Kiikareiden ja linssikaukoputkien optisia ominaisuuksia ja niiden laskentaa ihmettelen. Osaako joku neuvoa näissä jutuissa?
Eli otetaan siis esimerkiksi kiikari, 7x50, suurennus on 7x ja objektiivin halkaisija 50 mm.
Lähtöpupilli = Obj. halkaisija/suurennuskerroin = 50mm / 7 = 7,14 mm
Hämäräluku = Neliöjuuri(Obj. halkaisija/suurennuskerroin) = Neliöjuuri(7x50) = 18,71
Geometrinen valovoima = Lähtöpupilli^2 = (50/7)^2 = 2500/49 = 51,02
Näillä voi siis vertailla erilaisia kiikareita keskenään.
Mutta:
1) Päteekö nämä samat kaavat esim. 20x30 kaukoputkelle vai onko "johdettu" pelkästään kiikareille, joissa on kaksi kaukoputkea vierekkäin? Eli voiko linssikaukoputkia vertailla näillä kaavoilla kiikareihin nähden? Toisaalta voisi olettaa, että jos kummallekin silmälle tulee yhtä heikko valo kuin yhdelle, kahdella silmällä katsottuna maisema näyttäisi valoisammalta? Kuvaako "Geometrinen valovoima / Kirkkausindeksi" juuri tätä kahdella silmällä katsomista?
2) Voiko kiikarin (todellisen) näkökentän laskea esim. 1000 m:n päässä arvojen perusteella? Tai siis pikemminkin näkökentän laajuuden asteina, josta voi sitten laskea metriluvun, 1° on n. 17,4 m levyinen kaistale planeettamme pintaa kilsan päässä. Vaikuttaako kiikarin "levittäminen" käyttäjän silmien mukaan näkökentän suuruuteen? Onko linssikaukoputkien näkökentän laajuuteen asteina olemassa samanlaista laskukaavaa?
3) Mitä tuo "hämäräluku" oikein kuvaa? Siitä mainitaan nettikauppojen kiikariesittelyissä, mutta on siitä käytännön hyötyä? Eli siis se on käytännössä keskiverto havaintolaitteen objektiivin halkaisijasta ja suurennuskertoimesta? Mihin se oikein vaikuttaa?
Toivottavasti joku osaa neuvoa näissä!
Eli otetaan siis esimerkiksi kiikari, 7x50, suurennus on 7x ja objektiivin halkaisija 50 mm.
Lähtöpupilli = Obj. halkaisija/suurennuskerroin = 50mm / 7 = 7,14 mm
Hämäräluku = Neliöjuuri(Obj. halkaisija/suurennuskerroin) = Neliöjuuri(7x50) = 18,71
Geometrinen valovoima = Lähtöpupilli^2 = (50/7)^2 = 2500/49 = 51,02
Näillä voi siis vertailla erilaisia kiikareita keskenään.
Mutta:
1) Päteekö nämä samat kaavat esim. 20x30 kaukoputkelle vai onko "johdettu" pelkästään kiikareille, joissa on kaksi kaukoputkea vierekkäin? Eli voiko linssikaukoputkia vertailla näillä kaavoilla kiikareihin nähden? Toisaalta voisi olettaa, että jos kummallekin silmälle tulee yhtä heikko valo kuin yhdelle, kahdella silmällä katsottuna maisema näyttäisi valoisammalta? Kuvaako "Geometrinen valovoima / Kirkkausindeksi" juuri tätä kahdella silmällä katsomista?
2) Voiko kiikarin (todellisen) näkökentän laskea esim. 1000 m:n päässä arvojen perusteella? Tai siis pikemminkin näkökentän laajuuden asteina, josta voi sitten laskea metriluvun, 1° on n. 17,4 m levyinen kaistale planeettamme pintaa kilsan päässä. Vaikuttaako kiikarin "levittäminen" käyttäjän silmien mukaan näkökentän suuruuteen? Onko linssikaukoputkien näkökentän laajuuteen asteina olemassa samanlaista laskukaavaa?
3) Mitä tuo "hämäräluku" oikein kuvaa? Siitä mainitaan nettikauppojen kiikariesittelyissä, mutta on siitä käytännön hyötyä? Eli siis se on käytännössä keskiverto havaintolaitteen objektiivin halkaisijasta ja suurennuskertoimesta? Mihin se oikein vaikuttaa?
Toivottavasti joku osaa neuvoa näissä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lainaus:
"Lähtöpupilli = Obj. halkaisija/suurennuskerroin = 50mm / 7 = 7,14 mm"
Tietääkseni okulaarin ominaisuuksista riippuu tuo lähtöpupillin halkaisija. Objektiivilla ei ole suurtakaan tekemistä asian kanssa.
http://www.fotovaline.fi/kuvat/muut/kiikarin_oikea_valinta_ja_laskin2.pdf
Sinne kun takoo nuo luvut, saapi vastaava arvot aikaiseksi. Vai onko tuo koko "laskuri" pelkkää kauppiaiden propagandaa?