Täälläkin on taannoin kyselty onko ihmisellä ja simpanssilla geenejä joita toisella ei ole. Nyt kysymykseen on vihdoin vastaus, sillä ihmisen n. 20 000 geenin joukosta on löydetty kolme, joille ei ole vastinetta simpanssilla eikä muillakaan tutkituilla kädellisillä. Ne ovat siis ilmaantuneet ihmiselle vasta viimeisen 6-5 miljoonan vuoden aikana. Kaikkein erikoisinta löydössä on kuitenkin geenien syntyhistoria: ne ovat saaneet alkunsa ei-koodaavasta tilke-DNA:n kappaleesta, joka on mutaatioiden myötä alkanut koodata lyhyttä proteiinia. Muilla ihmisapinoilla vastaava DNA-jakso on edelleen ei-koodaava.
Tällaisia "tyhjästä" syntyneitä geenejä pidettiin aiemmin mahdottomina tai ainakin hyvin epätodennäköisinä, mutta nyttemmin tiedetään solun RNA:n aina silloin tällöin koodaavan tilke-DNA:n jaksoja, vaikkei niillä olisikaan geenin tunnistamiselle tarpeellisia alkoitus- tai lopetuskodoneja. Luonnonvalinta on näin voinut tarttua hyödyllisen proteiinin muodostavaan DNA-pätkään, vaikka se ei ollutkaan vielä varsinainen geeni, ja muokata sitä eteenpäin.
Toistaiseksi ei vielä ole selvitetty, mitä hyötyä kyseisistä geeneistä ihmiselle on. Asian tutkimista vaikeuttaa geenien puuttuminen miltään muulta lajilta. Ihmisiltä kun ei ole eettistä mennä koemielessä poistamaan toimivaa geeniä vain, jotta sen tarkoitus paljastuisi...
Tällaisia "tyhjästä" syntyneitä geenejä pidettiin aiemmin mahdottomina tai ainakin hyvin epätodennäköisinä, mutta nyttemmin tiedetään solun RNA:n aina silloin tällöin koodaavan tilke-DNA:n jaksoja, vaikkei niillä olisikaan geenin tunnistamiselle tarpeellisia alkoitus- tai lopetuskodoneja. Luonnonvalinta on näin voinut tarttua hyödyllisen proteiinin muodostavaan DNA-pätkään, vaikka se ei ollutkaan vielä varsinainen geeni, ja muokata sitä eteenpäin.
Toistaiseksi ei vielä ole selvitetty, mitä hyötyä kyseisistä geeneistä ihmiselle on. Asian tutkimista vaikeuttaa geenien puuttuminen miltään muulta lajilta. Ihmisiltä kun ei ole eettistä mennä koemielessä poistamaan toimivaa geeniä vain, jotta sen tarkoitus paljastuisi...
Vastaukset 10
Vanhimmat
mutta tutkimuksessa tutkittiin vain n. 20% ihmisen genomista, joten arvio on, että uniikkeja geenejä olisi 18 kpl:
The authors also note that because of the strict set of filters employed, only about 20% of human genes were amenable to analysis. Therefore they estimate there may be approximately 18 human-specific genes that have arisen from non-coding DNA during human evolution.
Erittäin mielenkiintoista. Toivottavasti noiden geenien merkitys kuitenkin saadaan jotenkin selville.
Ihmislaji (Homo sapiens sapiens) oli lajina valmis jo kymmeniätuhansia vuosia ennen kuin alkoi levitä Afrikasta ympäri maapalloa. Kaikki maapallon ihmiset kuuluvat samaan lajiin ja kaikilla on tismalleen sama määrä geenejä.
Esim. downin oireyhtymää sairastavilla on jopa yksi kromosomi enemmän kuin muilla. Geneettinen varianssi on niin suurta ihmisten kesken, että osalla meistä on muutenkin eri määrä geenejä kuin muilla.
Väitteesi on teoriuassa mahdoton.
Jos näin olisi käynyt jonkun ihmisen kohdalla, hän ei olisi löytänyt samanlaisen geenin omaavaa lisääntymiskumppania. Ylimääräinen toimiva geeni estää näet lisääntymisen .
Siksihän lajierot ovat olemassa.,
Olehan hyvä ja käy peruskoulu ensin loppuun ennen kuin tulet tänne leikkimään asiantuntijaa. Kiitos.
"Ylimääräinen toimiva geeni estää näet lisääntymisen ."
Mielenkiintoista. Minä en siis voi olla isäni poika. Haikarako minut on vanhemmilleni tuonut?
Naapuri...
Olisiko linkkiä julkaisuun? Kuulostaa mielenkiintoiselta.
linkki uutiseen:
http://www.sciencedaily.com/releases/2009/09/090901172832.htm
Tai pikemminkin alkuperäisen tieteellisen artikkelin lyhennelmä löytyy täältä:
http://genome.cshlp.org/content/early/2009/08/31/gr.095026.109
Ärsyttävää muuten, että kaikesta uudistamisesta huolimatta lähetettyä viestiä ei edelleenkään voi editoida, joten kerran otsikkoon livahtanut näppäilyvirhe kummittelee siellä pysyvästi.