Elinsiirrot ovat arkipäivää, mutta kuka vastaa niiden oikeudesta ja moraalista tai tutkii niihin liittyviä mahdollisia rikoksia? Ihminen on muutenkin jo hoidettavana oliona kuin auto, johon vain vaihdetaan nesteitä ja osia ja se lähtee sitten käyntiin tai sitten ei. Jouduin todistamaan jokin aika sitten omituista tarinaa, joka järkytti mieltäni. Työtoverini anoppi asui pohjoissuomessa ja toimi tarjoilijana ikää noin 55 vuotta.
Työtoverini kertoman mukaan hän oli lähdössä aamulla työhön, kun päätä särki voimakkaasti ja huimasi, hän kaatui lattialle ja puoliso toimitti pikaisesti sairaalaan. Todettiin parin sentin hyytymä aivoissa ja väitettiin puolisolle, että ei voida tehdä mitään ei leikata ei sulattaa. Seuraavana päivänä potilas kuoli ja vaadittiin eteläsuomesta potilaan aikuiset lapset paikalle, joilta pyydettiin suostumus elinsiirtoon. Kopeteri haki jo ihmisosat pois parin tunnin sisällä omaisten saapumisesta ja nimen kirjoittamisesta. Toisen hauta on toisen elämä, mutta voidaanko törkeämmin enää tehdä äkkiä täysin terveenä ihmisenä pidetyn äkkiä kuolleen järkyttyneille omaisille, joille kaikki tapahtui muutamien tuntien sisällä. Kuka valvoo ettei ko. toimintaan liity bisnestä ja niissä liiku suuret rahat?
Työtoverini kertoman mukaan hän oli lähdössä aamulla työhön, kun päätä särki voimakkaasti ja huimasi, hän kaatui lattialle ja puoliso toimitti pikaisesti sairaalaan. Todettiin parin sentin hyytymä aivoissa ja väitettiin puolisolle, että ei voida tehdä mitään ei leikata ei sulattaa. Seuraavana päivänä potilas kuoli ja vaadittiin eteläsuomesta potilaan aikuiset lapset paikalle, joilta pyydettiin suostumus elinsiirtoon. Kopeteri haki jo ihmisosat pois parin tunnin sisällä omaisten saapumisesta ja nimen kirjoittamisesta. Toisen hauta on toisen elämä, mutta voidaanko törkeämmin enää tehdä äkkiä täysin terveenä ihmisenä pidetyn äkkiä kuolleen järkyttyneille omaisille, joille kaikki tapahtui muutamien tuntien sisällä. Kuka valvoo ettei ko. toimintaan liity bisnestä ja niissä liiku suuret rahat?
Vastaukset 12
Vanhimmat
edesmenneen omaisilta,mutta ei pidä allekirjoittaa lippua eikä lappua,jos elimiä ei haluta luovuttaa elinsiirtoon.Tottakai mafia pyörii joka paikassa nykyään.
Lahja elämälle organisaation sivuilta löytyy runsaasti tietoa elinluovutuksesta Suomessa. Tämän seuraavan lakipykälänkin löysin sivuilta:
"18 §
Korvaukset ja taloudellisen hyödyn tavoittelun kielto
Tässä laissa säädetystä elimen tai kudoksen irrottamisesta ja käytöstä sekä ruumiin luovuttamisesta ei saa luvata tai suorittaa luovuttajalle tai hänen oikeudenomistajalleen palkkiota.
Elimen tai kudoksen luovuttajalla, joka elintärkeään siirrontarpeeseen perustuvan tässä laissa tarkoitetun elimen tai kudoksen irrottamisen tai siihen liittyvien välttämättömien tutkimusten vuoksi joutuu olemaan poissa ansiotyöstään koko päivän, eikä saa tältä ajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, on oikeus saada päivärahaa siten kuin sairausvakuutuslaissa (364/1963) päivärahasta säädetään. Päivärahaa suoritetaan sairausvakuutuslain 19 §:n estämättä kaikilta arkipäiviltä.
Elimien ja kudoksien irrottamiseen, talteenottoon, varastointiin tai käyttöön osallistuva terveydenhuollon toimintayksikkö tai muu yksikkö ei saa tavoitella tässä laissa säädetystä toiminnasta taloudellista hyötyä. Terveydenhuollon toimintayksikkö tai muu yksikkö voi kuitenkin periä korvausta elimien ja kudoksien käsittelystä, kuljettamisesta, turvallisuuden varmistamiseksi tarpeellisten tutkimusten suorittamisesta ja varastoinnista toiselta terveydenhuollon yksiköltä. Näistä perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen."
Eli siis jos katsoitte Prisma dokumentin siitä, kunika paljon ruumis maksaa, samat ongelmat eivät onneksi ole Suomessa. USAssa sairaanhoito on yksityistä, joten siellä tavoitellaan maksimaalisia voittoja. Suomessa voiton tavoittelu on kiellettyä ja terevydenhuolto on yhteiskunnan järjestämää, joten sitä myös valvotaan. Suomessa siis voi olla varma, että elinsiirto on tehty laillisiesti.
Sen sijaan uusi muoti-ilmiö on, että länsimaalaiset munuaista tarvitsevat potilaat lähtevät köyhiin maihin, jossa heille tehdään maksua vastaan munuaisen siirto. Luivuttajina toimivat elävät ihmiset, joille maksetaan elimistä. Näissä maissa ongelmana on se, että köyhille luovuttajille ei kerrota luovutuksen terveydelle aiheuttamista vaivoista. Yhdellä munuaisellakin pärjää mainiosti, mutta jos luovuttaja potkaistaan sairaalasta pihalle muutama tunti leikkauksen jälkeen voi olla varma, että leikkaushaava tulehtuu ja komplikaatioita tulee. Näissä maissa useita luovuttajia onkin vammatunut työkyvyttömiksi tai jopa kuollut elinsiirtokaupan vuoksi.
Minä kannatan elinsiirtoja ja lompsastani löytyy kortti, jossa lukee, että kuolemani sattuessa haluan, että elimeni antavat elämän jollekin toiselle eivätkä päädy mätänemään arkunpohjalle.
Ajatus on kaunis, mutta eivät kaikki teot asian ympäriltä. Hyväksyn sukulaisten luovutuksen esim. juuri munuiasen kohdalla. Olin itse valmis antamaan omani joskus lapselleni, kun hän sairasti pitkään kroonisia munuaistulehduksia. Veren luovutus ja luuytimenkin on vielä hyväksyttävää, mutta kun lapsikin tehdään nykyisin kokonaan vierasita osita ja sanotaan ei kiitos kaksosille sekin menee jo liian pitkälle ja tehtailuksi.
Kun tarvitseva on lapsi ja nuori voi asian ymmärtää, toisaalta elämä jatkuvien hylkimistä estävien lääkkeiden kanssa ole sekään sitä oikeaa elämää. Tapaturmissa kuolleilta saadaan usein terveimmät elimet ja jos henkilöllä ei todella ole enää selviämismahdolliuuksia niin miksi ei, mutta se rajan veto on äärimmäisen vaikeaa. Hyväksyn tekniikan keinot kaikki elämän säilytykselle, tekosydämmen , tekomunuaiset jne, mutta
elinten siirtoon liittyy paljon jo likaista bisnestä ja uskon että murhatkaan ei ole vieras ajatus.
Ilman lupaa ei elimiä oteta. Jos elimiä aiotaan käyttää, on sen tapahduttava nopeasti, kuten kerrotussa tapahtumassakin kävi. Elinsiirtotoimintaan liittyy merkittäviä taloudellisiakin aspekteja, mutta ei siinä mielessä kuin ilmeisesti yrität vihjata. Systeemi on kallis, mahdollinen saavutettava terveyshyötykin on suuriarvoista.
Paljon vähäpätöisemmissäkin asioissa ja hyödyissä korruptio kukoistaa Suomessakin. Kukaan ei pysty vakuuttamaan että yksi merkittävä asia on rikollisuudesta täysin vapaata. Lapsikaan ei tuohon usko.
Nyt on käynnissä suuri vaalirahajupakka, lehdessä koulun rehtori kavaltanut koulun rahoja, poliisit ja yleiset syyttäjät syytettyjen penkillä jne. Yksikään ammattikunta ei ole vapaa ko. rikoksista. Saati kun asina yhteydessä summat voivat olla jopa päätä huimaavia. Pitäisi olla elinluovutus kortin lisäksi kortti johon voi kirjoittaa että en luovuta missään tapauksessa elimiäni. Oman turvallisuuden vuoksi. Olin ennen polttohautauksenkin kannalla, enää en. Insuliinimurhat antaa aiheen vaihtaa hautaustapaa. Ehkä jos elän 90v voin uudelleen arvioida tilanteen. En bviohjaa mitään vaan olen varma. Ko. tapauksessa todella kylmää ja laskelmoivaa toimintaa omaisten kannalta. Eihän heille jäänyt edes miettimisaikaa. Asian tiimoilta olisi syytä tehdä tutkimuksia, tosin vaikea todistettava. Kun löytyy sopivan kudostyypin omaava henkilö leikkaussalista ja tuttu henkilö on odotellut vuosia siirrännäistä, kiusaus jättää hoitamatta toinen saattaa olla liian suuri. Etenkin kun luvassa on RAHAA
Ulkomailla etsitään sopivia luovuttajia vielä elävistäkin.
Että ainakin omalla paikkakunnallani kyseinen hyytymä aivoissa olisi hoidettu ilman muuta tai ainakin yritetty hoitaa, eli ko. henkilöä ei mielestäni hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla, mutta elimien siirrolla toiselle henkilölle oli kiire.
Juuri kerrottiin, että on valmisteltu lakimuutos, että omaiset eivät saa enää elinten ottamista kieltää.
Kts. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/omaisilta_poistumassa_oikeus_kieltaa_elinsiirto_1049346.html
Eduskunnassakin on tätä elinten käyttöä haluttu edistää, kts. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_349_2009_p.shtml
Niin no, ihmiskehohan ei juuri ole muuta kuin erilaisten biologisten osien muodostama kokonaisuus. Hyvin verrannollinen autoon siis, joka on mekaanisten osien kokonaisuus. Autolla vaan ei ole tietoisuutta, joka siis meillä ihmisillä on tässä "koneessa" joka on välttämätön Maapallolla elämiseen. Ruumis on vain ruumis, sillä sipuli. Kun tietoisuus sen jättää, ei se ole kuin kasa osia, joista jotkin voivat vielä auttaa muita.
Mutta ihminen on vain ihminen. Useimmat haluaisivat itselleen siirrännäisen, mutta mietityttää se luovutuspaperi, jospa ei sitten hoidetakkaan tehokkaasti, vaan otetaan heti irti laitteista tai jopa tehdään hoitovirhe. Nykyään hoitajat voivat vaikka murhata, entä lääkäreiden etiikka. Enemmistö on todennäköisesti moraalisia , mutta eivät lääkäreistäkään kaikki. Pitäisi olla sekä luovutuspaperi, että oikeus kirjoittaa paperi, jossa luovutus ehdottomasti kielletään tai asettaa luovutukselle ehdot. On ehdottomasti väärin, että omaisilla on oikeus päättää. Kuka takaa etteivät esim. puolisot tai lähisukulaiset myy toisaan.Toisaalta ko. paperit koskevat vain aikuista. Kuka kirjoittaa lapsen puolesta luovutuspaperin...omat vanhemmat kai. Jopa Espanjassa kadonneen Madeleinin vanhempia epäiltiin pitkään oman lapsensa murhasta, he olivat ammatiltaan kirurgeja, jotka suorittivat omassa maassaan Englannissa elinsiirtoja. Syyte ei ollut siis ihan tuulesta temattu, toisaalta Madeleinin katoaminen saattoi olla vaikka jonkun oman lapsensa sydämen tai munuasiet heille menettäneen kosto.
Asiat eivät ole niin yksinkertaisia.
Uusia autojakin on varastettu ja hajoitettu osiksi ja myyty varaosina.
hänen kehonsa voi ihmisiä pelastaa, sehän on upea juttu!
Elämän kiertokulku jatkuu näinkin konkreettisesti eikä vain
maatumisen ym. myötä. Samalla tuntuu että kuolema ei ollut turha
ja osa hänestä elää.
Tehkää jo tänään elinluovutustestamentti niin ei tarvi
sukulaisten sellaisia asioita teidän puolesta päättää.
Testamentissä voi ruuminsa lahjoittaa myös lääketieteelliselle
tutkimukselle (ellei tämä nyt ole jo muuttunut?).
Kun odotat lapsesi kuolemaa kun sitä maksaa ei löydy, kiität
luojaasi/sattumaa/kohtaloa, kun tapahtuukin yllättäen auto-onnettomuus
millä sinun kallisarvoinen aarteesi pelastuu! Upeata tuo
nopea toiminta, koska muutenhan henkilökohtaisia tragedioita
olisi paljon enemmän. Kalliita operaatioita, jotka näkyvät osittain
myös siellä veroissa. Mitään rikollis tai muuta vastaavaa toimintaa
en yhdistäisi näihin ollenkaan.
nimim. sairaalan käytäviltä
Jos voisit olla varma, että sitä ennen on tehty kaikki voitava sinun eteesi. Tähän satuun vaan on nykyaikana vaikea uskoa. Myös siihen, että rahaa ei vaihdeta , vaan kuka saa ja kuka ei määräytyy jonosysteemillä tai muilla perusteilla. Meillä Suomessa odottaa 300 ihmistä elintä, mutta kuinka moni ulkomailla odottaa Suomesta elinlähetystä? Tarve on valtava muualla maailmassa, jossa ihmisiä on paljon enemmän kuin Suomessa. Tietysti suomalaisten kudostyyppi sopii yleisemmin suomalaisille, mutta maiden ja rotujen välisiä liittoja on ollut jo kauan ja maahanmuuttoja ja maastamuuttoja. Itse en haluaisi kenenkään elimiä siirrettäväksi itselleni, jos omat lakkaa toimimasta minä lakkaan myös, olen tosin jo elänytkin muutamia vuosia nuorisoa kauemmin. En myöskään hyväksy, että elvytykset lopetetaan päivässä parissa, minun tai kenenkään muun kohdalla, antamatta uhrille pienintäkään mahdollisuutta itse selvitä. Tiedän tapauksia, joissa liikennetapaturman uhri lapsi on ollut hengityskoneessa 2 viikkoa tajuttomana ja kotona lisäksi ilman konetta 3 viikkoa ja herännyt 5:n tajuttomuusviikon jälkeen henkiin, (tarvitsematta keinoelimiä), toisaalta tapauksen jossa hengityskone otettiin päivän jälkeen pois ja testattiin että hengittääkö itse, jos ei , lastatkin irrotettiin ja pyydetään omaisilta elimiä muille.