Luumuja

... mehuksi pienen sokerimäärän kanssa ja pakasta mehut, ja tee niistä talven mittaan kiisseliä tai juo mehuna.

Mehun tekoon käytät tietysti mahdollisimman vähän vettä, jotta tulee tiiviimpää pakastettavaa.

Taitavat ne luumusi olla kuitenkin kriikunoita - väliäpä hällä, koska valmistetaan kuten luumutkin.

Näissä ihmisten neuvoissa ärsyttää aina nuo pakastussuositukset - kaikilla (kuten minullakaan) ei ole pakastinta. Parasta tulee, kun keität niistä mehumaijalla mehua ja pullotat kuumennettuihin ja huolellisesti kumikorkilla suljettuihin pulloihin ja pistät pullot kellariin tai jääkaappiin. Ovat heti käyttö- valmiita sitten talvella. Säilyvät myös erittäin hyvin. Minullakin oli jääkaapissa vielä yksi pullo vuosikertaa 2004 ja mehu oli aivan moitteetonta eikä hometta näkynyt yhtään pullonkaulalla.

Pese ja kuivaa luumut. Lado luumut suht tiiviisti isoihin lasipurkkeihin. Kaada päälle kidesokeria niin paljon kuin purkkiin mahtuu. Seuraavaksi kaada päälle kirkasta viinaa (vaalea rommi sopii myös hyvin) kunnes purkki on täysi. Sulje kannet tiiviisti ja laita jääkaappiin tai kellariin valmistumaan, jouluksi on jo herkku valmis.
Glögilikööripurkkiin voi laittaa kanelitangon tai pari antamaan jouluista makua.

Hei sinä, joka epäilit luumujen olevan kriikunoita....osaisitko kertoa miten tunnistan maultaan "hyvän" syötäväksi kelpaavan kriikunan?. Ostin tänään eräiltä markkinoilta useamman kilon kriikunoita ja kuvittelin laittavani kuin luumuja. Tuoreeltaan maku oli jopa huono....puolentunnin keittäminen ei juuri auttanut asiaa, eikä sokerin tolkuton lisääminen tuntunut poistavan hapanta ja karvasta makua. Tänään maistoin myös tuoreita kotimaisia luumuja, eikä näiden kahden hedelmän maussa ollut kyllä mitään yhtäläisyyksiä. Kriikunat oli pakattu pusseihin ja joukossa oli myös paljon pinnaltaan halkeilleilta....olisivatkohan alkaneet pilaantumaan aurinkoisella myyntipöydällä :( ? Onko tietoa alkavatko helposti käymään? Tuoksu ei ollut mielestäni selvästi käynyt, mutta ei missään nimessä myöskään hedelmäisen raikas......lopulta päädyin vispaamaan siivilöimääni mehusokeriseokseen mannasuurimoita...saas nähdä miltä jäähtyneenä maistuu aamulla.

Tein kerran luumuista kotiviiniä valmiin viinikäymispakkauksen kanssa. Tuli hyvää ikäänkuin valkoviiniä. Makeusasteen voit itse määrätä, tein itse hyvin kuivaa.

http://www.kotijakeittio.fi/ruoka/
http://kotiliesi.fi/ruoka/arkiruoka/luumuhillo-ja-muut-makeat-luumuherkut

Oikeastaan kysymys. Jos tekee mehumaijalla luumuista (sinikka) pitäisikö ottaa kivet pois vai kaikki Maijaan kivineenpäivineen?

Mielenkiintoinen keskustelu luumuista ja kriikunoista. Kuka tuntee eron?

Saksan kielissä tehdään ero näin: Pflaumen ja Zwetschen, sen lisäksi on muitakin samaan perheeseen kuuluvia herkullisia "luumuja".

Pflaumen = luumu on kanamunakokoinen sininen ja kivi ei aina irtoa helposti. Eräs tunnettu laadukas lajike on Bühler Pflaume. Liha on vaaleampi kuin Zwetschen =kriikuna (prunus institia), joka on pienempi, soikea, jopa oranssivärinen hedelmäliha ja helposti irtova soikea kivi. Se on kypsynä hyvin maukas ja imelä ja kantaa suuria satoja. Alkuperäiset kotikriikunat ovat vieläpä juurijalojakin ja näin helposti monistettavissa. Alalajikeita näistä on niin monta kuin on pihoja ja se on ollut keskieuropalaisen kotipuutarhaan kuuluva hedelmäpuu. Olen josku 70-luvulla yrittänyt kasvatta näitä, mutta kovien talvien aikoina paleltuivat. Kriikun aon niin arvokas hedelmä että sillä kannattais korvattaa nen surkeanmakuiset kelta- ja punaluumut ensi tilassa. Mutta puu vaatii kalkkia.

Kriikunasta voi tehdää ihan kaikki, sen voimakkaan mielyttävän maun vuoksi, ja vaikka kuivattaakin.

t. entinen saksalainen