Hän ehdotti Maaseudun Tulevaisuudessa että itämeren pinnalle perustettaisiin tuulimyllyjä joiden sähköllä vesi jaetaan vedyksi ja hapeksi. Happi pumpattaisiin merenpohjaan ja homma rahoitettaisiin vedyn energiakäytöllä. Itämeri hapettuisi ja ilmastonmuutos hidastuisi. Toimisiko?
Paavo Väyrysen ehdotus
iseite
5216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä toimii, ja onpa vielä monesta lähtökohdasta erittäin hyvä ajatus.
Se että vetyyn ei varastoida sähköenergiaa myöhemmin tai muualla käytettäväksi,
johtuu vedyn erottamismenetelmien huonosta hyötysuhteesta, mikä käytännössä
jää noin 60 prosenttiin.
Siis käytännössä, menetelmiä löytyy vaikka kuinka eksoottisia, mutta
laitteet ovatkin sitten kalliita, lyhytikäisiä, ja niin edelleen.
Satun tuntemaan tämän teknologian, koska olen suunnitellut ja rakentanut
elekrolyysilaitteita.
Nyt sitten Väyrysen ehdotuksen mukaan vedynteon sivutuotteelle, eli
happikaasulle löytyy arvokas käyttökohde, ja jopa ilman kuljetus ja
varastointikuluja.
Voidaanhan Itämeren hapetus hoitaa toki ilmallakin mutta puhdas happi
on tehokkaampaa.
Tämä johtuu siitä että veteen liukenee vain rajallinen määrä kaasua,
ja ilman typpi käyttää lähes 80 % tästä "tilasta".
Itse asiassa happiköyhässä vedessä typpi on vielä jäljellä, ja on suureksi
haitaksi ilmalla tapahtuvassa hapetuksessa.
Vetykaasun saatavuus on yksi ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä, ja ilman
sitä planeetan väestöstä valtaosa kuolee nälkään, ja Suomenkin väestöstä
yli puolet.
Tämä johtuu siitä että jokapäiväinen leipämme on maakaasusta erotettavan
vedyn varassa, eli typpilannoitteiden valmistuksesta on kyse.
Jos vetykaasua olisi saatavana, sille löytyy heti välttämätöntä käyttöä
ilman että sitä tarvitsisi polttaa lämmön ja sähkön tuotannossa.
Jopa polttonesteiden tuotanto tarvitsee välttämättä valtavat määrät
vetykaasua maaöljyn rikinpoistossa ja polttoaineeksi kelpaavien
tislausjakeiden määrän nostamiseksi.
Nämä tarpeet tuhoavat samalla osan maaöljyn energiasisällöstä, koska öljystä
saatavalla energiallahan jalostamon tarvitsema vety tehdään.
Edellä esitetty saattaa nyt tuottaa saman efektin kuin kuin "meksikon pikajuna"
rallissa, eli "seuraa hetken hiljaisuus, ajatus on outo, uus".
Nyt on kuitenkin niin että siitä mitä meille ei tiedonpimitys-välineiden
toimesta kerrota, voitaisiin kirjoittaa erittäin paksu kirja.
Mahtavaa lukea asiantuntevaa ja asiallista kirjoitusta täällä!
Vastikään uutisoitiin siitä, että meribiologit eivät näe Itämeren pohjan keinotekoisessa hapettamisessa mieltä, sillä pohjapintaa on sen verran paljon että kaikki menetelmät ovat tehottomia. Tästä metodista, joka edustaa innovatiivista ajattelua parhaimmillaan, ei tosin siinä uutisessa puhuttu.
Mitä mieltä olet vedyn tuottamisesta elektrolyysin sijaan radioaalloilla? Voitaisiinko siinä päästä parempaan hyötysuhteeseen?
Jos menetelmä on päästötön ja tuottaa 'puhdasta' energiaa, mielestäni 60% hyötysuhdekin on riittävä.
Tarkoittanet tätä kokeilua:
http://www.youtube.com/watch?v=cKmLGnenA1I
Kun on käytettävissä kilowattien verran energiaa, niin kaikenlaista
mielenkiintoista tapahtuu, niinkuin nyt vaikka mikroaaltouunia väärinkäyttämällä.
Tuossakin videossa saatiin kilowattien panostuksella aikaan pieni vesihöyrypurkaus,
jossa oli mukana hieman vedyn ja hapen seosta, sekä suolaa joka värjäsi "liekin"
keltaiseksi.
Näissä menetelmissä on se puute, että ne eivät pysty mitenkään erottelemaan
vetyä ja happea toisistaan vaan saadaan aikaan "räjähdyskaasua", joka on
kyllä turhan hankala seos eroteltavaksi.
Paras hyötysuhde vedyn erottamiseksi vedestä on saatu aikaan eräänlaisella
väärinpäin toimivalla polttokennolla.
Lämpötila prosessissa pitää olla noin 1000 astetta ja tämä "solid oxide" kenno
erottaa vesihöyrystä vedyn ja hapen erilleen.
Hyötysuhde on erittäin hyvä, ja virtahyötysuhteena ilmaistuna yli 90 %.
Tämä on kyllä harhaanjohtavaa koska osa veden hajottamiseen tarvittavasta energiasta
tulee suoraan lämmöstä, eli ei ilmaista lounasta täälläkään.
Menetelmä on koeasteella, ja tulokset eivät vielä lupaa käytännön laitteita,
koska syntyvät kaasut kuluttavat keramiikan puhki, pilaavat virtajohdot ym.
Tuossa "tuttu mies" toikin esiin jo enimmät vaikeudet Väyrysen idean tiellä.
Itsekin ehdin jo etsiä elektrolyysissä syntyvälle hukkalämmölle hyötykäyttöä,
mitä ei oikein avomerellä löydy.
Jos merikaapelin vetämisen kustannus ei asiaa kaada, niin elektrolyysin häviöiden
käyttäminen kaukolämön tuotannossa on kyllä toteutettavissa.
Hieman painetta nostamalla saadaan kennojen käyttölämpötila päälle 100 asteiseksi,
eli muutoin hukkaan menevä energia voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon.
Norjassahan on jo käynnissä kelluvan tuuliturbiinin kokeilu, ja Usassa koetetaan
saada rahoitusta tuulienergialla valmistetun vedyn ja ammoniakkisynteesin
yhdistelmälle.
Tässä Usan hankkeessa on tarkoitus tasata sähköverkon kulutushuippujaja myymällä
kulutuspiikkien aikana sähkövirtaa verkkoon, ja muulloin käyttää tehohuiput
elekrolyysiin.
Elektrolyysi kun on ihanteellinen siinä mielessä että se toimii parhaalla
hyötysuhteella aivan pikkuriikkisellä teholla, eli laitteet pitää "ylimitoittaa",
eli suuri elekrolyysilevyjen pinta-ala tarvitaan hyvän hyötysuhteen saavuttamiseksi.
Tällainen laite pystyy sitten vaikeuksitta nielaisemaan 5-10 kertaisen virtamäärän,
hyötysuhteen pudotessa vain vähän.
Usassahan on jo jouduttu sulkemaan typpilannoitteita valmistavia tehtaita
maakaasun vähetessä ja hintojen noustessa, ja ollaan jo suurelta osalta
tuontilannoitteiden varassa.
Kuten tuossa jo metsäveli todisti, hyötysuhde vedyn tuotantoon elektrolyyttisesti on kehnohko. Jos se olisi n. 99%, ja vielä polttokennoissa olisi saman luokan hyötysuhteet, maailmassa olisi jo hillittömästi "vetyakkuja", joihin johdettaisiin ylimääräistä virtaa ja joista otettaisiin tarvittaessa sähköä.
Niinpä Suomen oloissa olisi häviöiden kannalta kaiketi edullisempaa johtaa sähkö merimyllystä maalle ja tehdä vety kaukolämpöverkkojen kanssa kontaktissa, niin että elektrolyysin hukkalämpö tulisi käyttöön. Happea syntyisi runsaasti, vaan kannattaisiko sitä sitten enää johtaa mihinkään meren pohjaan?
Vaan kaiketi mylly on kalliimpi rakentaa merelle kuin maalle, että ellei siellä saada suurempaa keskitehoa, niin ei se sitten kannata ollenkaan?
Itse olisin kannattamassa merimetsojen pesimäpaikoille tuulimyllyjä. Ehkä niistä joku silppuuntuisi myllyn siipiin.
Siitä pisteet poliitikko Väyryselle, että hänen tämä ideansa on sentään ainakin periaatteessa toimiva.
kyllä Itämeren vuoksi kannattaa tehdä tämäntyyppisiä koelaitoksia, sillä käytännön kokemukset antavat parhaiten tietoa laitteista ja niiden hyödystä.