Niin, mielestäni monilta ihmisiltä jaa epäselväksi mikä on älykästä. Älykkyys on nimenomaan kykyä ajatella loogisesti ja hallita suuria kokonaisuuksia, nähdä jatkuvuus ja sanoisin myöskin taito omata kohtuullinen päässälaskutaito.
Itse olen 139 ÄO:N mies.Keskihajontahan on muuttunut, mutta tehdessäni testin 10v sitten raja oli 148.
Olen siis älykkäämpi kuin 95% kansasta, en Mensan rajan 2% sisällä.
Harrastan matematiikkaa,loogista ajattelua,kilpailen shakissa ja huomaan ymmärtäväni loogisia juttuja enempi kuin kanssaihmiset.
Toisaalta olen hyvin hajamielinen, teen helppoja virheitä jos en keskity tosissaan sekä muistini on hyvin heikko. Viimeksi tänään taas kerran hukkasin pankkikorttini, eikä mitään hajua missä se on.
Eniten kärsin armeijan aliupseerikoulussa,kun väsyneenä ja stressaantuneena piti opiskella ja muistaa asioita. Stressaantuneena mieleeni ei jää myöskään mitään.
Sama juttu kielten opinnoissa. Minun pitää tanakta sanoja moninkertaisesti kutne muut ihmiset,ja silti unohdan ne.
kaikkein pahin on väsymys.Olin Nokialla töissä missä piti puhua englnatia,ja väsyneenä ihan perussanatkin jäävät tulematta mieleen. Joskus minun piti googlata sanakirjasta ihan ala-aste tason englannin kielen sanoja, kun jostain syystä unohdin ne kun piti puhua, ja muista sanoista olen hyvin epävarma. Myöskin muutaman kerran sanoin ihan vääräb sanan mitä tarkoitin.
Armeisassa oli tosiaan paha kun piti sanatarkalleen/kirjaintarkalleen muistaa termejä.
Mutta jos annetaan suotuisat olosuhteet, paljon lepoa, liikuntaa taustalle eikä ketään hengittämään niskaan, pystyn aika hyviin tuloksiin. Nykyään harjoittelen ja kehityn kolminumeroisten lukujen kertomista keskenään päässä.
Myöskänä en kykene käyttämään kaavoja päässälaskutekniikassa, vaan lasken joka kerta "raa-asti" alusta pitäen, ksoka en luota muistiini ja siellä oleviin muisti taulukoihin.
Siksi olenkin päättänyt välttää vaativia työjuttuja,koska huonon muistini takia en pärjää hyvin stressaavissa paikoissa kuten aliupseerikoulussa tai isoissa huippufirmoissa. Toki molemmat olen kokenut ja nähnyt.
En halua antaa itsestäni hölmöä kuvaa,mutta "älykkäänä" olen joutunut toteamaan että on olemassa kolem kaikista suurinta, ylivoimaista arvoa elämässä mitkä tekevät minut onnelliseksi.
Ne ovat naida,syödä ja nukkua. Kuulostaa tyhmältä ja yksinkertaiselta,mutta näin on. Jos joku näistä kolmesta ei kohdallani oel balanssissa, en voi ikinä hyvin. Pitkään kestäessä jonkin näistä puute saa minut hyvin hermostuneeksi, ja tulen tekemänä entistä enemään muistivirheitä ja koen stressiä.
Esimerkiksi hieno auto (en omaa autoa), hienot vaatteet tai muutkaan arvokkuudet eivät merkkaa minulel mitään. Eivät myöskään ihmissuhteet eri yhteisöissä, en nykyisin oikeastaan välitäkään väkisin tulla suosituksi tai hyväksi kaveriksi tai en oiekastaan kerää kavereita ollenkaan.
Toki hyviä tyyppejä on paljon,ja omaan hyviä ystäviä, ja olen ystävällinen kaikille,mutta sosiaalista tyydytystä en juurikaan muuten tarvitse,kuin sitten naisen läheisyyttä.
Kun dokaan, lähes ainoa syy ottaa olutta on saada nainen. Ei oikeastaan minkään muun syyn takai välittäisi känniä ottaa.Toki poikkeuksena on joskus yksin nautittu saunakaljottelu.
Eräs tärkeä avu on siis löytää asiat mitkä tekevät itsensä onnelliseksi.ni tämäkään ei ole.Minulal ne oli siis naida syödä ja nukkua. MUTTA, mielestäni tämäkään ei ole älykkyyttä.
Älykkyyttä on ainoastaan laskea ja tutkia ja havainnoida jatkuvuutta, laskea laskutoimituksia ja ymmärtää syy ja seuraussutheet. juuri näitä mitataan mensan testeissä, ja niissähän mä pärjään.
Mut annas olla, intissä opin kravattisolmun joskus hetkellisesti,ja aian ite vuoden välein sitä tarvittaessa tuunaan, ja en tosiaankaan osaa tehdä kraka solmua. ja jos oppisin, olisi aika todennäköistä että unohtaisin sen ellen tositaisi sitä kuuakusia joka päivä.
Kun oma muistini on niin huono, oletan että s eon muillakin.Siksi saataan eri yhteisöissä kerrata asioita moneen kertaan, ksoka omakaan muisti ei toimi välttämättä hyvin.Muut saattavat katsoa kieroon kun jankkaan samoja asioita,mutta en tee sitä pahallani. en aina vain muista että oma muistini ei ole se mikä normi-ihmisillä on.
On lukemattomia kertoja miten olen joutunut hankaliin tilanteisiin,ja olen joutunut hyvin oudolla tekniikalla varmistamaan asioita,kun muistini ei vain toimi.
Usein olen eksynyt, intissä metsään, Suomen kaupungeissa, Tallinnassa sekä Amsterdamissakin.
Myöskin kasvomuisti on huono,en tosiaan muista ihmistne kasvoja, tai mitä he ovat tehneet kanssani.Kuukausien jälkeen en musita työpaikkojeni työkavereidne nimiä,ellen ole erkseen niitä tankannu mielessäni kynällä ja paperilla. Silti vaikka kudne henkilön ryhmästä saatan unohta jonkun etunimen parin päivän jälkeen.
Uskon että läpäisen mensan testin jso olosuhteet ovat hyvät. Ei oikeastaan ole juurikaan sellaisia tehtäviä joita en ratkaise,mutta kys eon ajasta. Mun hajamielinen olemus ja huono stressinsietokyky laittaa panikoimaan. Tämän vuoksi tykkäänkin tehdä haastavia tehtäviä yksin ja kaikessa rauhassa ilman suorituspaineita.
Vaikka nyt olenkin korkeaälyinen, ja olisin tulessa hyvin ravittuna,hyvin nukkuneena ja hyvin rakastelleena, ja saisin vaaditussa ajassa ratkaistua mensan vaatimat tehtävät, nin mitä sitten ?
Se on kertasuoritus, olen kumminkin sama hajamielinen huonomuistinen minä.
On myös mahdollista että jatkuvaan huonoon muistiin liittyy masentuneisuus, ja vastoinkäymiset mitä len elämässäni kohdannut.
Eli tahdon sanoa ettei se älykkyys ole niin iso juttu. Vaikka mulla olsi sitä, niin ei se ainakaan minun kohdalla ole tuotteistavissa rahaksi.Paljon enemmän saan tyydytystä jos voitan jonkun shakissa tai muuten kilpaillessa rehdisti vaikak urheilemall,kuin komentamalla perustuen näennäiseen auktoriteettiin
Myöskin minulta puuttuu kunnianhimo ja halu olla auktoriteetti,ja täydellisesti puuttuu halu alistaa ketään ihmistä. Tosin, minua loukannut ihminen pysyy mielessäni kauan, nyt tällä hetkellä voidaan puhua noin 20 vuoden muistista näissä asioissa.
Ikävän valikoiva muisti minulla.
Uskon että muistiin ei voi vaikuttaa. Alitajunta vain pakottaa muistamaan tietyt asiat,ja toiset asiat eivät vaan tuu mieleen.
Sitten viimeiseksi haluan sanoa, että eräs älykkyyden suure "voisi" olla pitkäjänteisyys. Ihmiset lopettavat nini nopeasti,ja haluavat kaiken heti. Sinä olit todella pitkäjänteinen jso jaksoit lukea tämän.
Onko muita kohtalotovereita ?
Uskon että huono muistini, haluttomuus päteä/auktorisoida sekä ylenpalttinen kunnion himon puute estää minua menestymässä.
Tosin, jso saisin valita, menestyisin mieluummin naisten suhteen paremmin,kuin olisin mikään yritysjohtaja.
Myöskänä kateutta en tunne, paitsi niille ihmisille joskuss jotka saavat rakastella kauniiden ja nuorten naisten kaa. Minulle sopivia ihania naisia on kaupunki täynnä,mutta vain niin aniharva kelpuuttaa minut.
Joten vaihtaisin tämänkin älykkyyteni taitoon saada lisää naisia ja lisää seksuaalista tyydytystä.
En myöskänä ole nyt aktiivisesti työelämässä, sillä toinen nautintoni , pitlät unet eivät tulisi tyydytetyksi. Tätä ruokkii vielä vaikea yöllinen valvomisen halu ja tehdä asioita.
Kolmas tyydytykseni, nälkä, se tuleekin itekseen hyvin tyydytettyä rahalla. Tykkään syödä hyvon ja maksaa siitä.
Onko kohtalotovereita ?????
Itse olen 139 ÄO:N mies.Keskihajontahan on muuttunut, mutta tehdessäni testin 10v sitten raja oli 148.
Olen siis älykkäämpi kuin 95% kansasta, en Mensan rajan 2% sisällä.
Harrastan matematiikkaa,loogista ajattelua,kilpailen shakissa ja huomaan ymmärtäväni loogisia juttuja enempi kuin kanssaihmiset.
Toisaalta olen hyvin hajamielinen, teen helppoja virheitä jos en keskity tosissaan sekä muistini on hyvin heikko. Viimeksi tänään taas kerran hukkasin pankkikorttini, eikä mitään hajua missä se on.
Eniten kärsin armeijan aliupseerikoulussa,kun väsyneenä ja stressaantuneena piti opiskella ja muistaa asioita. Stressaantuneena mieleeni ei jää myöskään mitään.
Sama juttu kielten opinnoissa. Minun pitää tanakta sanoja moninkertaisesti kutne muut ihmiset,ja silti unohdan ne.
kaikkein pahin on väsymys.Olin Nokialla töissä missä piti puhua englnatia,ja väsyneenä ihan perussanatkin jäävät tulematta mieleen. Joskus minun piti googlata sanakirjasta ihan ala-aste tason englannin kielen sanoja, kun jostain syystä unohdin ne kun piti puhua, ja muista sanoista olen hyvin epävarma. Myöskin muutaman kerran sanoin ihan vääräb sanan mitä tarkoitin.
Armeisassa oli tosiaan paha kun piti sanatarkalleen/kirjaintarkalleen muistaa termejä.
Mutta jos annetaan suotuisat olosuhteet, paljon lepoa, liikuntaa taustalle eikä ketään hengittämään niskaan, pystyn aika hyviin tuloksiin. Nykyään harjoittelen ja kehityn kolminumeroisten lukujen kertomista keskenään päässä.
Myöskänä en kykene käyttämään kaavoja päässälaskutekniikassa, vaan lasken joka kerta "raa-asti" alusta pitäen, ksoka en luota muistiini ja siellä oleviin muisti taulukoihin.
Siksi olenkin päättänyt välttää vaativia työjuttuja,koska huonon muistini takia en pärjää hyvin stressaavissa paikoissa kuten aliupseerikoulussa tai isoissa huippufirmoissa. Toki molemmat olen kokenut ja nähnyt.
En halua antaa itsestäni hölmöä kuvaa,mutta "älykkäänä" olen joutunut toteamaan että on olemassa kolem kaikista suurinta, ylivoimaista arvoa elämässä mitkä tekevät minut onnelliseksi.
Ne ovat naida,syödä ja nukkua. Kuulostaa tyhmältä ja yksinkertaiselta,mutta näin on. Jos joku näistä kolmesta ei kohdallani oel balanssissa, en voi ikinä hyvin. Pitkään kestäessä jonkin näistä puute saa minut hyvin hermostuneeksi, ja tulen tekemänä entistä enemään muistivirheitä ja koen stressiä.
Esimerkiksi hieno auto (en omaa autoa), hienot vaatteet tai muutkaan arvokkuudet eivät merkkaa minulel mitään. Eivät myöskään ihmissuhteet eri yhteisöissä, en nykyisin oikeastaan välitäkään väkisin tulla suosituksi tai hyväksi kaveriksi tai en oiekastaan kerää kavereita ollenkaan.
Toki hyviä tyyppejä on paljon,ja omaan hyviä ystäviä, ja olen ystävällinen kaikille,mutta sosiaalista tyydytystä en juurikaan muuten tarvitse,kuin sitten naisen läheisyyttä.
Kun dokaan, lähes ainoa syy ottaa olutta on saada nainen. Ei oikeastaan minkään muun syyn takai välittäisi känniä ottaa.Toki poikkeuksena on joskus yksin nautittu saunakaljottelu.
Eräs tärkeä avu on siis löytää asiat mitkä tekevät itsensä onnelliseksi.ni tämäkään ei ole.Minulal ne oli siis naida syödä ja nukkua. MUTTA, mielestäni tämäkään ei ole älykkyyttä.
Älykkyyttä on ainoastaan laskea ja tutkia ja havainnoida jatkuvuutta, laskea laskutoimituksia ja ymmärtää syy ja seuraussutheet. juuri näitä mitataan mensan testeissä, ja niissähän mä pärjään.
Mut annas olla, intissä opin kravattisolmun joskus hetkellisesti,ja aian ite vuoden välein sitä tarvittaessa tuunaan, ja en tosiaankaan osaa tehdä kraka solmua. ja jos oppisin, olisi aika todennäköistä että unohtaisin sen ellen tositaisi sitä kuuakusia joka päivä.
Kun oma muistini on niin huono, oletan että s eon muillakin.Siksi saataan eri yhteisöissä kerrata asioita moneen kertaan, ksoka omakaan muisti ei toimi välttämättä hyvin.Muut saattavat katsoa kieroon kun jankkaan samoja asioita,mutta en tee sitä pahallani. en aina vain muista että oma muistini ei ole se mikä normi-ihmisillä on.
On lukemattomia kertoja miten olen joutunut hankaliin tilanteisiin,ja olen joutunut hyvin oudolla tekniikalla varmistamaan asioita,kun muistini ei vain toimi.
Usein olen eksynyt, intissä metsään, Suomen kaupungeissa, Tallinnassa sekä Amsterdamissakin.
Myöskin kasvomuisti on huono,en tosiaan muista ihmistne kasvoja, tai mitä he ovat tehneet kanssani.Kuukausien jälkeen en musita työpaikkojeni työkavereidne nimiä,ellen ole erkseen niitä tankannu mielessäni kynällä ja paperilla. Silti vaikka kudne henkilön ryhmästä saatan unohta jonkun etunimen parin päivän jälkeen.
Uskon että läpäisen mensan testin jso olosuhteet ovat hyvät. Ei oikeastaan ole juurikaan sellaisia tehtäviä joita en ratkaise,mutta kys eon ajasta. Mun hajamielinen olemus ja huono stressinsietokyky laittaa panikoimaan. Tämän vuoksi tykkäänkin tehdä haastavia tehtäviä yksin ja kaikessa rauhassa ilman suorituspaineita.
Vaikka nyt olenkin korkeaälyinen, ja olisin tulessa hyvin ravittuna,hyvin nukkuneena ja hyvin rakastelleena, ja saisin vaaditussa ajassa ratkaistua mensan vaatimat tehtävät, nin mitä sitten ?
Se on kertasuoritus, olen kumminkin sama hajamielinen huonomuistinen minä.
On myös mahdollista että jatkuvaan huonoon muistiin liittyy masentuneisuus, ja vastoinkäymiset mitä len elämässäni kohdannut.
Eli tahdon sanoa ettei se älykkyys ole niin iso juttu. Vaikka mulla olsi sitä, niin ei se ainakaan minun kohdalla ole tuotteistavissa rahaksi.Paljon enemmän saan tyydytystä jos voitan jonkun shakissa tai muuten kilpaillessa rehdisti vaikak urheilemall,kuin komentamalla perustuen näennäiseen auktoriteettiin
Myöskin minulta puuttuu kunnianhimo ja halu olla auktoriteetti,ja täydellisesti puuttuu halu alistaa ketään ihmistä. Tosin, minua loukannut ihminen pysyy mielessäni kauan, nyt tällä hetkellä voidaan puhua noin 20 vuoden muistista näissä asioissa.
Ikävän valikoiva muisti minulla.
Uskon että muistiin ei voi vaikuttaa. Alitajunta vain pakottaa muistamaan tietyt asiat,ja toiset asiat eivät vaan tuu mieleen.
Sitten viimeiseksi haluan sanoa, että eräs älykkyyden suure "voisi" olla pitkäjänteisyys. Ihmiset lopettavat nini nopeasti,ja haluavat kaiken heti. Sinä olit todella pitkäjänteinen jso jaksoit lukea tämän.
Onko muita kohtalotovereita ?
Uskon että huono muistini, haluttomuus päteä/auktorisoida sekä ylenpalttinen kunnion himon puute estää minua menestymässä.
Tosin, jso saisin valita, menestyisin mieluummin naisten suhteen paremmin,kuin olisin mikään yritysjohtaja.
Myöskänä kateutta en tunne, paitsi niille ihmisille joskuss jotka saavat rakastella kauniiden ja nuorten naisten kaa. Minulle sopivia ihania naisia on kaupunki täynnä,mutta vain niin aniharva kelpuuttaa minut.
Joten vaihtaisin tämänkin älykkyyteni taitoon saada lisää naisia ja lisää seksuaalista tyydytystä.
En myöskänä ole nyt aktiivisesti työelämässä, sillä toinen nautintoni , pitlät unet eivät tulisi tyydytetyksi. Tätä ruokkii vielä vaikea yöllinen valvomisen halu ja tehdä asioita.
Kolmas tyydytykseni, nälkä, se tuleekin itekseen hyvin tyydytettyä rahalla. Tykkään syödä hyvon ja maksaa siitä.
Onko kohtalotovereita ?????
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tiedät syyn kun käyt seuraavalla sivulla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtymä
tekstisi perusteella... Voit olla hyvä loogisella tasolla, mutta siihen se jääkin. Älykkyyttä on montaa sorttia ja tosi älykkäitä on ne, jotka ovat älykkäitä jokaisella osa-alueella. Miehillä usein sosiaalinen äly on alikehittynyttä, esim. jos ei kykene näkemään naisia ihmisinä ja yksilöina vaan omien tarpeidensa tyydyttäjinä.
Todennäköisesti syy yksinäisyyteesi on toisten tuntema kateus älykkyydestäsi. Vaikka älykkyysosamääräni oli vain 127, jouduin jo peruskoulun ensimmäisestä päivästä alkaen toisten syrjimäksi älykkyyteni takia. He kadehtivat logiikkaani niin paljon.
Huonosta muistista ei kannata välittää. Toiset muistavat matemaattiset kaavat paremmin kuin kielten sanat, toiset taas hallitsevat kielet paremmin. Kuulun matemaattisiin. Samoin nimimuisti on kaikilla rajallinen, ei vain sinulla.
Masennus ja huono stressinsietokyky kuuluvat nyky-yhteiskuntaan. Etenkin pätkätyöt aiheuttavat molempia, eikä asialla ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Ne ovat ympäristöstä johtuvia.
Joku aikaisemmin väitti sinun olevan AS-potilas. En usko sitä väitettä. Kyllä kotikasvatus ja/tai toisten kateus on heikentänyt sosiaalisia kontaktejasi, ei AS.
ja ryhdy elämään. Anna mennä. Pystytkö siihen? (en tarvitse vastausta.)
Suurella todennäköisyydellä et pysty, ja tässä voisi olla dilemmasi. Et ole oivaltanut että jokin muu kuin ns. korkea ÄÖ:si pitää sinua jumissa - tämä ei tarkoita että sinulla on jokin syndrooma. (erilaiset syndroomat ovat muotia.)
Kannattaa yrittää treenata sosiaalisuutta. Ei sinun tarvitse kavereita kerätä, mutta olla vaan mukana muiden ihmisten kanssa. Ilman suorituspaineita - rennosti.
Mainitsemasi stressorit ovat hyvin yleisiä, ja keskimäärin ihmisen muisti huononee kun stressi painaa päälle.
Itse olen (myös) vähän erikoinen tapaus, en oikein jaksa toisia ihmisiä. Tämä on kuitenkin oma häpeäni, eikä varsinaisesti riipu muista ihmisistä. En ole kovin sosiaalista tyyppiä, mutta pakotettuna pärjään hyvin.
- Das ist leben tai elämä on.
Muisti on keskeisin asia ns. älykkyydessä; työmuisti, lyhytkestoinen muisti ja pitkäkestoisen muistin pitää olla iskussa mikäli mielii Mensaan. Itse käytän jokeenkin asiassa halventavaa termiä; muisti kikkailua.
Mikäli haluaa Äo- testistä hyvän tuloksen pitää omat nopean muistiin, suhteellisen tarkan sellaisen ja yksityiskohtaisen - tämä on älyllistä kikkailua.
Vaikka sinulla olisi Äo 200 niin voit olla ihmisenä kömpelö. Moni huippuälykäs ei ymmärrä sosiaalisen tai tunneälykkyyden päälle tuon taivaallista. Heille tunteet ovat Hepreaa kuin matikka monille.
Kyse on aivotoimintamme eroista; älykkyyttä on montaa sorttia (ainakin 7 - 9) riippuen siitä kuka kirjan kirjoittaa.
Harva on pätevä kaikilla alueilla, eikä kukaan osaa kaikkea. Esim. Matemaattisesti lahjakkaat ihmiset ovat yleensä huonoja mitä sosiaalisiin taitoihin tulee - syitä ei tarkalleen ottaen tiedetä. (liittyy kuitenkin yksilötason aivorakenteisiin, ja niiden toimintaan.) Sosiaalisesti taitava ihminen on harvemmin hyvä matemaatikko tai loogikko.
Historiasta voi poimia hyviä esimerkkejä. Napoleon oli yleisnero, mutta ei osannut kieliä. Hän oli matemaattinen nero, mutta jokseenkin kömpelön mitä sosiaalisiin taitoihin tuli. (eräs hypoteesi selittää tämän asian niin että aivoalueet kilpailevat keskenään, ja jokin osa-alue yleensä voittaa)
Hän on itse kirjoittanut, ettei voinut ymmärtää miksi näin on. Miksi näin oli?
Hänellä ei ollut tietoa perinnöllisistä tekijöistä; Dna:sta ja siitä miten se määrittelee perustan sille mitä me voimme osata, ja kuinka hyvin.
Ihmisen tapauksessa ei olla varmoja, mutta lintuja on rääkätty (tehty testejä) sen verran että niiden laulamisen tiedetään olevan muutamasta geenistä kiinni. Mikäli näitä ei ole, niin tietyt aivoalueet jäävät kehittymättä. Silloin lintu ei laula. Eikä ikinä opi laulamaan. Mikäli geenit löytyy, niin lintu oppii laulamaan enemmin tai myöhemmin, vaikka sen kehitystä sabotoisi.
Ei kuitenkaan niin hyvin kuin poikasesta asti laulaneet linnut, jotka ovat saaneet elää villinä ja vapaina - mm. ne kuuntelevat toistensa lurituksia.
Aivotoiminnallisia häiriöitä ei kannata ottaa itseensä, niitä on kaikilla - toiset eivät vaan tajua sitä tai eivät haluaa myöntää sitä. Aivomme eivät ole kovin tarkat, ja häiriöt esim. muistissamme ovat jokapäiväinen muistutus asiasta.
toimii monessa suhteessa tietokoneen tavoin. Suuresta prosessointitehosta (ÄO) ei ole järin suurta hyötyä, jos keskusmuisti (työ/lähimuisti) ei pelitä. Hyvä puoli työmuistissa on, että sitä nimen omaan voi kehittää harjoituksilla.
Oma ÄO:ni jääköön mainitsematta, mutta voin sanoa sen olevan kohtalainen. Itsellä tuo kaukomuisti pelaa hyvin, mutta työmuistini taso on keskiverto. Muistaaksenia muistan 6:n numeron sarjan etuperin lueteltuna ja 5:n numeron sarjan takaperin. Työmuistia en ole juuri tarvinut kouluissa (yläaste / lukio), mutta onhan niitäkin tilanteita tullut, joissa olisi ollut käyttöä paremmallekin työmuistille.
Mensan nykyinen testi mittaa minusta loogisen ajattelun lisäksi keskittymistä. Toisaalta hyvä työmuisti tarvitsee myös hyvää keskittymiskykyä.