuoksi.
liikkuvan näennäisesti taivaalla myötäpäivään?
Mutta aina Aurinkoa ja Kuuta (tai tähtiäkin) katsellessani joudun kääntämään katseeni YLÖSPÄIN. Ylöspäin katsoessani ja näiden taivaankappaleiden näennäistä kiertosuuntaa miettiessäni tulen aina siihen tulokseen, että ne liikkuvat taivaallamme nimenomaan vastapäivään. Näin ainakin sen mukaan mitä näistä kiertosuunnista on minulle koulussa opetettu.
Sen sijaan tarkkaillessani vaikkapa puiden tai talojen varjoja maan pinnalla joudun katselemaan alaspäin. Nämä varjot näyttävät kyllä kääntyvän myötäpäivään.
Miksi näin?
Pikkuprinssi
Nimitys myötäpäivään juontaa juuri siitä että liike on samansuuntaista kuin Auringon päivittäinen kulku horisonttimme suhteen. Eli jo määritelmänkin mukaan se liike jota Aurinkomme näennäisesti tekee päivittäin horisonttimme suhteen nimenomaan on "myötäpäivään"! Jos sinulla on tuolle käsitteelle käytössä erilainen määritelmä niin se on väärä. Luultavasti parempi ilmaisu olisi "länteen", joka on yksiselitteinen myös eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta Suomessa se ei liene vakiintunut.
Jos puhutaan nimenomaan "taivaasta", niin pitäisi kai pitää tähtiä kiintopisteinä ja niiden suhteenhan aurinkokuntamme taivaankappaleet normaalisti liikkuvat vastapäivään, eli taivaanpallolla itään.
Yläviistoon katsominen ei muuta asiaa miksikään. Yksinkertainen geometrinen esitys riittänee vakuuttamaan normihenkilön siitä että kun aurinko kiertää myötäpäivään niin myös auringon esim. pylväästä heittämä varjo kiertää myötäpäivään. Vai luuletko että Aurinko ja Auringon varjo voisivat kulkea eri tahtia niin että Aurinko paistaisi omaan varjonsa sisään :-)
Onkohan niin että haluat katsella Aurinkoa maassa selälläsi maaten ja varjoja maassa mahallasi maaten? Siinä tapauksessa sinulla täytyy olla eri tulkinnat sanan "myötäpäivään" sisällölle sen mukaan makaatko selälläsi vaiko mahallasi. Myötäpäivään tarkoittaa joka tapauksessa sitä suuntaa johon Aurinko Suomesta katsoen näennäisesti päivittäin liikkuu, idästä länteen. Se vaan on sinulle eri suunta sen mukaan satutko olemaan selälläsi vaiko mahallasi
Tähän aikaan vuodesta voit oikein hyvin havaita, että Aurinko tulee aamulla näkyviin vasemmalt apuoleltasi ja laskee illalla oikealle. Eli myötäpäivään.
Ja jos parveke avautuukin pohjoiseen eikä etelään, niin aurinko nousee oikealla kädellä ja laskee vasemmalle kädelle, eli liikkuu vastapäivään?
Ai jaa, sää siis sanot että "myötäpäivään", mutta ajattelet enkuksi että "clockwise" ja katsot analoogisen kellosi kellotaulusta että miten se menee.
Nyt on vaan niin että meidän kielessä myötäpäivään tarkoittaa "samaan suuntaan kuin aurinko", sillä päivä tarkoittaa myös aurinkoa.
"Aurinko ja päivä" http://www.kotus.fi/index.phtml?s=818
Kellotaulusta täällä tuskin tiedettin paljon mitään silloin kun nimitys myötäpäivään vakiintui meikäläiseen kieleen.
Kiertääkö kuu oikeasti maata?
Mikäli kuun rata auringon ympäri piirretään se tekee jonkinmoista matala-amplitudista sinikäyrää ellipsiradan ympärillä, mutta ei mitään kierroksia, pelkästään pieniä heilahteluja?
Siis kiertääkö kuu oikeasti maata, vai muljahteleeko se vain edestakaisin maan radan ympärillä?
Mikäli kuu oikeasti kiertäisi maata tuli kuun nopeuden kiihtyä valtavasti sen ollessa kiertoradalla maan takana että se pääsisi eteen ja taas kun kuu olisi pyörähtämässä maan eteen sen pitäisi tehdä se erittäin nopeasti jotta maa ei ehtisi törmätä siihen sen ollessa maan radalla.
Maa etenee kiertoradallaan noin miljoona kilometriä vuorokaudessa ja maan ja kuun välinen etäisyys on vain 300 000 km, eli maa törmäisi kuuhun kahdeksassa tunnissa, jos kuu ei ehdi kierähtämään maan radalta pois silloin kun se muljahtaa maan edestä kiertoradalla.
Aika näpärällä on siis joka kuukausi että maa ei ehdi törmätä kuuhun.
näistä kysymyksistä yhtään mitään?
ei kierrä yhtään mitään, vaan etenee aika-avaruudessa geodeettistä viivaa seuraten.
Ymmärisn toki, ei ollut tarkoituskaan vastata, tein vain lisäkysymyksiä
Niin, tätä tavallaan tarkoitin, kuu ei kierrä maata vaan etenee elliptiradalla auringon ympäri, tosin rata ei ole täysin elliptinen, vaan sisältää pienen sinikomponentin.
Omituista kuun radassa on se, että kuu ei etene tasaisella nopeudella auringon ympäri, vaan sinikäyrän toisella puoliskolla kuu kiihdyttää ja liikkuu nopeammin kuin maa ja taas sinijakson toisella puoliskolla kuu hidastaa ja liikkuu maata hitaammin.
Miten todistat että se on nimenomaan (ja luonnollisestikin aivan tarkalleen) sinimuotoinen komponentti?
Mikä tahansa sinimuotoiselta vaikuttava käyrä ei välttämättä ole sinikäyrä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkokunta
Kehoittaisin suurempaan huolellisuuteen nimityksen "sinikäyrä" käytössä. Sinikäyrä ei ole mikä tahansa käppyrä, vaan sillä on ihan täsmällinen muoto. Et voi huoletta, ilman erillistä todistusta, olettaa että mikä tahansa käyrä on sinikäyrä vain koska se on ... käyrä.
"kuu kiihdyttää ja liikkuu nopeammin kuin maa"
Ei kuu kiihdyttele, siltä ei edes kysytä. Kuun ollessa auringosta katsoen maan "takana" maan vetovoima vetää sitä "eteenpäin" eli kuun vauhti aurigon ympäri kiihtyy, hidastuakseen sitten maan "etupuolella".
Ja kyllä kuu kiertää maata ainakin newtonin fysiikan mukaan. Jos aurinko katoaisi, maa jatkaisi suoraan sen hetkiseen suuntaansa kuu kiertolaisenaan.
käyrä. Järjestelmän perusvärähtely on aina sinimuotoista. Siitä poikkeavat käyrämuodot edustavat häiriökomponentteja ts. säröä.
... Josta seuraa että missään järjestelmässä säröä ei koskaan voi ollenkaan esiintyä? -ko, -kö?
Tarkoitin vain, että jos luonnollisen prosessin seurauksena syntynyt käyrä näyttää siniltä, se todennäköisesti myös on ainakin perusmuodoltaan sini.