Täälläkin kirjoittelee yksi aivojensa kanssa painiva yksilö.
Katson monesti ihmisiä alas päin ja on kovin tavallista olla sosiaalisissa tilanteissa joissa puhutaan pelkkää paskaa. Kaikenmoisia älyttömyyksiä. En tajunnut, että mistä oikein elämässä oli kyse kun olin teini, koska kaikki(=vallitseva ympäristö) oli niin paljon "hitaampi" ja tyhmempi. Minulle tuli identiteettiongelmia, koska olin muita parempi ajattelija. Lukion pitkä matikka ja pitkä fyssa meni ysiksi käymättä tunneilla ennen vuosituhannen vaihdetta. Sieltä sitten menin heti Otaniemeen. Nyt oli älykkyystaso samoissa ympäristön kanssa, mutta sosiaalinen en ollut koskaan ollut joten aloin erakoksi. Istuin vain himassa. Meni vuosia masennuksen kanssa. Osannut oikein mitään tehdä. Tilanne sama kuin toimiva Ferrari ilman renkaita. Ottaa kierroksia aika hyvin.
Vältin kuitenkin kilahtamisen menemällä sosiaaliseen työhön ja pakottamalla itseni tyhmien ihmisten tykö. Nykyään kuuntelen idiootteja jo ihan suvereenisti. Ja tiedän niiden kehäpäätelmät jo ennen kuin mikään on näiden aivosoluissa edes muodostunut saatikka puhuttu ulos. Mutta siksi olenkin nykyään todella sosiaalinen. Olen oppinut kääntämään koko hässäkän edukseni. Esiinnyn tyhmänä ja sanon "aijaa" / "just" asioihin jotka samaa tasoa kuin vesi on märkää. Tätä roolia olen harjoitellut nyt vuosia ja se sujuu niin että en jää siitä kiinni ja voin osallistua höpinöihin.
Valmistun kohta, vaikkakin viiveellä, mutta olen ahkeralla pohtimisella ja järjestelmällisellä toimintavalla onnistunut välttämään täydellisen kilahtamisen tai alkoholismin.
Ja nyt kun on tietoa muustakin elämäntavasta kuin vain ura- ja stressiohjautuvasta toimistossa homehtumisesta ja tulostavoitteista jne paskasta, niin en todella tule menemäänkään siihen tyhmempien akateemisten oravanpyörään vaan katselen sivusta kujanjuoksua. Kehitän oman varallisuuteni helpommin.
Katson monesti ihmisiä alas päin ja on kovin tavallista olla sosiaalisissa tilanteissa joissa puhutaan pelkkää paskaa. Kaikenmoisia älyttömyyksiä. En tajunnut, että mistä oikein elämässä oli kyse kun olin teini, koska kaikki(=vallitseva ympäristö) oli niin paljon "hitaampi" ja tyhmempi. Minulle tuli identiteettiongelmia, koska olin muita parempi ajattelija. Lukion pitkä matikka ja pitkä fyssa meni ysiksi käymättä tunneilla ennen vuosituhannen vaihdetta. Sieltä sitten menin heti Otaniemeen. Nyt oli älykkyystaso samoissa ympäristön kanssa, mutta sosiaalinen en ollut koskaan ollut joten aloin erakoksi. Istuin vain himassa. Meni vuosia masennuksen kanssa. Osannut oikein mitään tehdä. Tilanne sama kuin toimiva Ferrari ilman renkaita. Ottaa kierroksia aika hyvin.
Vältin kuitenkin kilahtamisen menemällä sosiaaliseen työhön ja pakottamalla itseni tyhmien ihmisten tykö. Nykyään kuuntelen idiootteja jo ihan suvereenisti. Ja tiedän niiden kehäpäätelmät jo ennen kuin mikään on näiden aivosoluissa edes muodostunut saatikka puhuttu ulos. Mutta siksi olenkin nykyään todella sosiaalinen. Olen oppinut kääntämään koko hässäkän edukseni. Esiinnyn tyhmänä ja sanon "aijaa" / "just" asioihin jotka samaa tasoa kuin vesi on märkää. Tätä roolia olen harjoitellut nyt vuosia ja se sujuu niin että en jää siitä kiinni ja voin osallistua höpinöihin.
Valmistun kohta, vaikkakin viiveellä, mutta olen ahkeralla pohtimisella ja järjestelmällisellä toimintavalla onnistunut välttämään täydellisen kilahtamisen tai alkoholismin.
Ja nyt kun on tietoa muustakin elämäntavasta kuin vain ura- ja stressiohjautuvasta toimistossa homehtumisesta ja tulostavoitteista jne paskasta, niin en todella tule menemäänkään siihen tyhmempien akateemisten oravanpyörään vaan katselen sivusta kujanjuoksua. Kehitän oman varallisuuteni helpommin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
no nyt varmaan tämän tekstin jälkeen on hyvä mieli ja ymmärrät miksi olet/ollut yksin oleva kyyninen luuseri niiten suurien aivojesi kanssa vai mitä :)
Mitä jengii??ei hitto....
minä myös erakoitunut koska ihmiset ovat tyyliin BB talon asukkaita. Ei sitä paskaa yksinkertaisesti jaksa kuunnella kauaa. Onneksi itselläni on perhe, joka on samalla aaltopituudella, joten en ole ihan yksin.
Ollaan huolissaan YLEISESTÄ TASOSTA, siitä että KAIKKI pysyvät mukana. Kuitenkaan yhteiskunnan innovaatiot eivät ole KAIKKIEN eikä YLEISEN TASON vaan joidenkin HARVOJEN tuotetta ja keksintöä. Pitäisi kantaa huolta nuorison kognitiivisesta ELIITISTÄ, jonka varassa Suomen menestys tulevaisuudessa pohjimmiltaan on. Nykyinen politiikka yhdessä vielä melko homogeenisen väestöpohjan kanssa tuottaa hyviä tuloksia YLEISELLÄ TASOLLA, mutta mikä on tilanne HUIPULLA? Ongelma ei ole matalaälyisten huonompi menestys, koska sitä asiaa ei lopultakaan voi auttaa. Pahempaa yhteiskunnan kannalta on korkeasti älykkäiden usein tapahtuva syrjäytyminen ja epäsosiaalistuminen.
Älä huolehdi, et ole yksin. Monet muutkin matemaattisesti lahjakkaat yksilöt ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä lapsen tasolla.
it takes two to tango. lapsen tasolla on oltava, jos meinaa tyhmien kanssa seurustella.
lyhyt viestisi todistaa kuseksimisesta pisin pitkin toisten päälle ilman, että voi oikeastaan mitään lisäarvoa tuoda. miksi kävit palstalla kun tämä palsta ei sinulle kuulu?
Vähän samansuuntaisia kokemuksia kuin aloittajalla. Välillä on ihan kivakin jauhaa ja kuunnella jotain hirveetä nonsense-bullshittiä mutta pidemmän päälle se vaan ärsyttää. Ne jutut vaan ovat niin lapsellisia ja ennalta-arvattavia. Usein tuntuu että tietää mitä toinen aikoo sanoa paremmin kuin kyseinen henkilö itse. Ja sit sua pidetään tyhmänä/tylsänä jos ei naura näille jutuille.
Ei oo helppoa...
Eikö sinulle ole valjennut että tämän "tyhjänpäiväisen" jutustelun takana sinua ja reaktioitasi koko ajan testataan ja arvioidaan. Ihminen on sosiaalinen eläin ja löysän läpän todellinen funktio on asettaa ihmiset sosiaalisessa nokkimisjärjestyksessä paikalleen.
Niin, piti vielä sanomani että tämä tyhjänpäiväinen höpinöinti määrää suurelta osin esim. kuka pääsee jatkamaan sukua tai ainakin sänkyyn kenenkin kanssa ja miten hyväveliverkostot muotoutuvat.
Ja lisätään vielä että sanojen lisäksi viestitään ilmeillä, eleillä ja äänensävyillä. Itse asiassa tämä sanaton informatio saattaa muuttaa viestit täysin päinvastasiksi kuin pelkät sanat tai ihmiset viestittävät sanojen ohi muita viestejä.
Joo en itse usko "tunneälyyn", mutta jostain se äiti osasi aina pienenenä tehdä ruokaa niin, että harvemmin kuitenkaan olin tästä syystä johtuen nälkäinen. Myönnän että ensimmäisen lauseeni alku ja loppu ei korreloi loogisesti keskenään. Mutta se myös osoittaa ilmeisesti, että ainakin pohdinta sen suhtaan onko elämässä muitakin tekijöitä, kuin älykkyys, jotka merkitsevät olennaisesti elämänlaatua voi ehkä olla mahdollista? Älykkään suurin ongelma voi siten ehkä ollakin se, että saavuttaa sosiaalisen toimintavan vaatimat kriteerit? En väitä sitä mahdottomaksi, mutta puolueettomasti sosiaalisten kysymysten pohtiminen on toki vaikeaa, siten ettei lankea mahdollisti helppoon manipuloimisen ansaan toisia kohtaan. Ja ennenkaikka on tosinhirveää se, että joutuu ajattelemaan sen, että ehkä epäloogisuus ja irrationaaliset ratkaisut ongelmiessa voivat tarttua, koska kuitenkin enemmistö ihmisistä käytännössä edustaa näitä. Toinen suuri ongelma ainakin itselläni on ns. tunnepuoli, johon joutuu törmäämään teknisenalan piirissäkin, jonka jouduin valitsemaan siksi, että en kykene tekemään lähes mitään, ennenkuin olen muodostanut siitä sellaisen ongelman, että voin sen jäsennellysti ratkaista. Tämä ei tarkoita sitä, etten osaisi tehdä. Mutta tuntuu omituiselta ajatella, että voisi toimia irrationaalisena osana sellaista toimintojenketjua, jossa ei ole selkeitä liityntäpintoja kokonaisuuteen.
Sosiaalisten tilanteiden ongelmat ainakin itselleni muodostuvat siitä, että minulla kuitenkin on ilmeisesti suhteellisen helppoa kuvitella erilaisten ihmisten elämässä mahdollisesti vaikuttavia motivaatiotekijäitä. Kateutta, vallanhalua, hyötymisenhalua, jne. kuten myös mahdollisia "positiivisia" tekijöitä. Siksi tunnen monenesti oloni aika turhauneeksi erilaisissa peleissä, joissa yksilöillä tai jopa yhteisöillä mielestäni voi ohjenuorana olla esim. jonkun yleisenkulttuurisen tavan erityinen käsittely, jota sitten ihannoidaan.
Hjepp, kerro jotain uutta? Ihan turha luulla että hieman fiksummalle ihmiselle tuo olisi jotain uutta ja mullistavaa tietoa? Terävä kaveri pystyy seuraamaan ja analysoimaan montaa ihmistä yhtä aikaa, varmasti paremmin kuin ns. tavis.
Järkevään päätöksentekoon kuuluu olennaisesti vaikutuksen arviointi muihin henkilöihin, siksi yleensä mietitään mitä sanotaan/tehdään ja siihen juuri tarvii tarvii tuota "tunneälyä".
Kyllä fiksun on helppo leikkiä keittiöpsykologia. :p
Sitä läppää voi heittää fiksustikin, ei sen tarvii olla mitään korkealentoista tai ihmeellistä, mutta mielellään ilman kaikenlaisia älyttömyyksiä.
No hyvä että tiedät. Jos ei tarpeeksi fiksua seuraa löydy, tee kuten minä, ole kotona ja surffaa netissä. Kukapa sitä nyt seuraa kaipaisi. Heippa.
Ilmeisesti olet tunneälyltäsi debiilin tasolla. Ongelmasi ei siis liity korkeaan älykkyysosamäärääsi vaan siihen että olet sosiaalisesti lahjaton.
Itselläni äo 138 eikä ongelmia sopeutumisessa eikä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Työskentelen vieläpä esimiestehtävissä. Tosin olen nainen.