Tarkastelen tässä Helsingin lämpötiloja (aineiston lähde: http://data.giss.nasa.gov/gistemp/station_data/).
Kuva 1: havainnot ja trendit:
http://i37.tinypic.com/2aalzbn.png
Kuva 2: lineaariset trendit 1881-2009 95%-luottamusväleineen:
http://i37.tinypic.com/2z5vtaw.png
Kuva 3: lineaariset trendit 1975-2009 95%-luottamusväleineen:
http://i36.tinypic.com/x390ro.png
Kuvista ilmenee monta mielenkiintoista seikkaa:
* Sydäntalvien (joulu-, tammi- ja helmikuu) lämpötilat ovat vaihdelleet aikojen saatossa huomattavasti muiden kuukausien lämpötiloja enemmän. Tämä näkyy kuvassa 1 joulu-, tammi- ja helmikuun havaintojen suurena kohinana ja kuvissa 2 ja 3 luottamusvälien kasvamisena.
* Pitkässä juoksussa (1881-2009) keväät (maalis-, huhti- ja toukokuut) ovat selvästi lämmenneet eniten (kuvat 1 ja 2).
* Maalis-, huhti-, touko- ja kesäkuun havainnoissa 40-luku ei erotu mitenkään normaalia lämpimämpänä kautena.
* Viimeaikainen (1975-2009) kehitys on tuonut huiman lämpenemisen sydäntalvien lämpötiloihin (kuvat 1 ja 3).
* Myös kesät ja alkusyksyt (heinä-, elo-, ja syyskuut) ovat viimeaikoina lämmenneet paljon (kuvat 1 ja 3).
* Marraskuu ei ole oikeastaan lämmennyt lainkaan.
Kuva 1: havainnot ja trendit:
http://i37.tinypic.com/2aalzbn.png
Kuva 2: lineaariset trendit 1881-2009 95%-luottamusväleineen:
http://i37.tinypic.com/2z5vtaw.png
Kuva 3: lineaariset trendit 1975-2009 95%-luottamusväleineen:
http://i36.tinypic.com/x390ro.png
Kuvista ilmenee monta mielenkiintoista seikkaa:
* Sydäntalvien (joulu-, tammi- ja helmikuu) lämpötilat ovat vaihdelleet aikojen saatossa huomattavasti muiden kuukausien lämpötiloja enemmän. Tämä näkyy kuvassa 1 joulu-, tammi- ja helmikuun havaintojen suurena kohinana ja kuvissa 2 ja 3 luottamusvälien kasvamisena.
* Pitkässä juoksussa (1881-2009) keväät (maalis-, huhti- ja toukokuut) ovat selvästi lämmenneet eniten (kuvat 1 ja 2).
* Maalis-, huhti-, touko- ja kesäkuun havainnoissa 40-luku ei erotu mitenkään normaalia lämpimämpänä kautena.
* Viimeaikainen (1975-2009) kehitys on tuonut huiman lämpenemisen sydäntalvien lämpötiloihin (kuvat 1 ja 3).
* Myös kesät ja alkusyksyt (heinä-, elo-, ja syyskuut) ovat viimeaikoina lämmenneet paljon (kuvat 1 ja 3).
* Marraskuu ei ole oikeastaan lämmennyt lainkaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
"Lämpösaarekeilmiön vaikutus Helsingin paikallisilmastoon tutkitaan perusteellisesti
23.9.2009 Ilmatieteen laitos tekee kattavaa selvitystä siitä, miten lämpösaarekeilmiö vaikuttaa Helsingin paikallisilmastoon. Ensimmäisten mittausten mukaan lämpötilaerot voivat olla suuria Helsingin eri osissa... Talvella erityisesti kiinteistöjen lämmitysenergia vapautuu lopulta lämmittämään paikallisesti kaupunki-ilmaa... Suurimmat lämpötilaerot on mitattu kirkkaina, tuulettomina öinä. Ääritapauksessa erot lämpötiloissa samana ajankohtana ovat olleet yhdeksän astetta, Drebs kertoo."
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1253684912.html
Lämpösaarekeilmiön tutkinta on haastava juttu. Minulla on autossa ulkolämpötilamittari ja olen huomannut, että esim. pakkasrintaman lähestyessä lämpötilat saattavat vaihdella kymmenen astetta kilometrin mittaisella matkalla.
Muuten kiitän aloittajaa mielenkiintoisesta tiedosta ja hyvin tehdystä grafiikasta.
ei ole lämmennyt läheskään noin paljon vaikka pohjoisempana ilmastonmuutos piti kai olla isompi.
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=614028360003&data_set=1&num_neighbors=1
Mielenkiintoisesti Sodankylän lämpötilat ovat melkolailla pitäneet yhtä arktisten merien lämpösumman kanssa.
http://i38.tinypic.com/9u417d.png
Paitsi, että aivan viimeaikoina nuo arktiset vedet ovat viilenneet, mutta se ei ainakaan vielä Sodankylässä näy, tosin viimeisenen arvo tuossa Sodankylän käyrässä on vasta alkuvuoden tilanne. Kylmä syksy/alkutalvi siis sinne (ja ehkä muuhunkin Suomeen) luvassa?
Olisi mielenkiintoista nähdä minkälaisen globaalin lämpötolakäyrän antaisi kaikkien maiden pääkaupunkien lämpötilosta tehty vertaileva lämpötilakäyrä esim 100 vuoden jaksolta.
Siinä ilmeisesti UHI vaikutus saataisiin huomioitua, kun sitä verrattaisiin muihin mittausasemiin kyseiseltä jaksolta.
Kaupunki on ilman muuta lämpösaareke. Mutta sillä on merkitystä tässä asiayhteudessä ainoastaan siinä tapauksessa, että se aiheuttaa trendin havainoihin. En kuitenkaan usko mihinkään merkittävään UHI-trendiin. En myöskään usko Ilmatieteen laitoksen sijoittavan mittausasemiaan lämmityslaitteiden tms. läheisyyteen, kyllä heillä osataan. Nuo trendit ovat siis mitä todennäköisimmin suurimmalta osin ilmastonmuutosta kuvaavia.
Kun R-skripti on nyt valmis, ei vaadita kuin muutaman rivin muutos, ja uuden aineiston analyysi onnistuu. Katsotaan seuraavaksi vaikkapa sitä Sodankylää. Veikkaisin, että sielläkin tuo vuoden 1975 jälkeinen kehitys on selvästi näkyvissä. Itse asiassa, veikkaan sen näkyvän suurimmassa osassa pohjoisen pallonpuoliskon asemia.
Seuraavaksi voisikin kokeilla pääkomponenttianalyysiä...
käyrässään Helsingin UHI ilmiötä:
http://fmi.fi/kuvat/vuosikeskilampop04.png
Tuon mukaan vaikutus on likimain puoli astetta verrattuna vuosisadan alkuun. Sitä miten tulokseen on päästy ei kerrota.
"Veikkaisin, että sielläkin tuo vuoden 1975 jälkeinen kehitys on selvästi näkyvissä."
Kukaan ei ole epäillyt sodankylän lämmenneen vuoden -1975 jälkeen. Kysymys on pikemminkin siitä onko kyseessä luonnollinen sykli (jonka edellinen maksimi oli 30 luvulla) vai ei.
Tuon perusteella UHI-vaikutus olisi kuvan aineistossa 1975-2009 trendiin on jokseenkin /- 0 ja 1881-2009 trendiin mitätön (maksimissaan 0.4 C / 100 v = 0.004 C/v = 0.04 C/dekadi).
0,4 asteen muutos vuosisadassa on mitätöntä verrattuna luonnolliseen vaihteluun.
Kun katsoo kuvaa 1, näkee miten lämpötilan vaihteluväli on suurimmillaan 15 astetta (joulu-tammi-helmi). Vaihteluväli on selvästi pienempi muina kuukausina (noin 5 astetta). Pitempiaikainen trendi on suurimmillaan 2 astetta sadassa vuodessa (kevätkuukaudet) ja erottuu selkeästi havaintoaineistosta, huolimatta suuriamplitudisesta luonnollisesta vaihtelusta. Pitempiaikaista trendiä vieläkin selkeämmin erottuu viimeaikaisen kehityksen aiheuttama trendi, parhaimmillaan noin kuusinkertainen tuohon pitempiaikaiseen trendiin verrattuna. Kun nyt vertaat tuota 0.4 astetta vuosisadassa em. trendeihin, on selvää, että UHI-vaikutus ei ole kovin kummoinen, se voi olla syyllinen vain alle neljäsosaan pitempiaikaisesta lämpenemisestä. Viimeaikaisen kehitykseen sillä ei ole vaikutusta laisinkaan. UHI:sta huolimatta marraskuu ei ole onnistunut lämpenemään.
mistä tiedät tapahtuuko sen UHI kehitys samaan aikaan kuin Kaisaniemessä (jonka FMI on arvioinut)? Lentokenttä on laajentunut eniten vasta 60 luvun jälkeen, eri aikaan kuin Helsingin kaupunki.
Käyrissä on kaksi kohtaa, jossa trendi on keskimääräistä suurempi, vuosisadan alusta 40 luvulle ja 60 luvulta nykyaikaan. Onko sinun mielestäsi esittämissäsi 60 luvun jälkeisissä trendeissä jotain erityisen merkityksellistä?
"Onko sinun mielestäsi esittämissäsi 60 luvun jälkeisissä trendeissä jotain erityisen merkityksellistä?"
On. Sattumoisin niihin aikoihin ilmakehän hiilidioksidipitioisuus lähti huimaan kasvuun. Ja koska hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, hiilidioksidipitoisuuden kasvu saa ilman lämpötilan nousemaan.
Tuon mukaan: http://data.giss.nasa.gov/gistemp/station_data/). lämmöt on mitattu Seutulasta ei Helsingistä.
Aika mielenkiintoinen tuo Giss luettelo mittausasemista. Aika vähän on lopulta sellaisia asemia, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti toiminnassa yli 100 vuotta. Siitä tuleekin mieleen, että kun esitellään GISS käyrällä kuinka paljon maapallon lämpötila on noussut viimeisen sadan vuoden aikana niin kuinka luotettava tällainen käyrä on, jos mittausasemia on aivan eri määrä ja eri paikoissa kuin 100 vuotta sitten. Ja ilmeisesti mittarilukemat saatiin manuaalisesti 100 vuotta sitten. Nykyisin ilmeisesti mittauslukema tallentuu automaattisesti kolmen tunnin välein. Miten lienee 100 vuotta sitten oli käytäntö.
Suurten lukujen laki (http://en.wikipedia.org/wiki/Law_of_large_numbers) pitää huolen siitä, että vaikka havainnot eivät olisikaan tarkkoja, suuren aineiston keskiarvo lähestyy odotusarvoa.
Esim: http://tamino.wordpress.com/2007/07/05/the-power-of-large-numbers/
On hienoa, että olet jaksanut tehdä ilmeisestikin itse nuo laskelmat.
Voisikos tuloksista sanoa, että Helsingin kohdalla ilmaston lämpeneminen on näkyvissä varmimmin vain keäväisin?
Ja ihan utelias kysymys: mikähän on tuo käytetty ohjelmisto, joka näyttäisi olevan kyvytön esittämään asioita suomeksi? Ei tosin haittaa merkittävästi ymmärrettävyyttä, mutta onhan se vähän nolon näköstä. Ihan kuin jotenkin vajaata.
Käytetty ohjelmisto on R (http://www.r-project.org/), joka on vertaansa vailla tilastotieteellisissä laskuissa. (Kyllä siitäkin löytyy ääkköset, mutta ilman kikkailua en niitä ainakaan vielä ole saanut näkyviin.)
lämmönlähteitä siellä Hesassa nykyään on?
Helsinki ei ole mikään luotettava mittauspaikka, jollei sitä mittauspaikkaa ole kerrottu puolenmetrin tarkkuudella mulle henkilökohtaisesti. Korkeus ratkaisee ja pinnan laatu !!
Helsingissä ja lounaisessa Suomessa sydäntalvien suuret lämmönvaihtelut johtuvat Itämeren vaikutuksesta alueen säätiloihin. Kylminä vuosina on itäiset ilmavirtaukset tavallita yleisenpiä ja jatkuvat lounaiset ilmavirtaukset ovat lauhan ja sateisen talven tavaramerkki.