Aikoinaan tein älykkyystestin, tulos oli masentava, kuuluin ihmiskunnan tyhmimpään puoliskoon. Silti pärjännyt yllättävän hyvin, maisterin paperit sain, ei hyvät mutta työelämässä olen menestynyt vähintäänkin kohtuullisesti. Eikö ole ihmeellistä, miten tämä voi olla mahdollista?! Olen pärjännyt paremmin kuin minua testatusti älykkäämmän, onko testeissä jotain vikaa?
Älykkyys keskinkertainen, silti pärjännyt
Miten mahdollista
3456
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eli ovatko äo-testit luotettavia? Paljon ja millaisia tekijöitä on, jotka vaikuttavat testauksen luotettavuuteen, onko tietoa?
Onko testattavan kohdalla hajonta, joka itseasiassa tarkoittaa, että yhden testikerran tulos ei vastaa todellista tulosta? Jos testi toteutettaisiin 10 kertaa yhden testattavan kohdalla (tietysti eri testivalikoilla), niin tulos näyttäisi vasta sillloin suuntaa antavasti todellisen tuloksen. Hajonta vois olla laskettavan asteikon 100-127 välillä ja keskiarvoa voisi sitten etsiä siitä..
Yhtä hyvin yksi tulos voi näyttää 95 ja kahdeksan tulosta välillä 112-145 ja yksi tulos 157. Oisko mahdollista tai todettu tyypilliseksi testiharrastajien parissa? Tähän vielä vaikuttaa se, että testiharrastajat tietysti nostavat testituloksensa tasoa koko ajan.
Ei älykkyysosamäärä suinkaan ole ainut menestystä ennustava psykometrinen muuttuja, joskin älykkyysosamäärä on kaikkein helpointa mitata. Toinen hyvin tärkeä mittari opiskelumenestyksessä on persoonallisuuden ulottuvuus, jota kutsutaan tunnollisuudeksi. Matala tunnollisuus korreloi voimakkaasti keskeytysten ja opiskelujen pitkittämisen kanssa. Aivan kuten älykkäät ihmiset, tunnolliset ihmiset saavat myös samassa tai lyhyemmässä ajassa enemmän aikaan. Siinä missä epätunnollinen henkilö kokee vaikeaksi ja erityisen stressaavaksi vastustaa houkutuksia, tunnollinen henkilö kokee suhteellisen helpoksi viivyttää mielihyväntunnetta. Muun muassa tämä on erityisen tärkeeä, kun pitäisi kyetä pitkän aikaa keskittymään esimerkiksi gradun kirjoitamiseen. Tunnollisia ihmisiä pidetään usein myös älykkäinä, koska tunnollisuuden seuraukset intuitiivisesti yhdistetään (kansanomaisesti ilmaistuna) "järkeen" (mm. hyvä keskittymiskyky, pitkänäköisyys ja pitkäjänteisyys).
Persoonallisuustutkimusten mukaan tyypillinen tiedemies on paitsi keskivertoa kansalaista älykkäämpi myös huomattavasti tunnollisempi. Pelkkä korkea äly ei siis useinkaan riitä huipulle pääsemiseen, vaan tarvitaan myös ahkeruuteen taipuva persoonallisuus, joka ottaa tästä älystä kaiken irti. Vastaavasti hyvin tunnollinen persoonallisuus voi kompensoida puuttuvaa älyä, jolloin tehtävänsä kannalta alle keskiarvoa älykkyydessä edustava saattaa hyvinkin menestyä yhtä hyvin tai paremmin kuin keskiarvoinen tapaus. Älykkäät mutta matalan tunnollisuuden vuoksi "alisuoriutuvat" ADHD-ihmiset ovat myös esimerkkinä tämän persoonallisuuden ulottuvuuden suuresta merkityksestä työssä ja opiskelussa.
Itsellä ÄO kohtalainen, ja elämässä en ole pärjännyt kovinkaan hyvin: teen duunareiden työtä pienellä palkalla ja olen ollut viisi kertaa hoidettavana psykiatrisessa sairaalassa. Jouduin keskeyttämään päivälukion ja jatkamaan sitä iltalukion puolella. Olin koulukiusattu yläasteella ja hieman päivälukiossakin.