Tässä ilmatieteenlaitoksen sivuilta käyrä Suomen lämpötiloista: http://www.fmi.fi/kuvat/vuosikeskilampop04.png.
Tuon mukaan lämpötila on noussut 30-luvulta Helsingissä ja Jyväskylässä noin puoli astetta ja Sodankylässä ei ollenkaan. Eikös sen ilmastonmuutoksen pitäisi näkyä kiihtyvänä juuri pohjoisilla alueilla. Tuon mukaan näin ei ole tapahtunut.
Tuon mukaan lämpötila on noussut 30-luvulta Helsingissä ja Jyväskylässä noin puoli astetta ja Sodankylässä ei ollenkaan. Eikös sen ilmastonmuutoksen pitäisi näkyä kiihtyvänä juuri pohjoisilla alueilla. Tuon mukaan näin ei ole tapahtunut.
Vastaukset 30
Vanhimmat
http://i40.tinypic.com/2rykih1.jpg
Turku Helsinki ja Lappeenranta on lämmennyt enemmän. Näyttää vähän erilaiselta kuin Ilmatieteen laitoksen käyrät. Mistä moinen voisi johtua? Onko tuossa huomioitu UHI?
Ei näytä erilaiselta. Sodankylä on tuossakin lämmennyt vähiten.
Voisiko syynä olla Golf-virran hidastuminen? Sehän vaikuttaa Sodankylässä enemmän kuin Etelä-Suomessa. Hidastuminen hidastaisi lämpenemistä.
eikös puhuta, että golf-virran hidastumisella/pysähtymisellä olisi ''dramaattisia'' viilentäviä vaikutuksia Euroopassa?
Puhutaan myös, että se on vähentynyt jo kolmanneksella, mutta eipä ole vielä mitään viilenemistä näkynyt vaan päinvastoin.
Kuka puhuu? Hörhöjen mielikuvitusmaailmassa joku puhuu.
Edellinen viesti siis Juupajåålle.
suhde käyrillä on alkuperäiseen mittausdataan? Miten käyrien päiden arvot mielestäsi käyttätyvät verrattuna mittausarvojen liukuvaan (esim. 30 vuoden) keskiarvoon? Miten arvoisit käyrän osoittaman nyky- ja 30 luvun arvojen erotuksen muuttuvan mikäli menneet arvot esim. 60 luvulta lisättäisiin peilikuvana tuleviksi arvoiksi ilmaston hypoteettisesti kylmetessä ja aloittaisit käyrän vasta 30 luvulta?
Menetelmä on LOWESS ja päätyefekteistä täällä: http://tamino.wordpress.com/2009/05/11/dangerous-curves/
parametrit.
Kuten taminon esimerkki osoittaa voi parametrivalinnoilla vaikuttaa käyrään huomattavasti. Parametrivalinnoilla esim. 1820 ja 1940 luvun lämpötilojen suhteelle saadaan aivan erilainen tulos.
http://tamino.files.wordpress.com/2009/05/lowess1.jpg?w=500&h=453
http://tamino.files.wordpress.com/2009/05/lowess3.jpg?w=500&h=450
Olisi mielenkiintoista, jos tamino olisi testannut käyttämiään parametrien vaikutusta esim laskamalla käyrä 1940 luvulle ja tarkistamalla miten hyvin hänen menetelmänsä käyrän loppupiste tuolloin (1940) vastaa (samoilla parametreilla) nykyhetkeen lasketun käyrän tasoa (toteutumaa) 1940.
hidastumisenen oli alun perin yksi ilmaston lämpenemisalarmismin hypoteeseja ja tuli otsikoihin vuonna 2005. Arktiset makeat sulamisvedet pysäyttäisivät pohjoisen termohaliinikierron kuten jääkauden jälkivaiheessa oli tapahtunut estämällä syvän meren paluukierron. Tuo kierto pysähtyikin ilmeisesti hetkellisesti. Uudemmat tutkimukset kuitenkin osoittivat, että siihen tarvittaisiin 1000 kertainen määrä sulamisvesiä. Paluukiertokin on jo palannut normaaliksi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Shutdown_of_thermohaline_circulation
Tänä kesänä on kuitenkin havaittu ns. floridan virran heikentymistä. Se tuo lämmintä vettä Golf virtaan.
http://www.noaanews.noaa.gov/stories2009/20090831_tides.html
mitä ilmastonmuutoskeskusteluissa esiintyy. Golf-virta on viimeisen 50 vuoden aikana heikentynyt 30 %, mutta ilmasto sen kun vain lämpenee.
väitteesi Golf virran heikentymisestä 50 vuoden aikana?
Tulos (Suomi on lämmennyt) ei siitä miksikään muutu, vaikka parametrejä vähän muuttaisi. Saman tuloksen saa tietysti kaikilla muillakin menetelmillä (esim. liukuva keskiarvoistus). Siinä mielessä kysymyksilläsi ei ole mitään merkitystä. Mutta jos tarve saada vastaukset on polttava, voit hakea niitä itse lataamalla R:n (http://www.r-project.org/) ja NordKlim-datat (http://www.smhi.se/hfa_coord/nordklim/) ja kokeilemalla. Vaikka eipä ne GISS-datatkaan (http://data.giss.nasa.gov/gistemp/station_data/) kyllä sen kummempia ole.
Niin alunperin kysyin miksei kiihtyvä lämpeneminen näy Sodankylässä.
http://www.fmi.fi/kuvat/vuosikeskilampop04.png
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=614028360003&data_set=1&num_neighbors=1
Tietysti jokainen voi piirrellä itselleen mieluisia käyriä ja kikkailla parametreilla, mutta minä en löydä noista yllä olevista mitään lämpenemistä. Samoissa ollaan kuin 30 -luvulla.
Kirjoitat:
"Tuon mukaan lämpötila on noussut 30-luvulta Helsingissä ja Jyväskylässä noin puoli astetta ja Sodankylässä ei ollenkaan."
Tämä ei pidä paikkaansa. Jos katsot kuvaajia, näet selvästi, että keskilämpötila Sodankylässä on noussut 70-luvun jälkeen noin 2 astetta. Asiaa ei muuta miksikään se, että keskilämpötila ennen 70-lukua laski.
Kirjoitat:
"Eikös sen ilmastonmuutoksen pitäisi näkyä kiihtyvänä juuri pohjoisilla alueilla. Tuon mukaan näin ei ole tapahtunut."
Ensinnäkin, lämpeneminen näkyy Sodankylän keskilämpötiloissa, kuten jo tuli mainittua. Ja toisekseen, johtopäätös yhden havaintoaseman perusteella ei ole robusti. Sinun pitää tarkastella pohjoisen keskilämpötiloja kattavammin, jotta pystyt vetämään robustin johtopäätöksen.
Kirjoitat:
"Tietysti jokainen voi piirrellä itselleen mieluisia käyriä ja kikkailla parametreilla, mutta minä en löydä noista yllä olevista mitään lämpenemistä."
Avaa siis silmäsi.
Kirjoitat:
"Samoissa ollaan kuin 30 -luvulla."
Väärä johtopäätös.
Latailin ja asensin R:n, en ole tuohon ennen tutustunut. Otin tältä palstalta esimerkkikoodit datan latauksesta ja tuon lowessin käytöstä ja hieman muokkasin.
Kokeilin ensin tuottaa tuon taminon suosikki-lowess käyrän 30 vuoden aikaparametrilla.
http://tinypic.com/view.php?pic=211qpo4&s=4
GISS Datan sain ikävä kyllä vain 1880 vuodesta lähtien.
Tein sitten tuon saman käyrän vuoteen 1945 asti:
http://tinypic.com/view.php?pic=28quhy9&s=4
Vertaa tarkasti arvoja vuoden 1940 jälkeen näissä käyrissä. Ero tulee vaikka molemissa käytetään samaa funktiota samoilla parametreilla.
ELI MITÄ OPIMME: R kielen lowess funktiolla lasketun käyrän loppupään arvoja ei tulisi käyttää arviona viimeaikaisesta keskiarvolämpötilasta eikä verrata sitä aiempiin arvoihin!
Mutta varmaan tuon tiesitkin koska et halunnut itse tehdä tuota yksinkertaista ohjelmointikoetta vaikka sinulla sourcekoodit ja muut olivat jo valmiina.
"ELI MITÄ OPIMME: R kielen lowess funktiolla lasketun käyrän loppupään arvoja ei tulisi käyttää arviona viimeaikaisesta keskiarvolämpötilasta eikä verrata sitä aiempiin arvoihin!"
Tämä siis oli se mitä yritit tällä kaikella todistella. Esityksesi kuitenkin kertoo aivan muuta kuin johtopäätöksesi. Esityksesi nimenomaan kertoo lowessin käyttökelpoisuudesta jopa päädyissä. Lue se taminon juttu uudelleen.
mitähän aikaparametria käytit noissa suomalaisissa käyrissä? Virheesi on esitellä niitä "todisteena" siitä että nykyään on lämpimämpää kuin 30 luvulla.
Tamino ei jostain syystä mainitse sitä ainoaa oikeata ratkaisua, eli kuvaajan esittämistä vain siltä osin kuin se on matemaattisesti merkityksellinen, esim:
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3vgl/plot/hadcrut3vgl/mean:360
Pörssimiehet sen sijaan haluavat ennustaa tulevaa ja siksi käyttävätkin menneen datan liukuvaa keskiarvoa analyysissään.
http://www.investime.fi/Analysointi_2.htm
Sinisellä on lowess mallia "mr tamino" kuten hän olisi sen laskenut vuonna 1945, punaisella nykyaikana.
http://i34.tinypic.com/i5bqc2.png
Voi jestas mikä pässi.
Ilmasto on viilentynyt melkein joka yö useita asteita. Ei se siitä muuksi muutu, vaikka aamulla lämpeneekin.
Tässä selkeä kuvaaja asiasta.
http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html
Globaali lämpötilan nousu 100 vuodessa on 0,7 astetta.
Se on surkean vähän kun ajatellaan minkälainen ilmastohysteria siitä on syntynyt.
Arktisilla alueilla on ollut aikaisemminkin nopeita lämpötilan nousuja edellinen 1920-1940 välillä.
Voidaan siis kysyä mikä johti tähän 1920-1940 lämpenemiseen ja kun tämä on todistettavasti selvitetty niitä on syytä verrata nykyiseen lämpöjaksoon.
Epäilenpä että näistä jaksoista löytyy yllättävän paljon yhtäläisyyksiä ja ihmisen vaikutus tähän 0,7 asteen globaaliin lämmönnousuun jää vähäiseksi.
Otapa seuraavalla kerralla selvää asioista ennen kuin ilmaiset oman tietämättömyytesi:
http://www.nasa.gov/mission_pages/noaa-n/climate/climate_weather.html
Väitätkö ettei yöllä olisi viileämpää kuin päivällä?
Herää pahvi.
Ymmärrystäsi auttaisi, jos lisäät kuvaasi vielä regressiosuoran vuosien 1920-1945 aineistoon. Tällöin voi valjeta miksi lowess toimii niin kuin toimii: kyseessä on lokaali regressio. Ja juuri tällainen käyttäytyminen päädyissä on tietysti toivottavaa. Päädyissä ei haluta villiä heilahtelua vaan kankeaa käyttäytymistä, sillä ikävä tosiseikka on se, että mikään yksinkertainen matemaattinen menetelmä ei kykene ennustamaan tulevaisuutta. Mieti Occamin partaveistä.
ihan varmasti, mutta sitä ei pidä käyttää esim. siihen, että väittää jonkun aikaisemman lämpötilamaksimin olevan alhaisempi vain sen perusteella että lopussa lowess käyrän maksimipiste on korkeammalla. Näin joku yritti tehdä vastineena ketjun aloittajan viestiin käyttäen vieläpä parametreja, jotka vääristävät asiaa huomattavsti enemmän kuin millään ilmastollisella perustelulla on järkevää.
Alkujaan kehittynyt kun pihkaa pudonnut veteen,joka on hiekkapohjainen.Kyseiset puut kasvanneet nykyistä huomattavasti lämpimämmässä ilmastossa.Kuinka siitä selvittiin ilman ilmastomuutosta?
taitaa aloittaja olla todellinen aloittelija. Ei osaa tilastotiedettä, ja ilmeisesti vielä vähemmän klimatologiaa. Näitä pövästejä riittää.
Nättiä ja hurjaa nousua. Kauniisti 1945 - 1975 pienhiukkasaerosolien heijastava vaikutus näkyy pienenä viilenemisenä.
Tällä vauhdilla ollaan 2050 täällä lisää kolme astetta C entisen up, paitsi että feedbackit nostaa tuon kolmen kuuteen.
Eteemme avautuu juuri huipputiedemiesten varoittama inferno. Hyvä käppyrä älyköiden tutkia.
On se hienoa, että joukkoomme on eksynyt tuollainen huipputiedemies, joka jakelee kärkitietoa meille pölvästeille.
tuntemattomassa sotilaassa nerouksien ihmelapsi.