Olisiko kellään suomennosta Mozartin kappaleeseen: Die Zufriedenheit? Pitäisi laulaa tämä, ja helpompaahan se olisi kun tietäisi mitä laulaa.
Itse yrittänyt kyllä suomentaa, mutta saanut lähinnä siansaksaa aikaiseksi.
1.Was frag' ich viel nach Geld und Gut,
Wenn ich zufrieden bin!
Gibt Gott mir nur gesundes Blut,
So hab' ich frohen Sinn
Und sing' mit dankbarem Gemüt
Mein Morgen- und mein Abendlied.
2. So mancherschwimmt im Überfluß,
Hat Haus und Hof und Geld
Und ist doch immer voll Verdruß
Und freut sich nicht der Welt.
Je mehr er hat, je mehr er will,
Nie schweigen seine Klagen still.
3. Da heißt die Welt ein Jammertal
Und deucht mir doch so schön,
Hat Freuden ohne Maß und Zahl,
Läßt keinen leer ausgeh'n.
Das Käferlein, das Vögelein
Darf sich ja auch des Maien freu'n.
4. Und uns zu Liebe schmücken ja
Sich Wiese, Berg und Wald,
Und Vögel singen fern und nah,
Daß alles widerhallt;
Bei Arbeit singt die Lerch' uns zu,
Die Nachtigall bei süßer Ruh'.
5. Und wenn die gold'ne Sonn' aufgeht,
Und golden wird die Welt,
Und alles in der Blüte steht,
Und Ähren trägt das Feld,
Dann denk' ich alle diese Pracht
Hat Gott zu meiner Lust gemacht.
6. Dann preis' ich Gott und lobe Gott
Und schweb' in hohem Mut
Und denk': Es ist ein lieber Gott,
Der meint's mit Menschen gut.
Drum will ich immer dankbar sein
Und mich der Güte Gottes freu'n.
Itse yrittänyt kyllä suomentaa, mutta saanut lähinnä siansaksaa aikaiseksi.
1.Was frag' ich viel nach Geld und Gut,
Wenn ich zufrieden bin!
Gibt Gott mir nur gesundes Blut,
So hab' ich frohen Sinn
Und sing' mit dankbarem Gemüt
Mein Morgen- und mein Abendlied.
2. So mancherschwimmt im Überfluß,
Hat Haus und Hof und Geld
Und ist doch immer voll Verdruß
Und freut sich nicht der Welt.
Je mehr er hat, je mehr er will,
Nie schweigen seine Klagen still.
3. Da heißt die Welt ein Jammertal
Und deucht mir doch so schön,
Hat Freuden ohne Maß und Zahl,
Läßt keinen leer ausgeh'n.
Das Käferlein, das Vögelein
Darf sich ja auch des Maien freu'n.
4. Und uns zu Liebe schmücken ja
Sich Wiese, Berg und Wald,
Und Vögel singen fern und nah,
Daß alles widerhallt;
Bei Arbeit singt die Lerch' uns zu,
Die Nachtigall bei süßer Ruh'.
5. Und wenn die gold'ne Sonn' aufgeht,
Und golden wird die Welt,
Und alles in der Blüte steht,
Und Ähren trägt das Feld,
Dann denk' ich alle diese Pracht
Hat Gott zu meiner Lust gemacht.
6. Dann preis' ich Gott und lobe Gott
Und schweb' in hohem Mut
Und denk': Es ist ein lieber Gott,
Der meint's mit Menschen gut.
Drum will ich immer dankbar sein
Und mich der Güte Gottes freu'n.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miksi sinun pitäisi laulaa kielellä, jota et osaa?
Laulutaiteen maailmassa on ollut pitkään trendinä esittää laulettava alkukielellä. Puolisen vuosisataa sitten esimerkiksi Suomen Kansallisoopperassa laulettiin lähes kaikki suomeksi, kun taas nykyisin italialaiset oopperat esitetään italiaksi, venäläiset venäjäksi jne. Yleisöä koetetaan sitten palvella tekstityslaitteen avulla esittämällä kulloinkin laulettavana olevan pätkän käännös sen näytöllä suomeksi.
Suomalainen solistikunta ei tietenkään osaa italiaa ja venäjää sen enempää kuin ennenkään. Ollaanpahan vain osaavinaan laulaa omat osuudet vieraalla kielellä. Tällainen teeskentely on yksi oopperalaulajan ammattitaidon kulmakivistä.
Tilanne ei ole alkuunkaan ihanteellinen – mutta teokset tuhoutuvat vielä paljon pahemmin käännettässä sanat rakenteeltaan aivan toisenlaiselle kielelle ja esittämällä ne sillä!
Kahdesta pahasta on vain valittava pienempi.
Alla tuon laulun ajatus hyvin suurpiirteisesti käännettynä. Käännökseni ei tavoittele sanatarkkuutta sen enempää kuin runollisuuttakaan, olenpahan vain yrittänyt tulkita tekstin sanomaa nopeasti hutaisten:
1. Miksi olisin vailla lisää mammonaa,
kunhan vain olen tyytyväinen!
Kun saan Jumalalta terveyttä,
on mieleni iloinen
ja laulan kiitollisin mielin
aamu- ja iltalauluni.
2. Niin moni rypee yltäkylläisyydessä,
on taloa, tilusta ja rahaa
ja on silti aina pahoilla mielin
eikä iloitse maailmasta.
Mitä enemmän omistaa, sitä enemmän haluaa,
eikä valituksensa vaikene koskaan.
3. Hänelle on maailma vaikeroinnin laakso
kun taas minulle niin kaunis,
tuottaa määrättömästi iloa
eikä jätä ketään tyhjin käsin.
Keväästä saavat nauttia niin
leppäkertut kuin lintusetkin.
4. Rakkauttamme vastaanottamaan koristautuvat
niin niityt, vuoret kuin metsäkin,
ja linnut laulavat lähellä ja kaukana
niin että kaiku vastaa kaikkialta;
leivo laulaa kun teemme työtä
ja satakieli käydessämme levolle.
5. Ja kun kultainen aurinko nousee
ja kultaiseksi muuttuu maailma,
ja kaikki kukoistaa
ja pelto kantaa tähkiä,
silloin ajattelen tätä kaikkea loistoa
jonka Luoja on ilokseni luonut.
6. Silloin kiitän ja ylistän Jumalaa
ja nostan mieleni korkeuksiin
ajatellen: rakas on sellainen Luoja
joka haluaa ihmisille hyvää.
Siksi tahdon olla aina kiitollinen
ja iloita Jumalan antimista.