atomin mekanismi ja rakenne

Mikä on se rakenne ja mekanismit jotka määräävät atomien ominaisuudet?
16399
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

määräytyvät protonien, neutronien ja elektronien lukumääristä. Kaikki atomit, joilla nämä lukumäärät ovat samoja ovat kaikin mitatavissa olevin tavoin identtisiä.

Äänestä
  • tavoin nuo atomien osat on havaittu, jollain huimalla mikroskoopilla ? Vai onko niitä "ihmis-visuaalisesti" nähtykään?

    Äänestä

  • Hydroheikki kirjoitti:

    tavoin nuo atomien osat on havaittu, jollain huimalla mikroskoopilla ? Vai onko niitä "ihmis-visuaalisesti" nähtykään?

    Tunnelointielektronimikroskoopeilla??? saadaan yksittäisiä atomeja näkyviin. Atomin perusosia "näkyy" lähinnä hiukkaskiihdyttimien ilmaisimissa. Itse asiassa vanhassa kuvaputkitelkussa katselit välillisesti elektronivirran aiheuttamaa ilmiötä.
    Varsinaisesti "visuaalisesti" atomeja on täysin mahdoton havaita, koska valon aallonpituus on huikeasti atomien kokoa suurempi.

    Äänestä

  • iogfutf9 kirjoitti:

    Tunnelointielektronimikroskoopeilla??? saadaan yksittäisiä atomeja näkyviin. Atomin perusosia "näkyy" lähinnä hiukkaskiihdyttimien ilmaisimissa. Itse asiassa vanhassa kuvaputkitelkussa katselit välillisesti elektronivirran aiheuttamaa ilmiötä.
    Varsinaisesti "visuaalisesti" atomeja on täysin mahdoton havaita, koska valon aallonpituus on huikeasti atomien kokoa suurempi.

    on paljon tietoa. "...koska valon aallonpituus on huikeasti atomien kokoa suurempi." Siis, täh?

    mihin se gamma- säteilyn aallonpituus loppuikaan. Mikäli atomit ovat femto-metriä luokkaa, niin aallonpituuden tarvitsee olla (?) että sen pystyy näkemään - aallonpituus/2 huomioiden.

    Parhaimmat "kuvat" on kaiketi saatu neutroneita hyväksi käyttäen....

    Äänestä

  • nwofrl kirjoitti:

    on paljon tietoa. "...koska valon aallonpituus on huikeasti atomien kokoa suurempi." Siis, täh?

    mihin se gamma- säteilyn aallonpituus loppuikaan. Mikäli atomit ovat femto-metriä luokkaa, niin aallonpituuden tarvitsee olla (?) että sen pystyy näkemään - aallonpituus/2 huomioiden.

    Parhaimmat "kuvat" on kaiketi saatu neutroneita hyväksi käyttäen....

    >

    Näetkö Sinä gammasäteet ?

    Äänestä

  • nwofrl kirjoitti:

    on paljon tietoa. "...koska valon aallonpituus on huikeasti atomien kokoa suurempi." Siis, täh?

    mihin se gamma- säteilyn aallonpituus loppuikaan. Mikäli atomit ovat femto-metriä luokkaa, niin aallonpituuden tarvitsee olla (?) että sen pystyy näkemään - aallonpituus/2 huomioiden.

    Parhaimmat "kuvat" on kaiketi saatu neutroneita hyväksi käyttäen....

    Mitä on kysytty...

    "Vai onko niitä "ihmis-visuaalisesti" nähtykään?"
    Oli kysymys visuaalisesta havainnoinnista. Teräsmies näkee röngenalueen, mutta ei kai hänkään ihan gammasäteitä.

    "Siis, täh?"
    Ainekirjoituksessa 6 - "Otsikon ulkopuolelta"
    Siis näin.

    Äänestä

  • ..missäs se kvanttimekaniikan sumuisuus tai satunnaisuus sitten on? Jos ovat täysin identtisiä niin se kielii jostain eksaktista rakenteesta.

    Äänestä

  • veijola kirjoitti:

    ..missäs se kvanttimekaniikan sumuisuus tai satunnaisuus sitten on? Jos ovat täysin identtisiä niin se kielii jostain eksaktista rakenteesta.

    kohdalla satunnaisuus taitaa olla jo vähäistä ainakin alkeishiukkasiin verrattuna. Eikä kai satunnaisuus poista atomin protonien, neutronien ja elektronien olemassaoloa atomin kokonaisaaltofunktion sisällä . Aineen atomin identtisyyden poikkeamat ovat ainakin kaiken havaintokykymme alapuolella, jos niitä edes on.
    Vaikka fotonitkin tottelevat epämääräisyysperiaatetta ovat ne identtisiä, kun spin on sama.

    Äänestä

  • Atomeilla on myös isomeereiksi nimitettyjä ytimen viritystiloja. Jotkut isomeerit ovat myös pitkäikäisiä. Puoliintumisaika kymmeniä vuosia. Isomeereillä on erilainen atomipaino kuin tavallisella ytimellä.

    Äänestä

... harhateille, kaksi asiallistakin kyllä ylempänä.
Kun tarkastelukohteena on atomin käyttäytyminen, ei ole tarvetta puhua atomin osien - protoni, neutroni ja elektroni - sisäisestä rakenteesta, eikä havaitsemisesta. Käyttäytyminen määräytyy noiden lukumäärästä PLUS kuorikerroksen ominaisuuksista (elektronien siirtymismahdollisuuksista). Suomalainen näköjään vastaa siihenkin, mitä ei edes kysytä ...:-).

Äänestä
  • kuinka tarkasti haluaa tietää atomin toiminnasta. Kyllähän atomin sisäinen rakenne vaikuttaa siihen mitä "isommassa mittakaavassa" tapahtuu; mutta olen silti samaa mieltä. Keskustelu on vähän ajautunut asiasta.

    Tämä vastaukseksi ketjun aloittajalle.
    Oman käsitykseni mukaan (voi olla vähän ajastaa jäljessä) atomin ytimessä on protoneja, joilla on positiivinen varaus, ja niiden määrä kertoo mikä alkuaine on kyseessä. Lisäksi ytimessä on neutroneja, joiden määrä voi vaihdella ja eri määriä kutsutaan isotoopeiksi, en juuri nyt muista neutrnien merkitystä, ne taisivat kuitenkin liittyä kappaleen massaan.

    Sitten on elektronit jotka kiertävät ydintä(niillä on yhtä suuri negatiivinen varaus kuin protoneilla positiivinen). Jos elektroneja on enemmän kuin protoneja, atomin kokonaisvaraus on negatiivinen, ja jos vähemmän niin positiivinen. Negatiivinen ja positiivinen atomi vetää toisiaan puoleensa. Elektroneja voi olla useammassa kerroksessa. Jos negetiivinen/positiivinen varaus on uloimmassa kerroksessa (tähän en ole hirveästi perehtynyt) atomit voivat muodostaa kemiallisia sidoksia eli molekyylejä.

    Kaikkia edellä mainittuja hiukkasia on yleensä aika sama määrä, eli ei ole atomia jolla olisi vaikka kolme protonia ja sata neutronia. Tai voihan niitäkin olla, en tiedä, mutta ei ainakaan paljoa. Lisätietona, jos kiinnostaa, on olemassa neljä perusvoimaa.

    1. Vahva vuorovaikutus vaikuttaa protonien ja neutronien sisällä olevissa hiukkasissa. Välittäjähiukkanen (mittabosoni) on gluoni.

    2. Heikko vuorovaikutus vaikuttaa protonien ja neutronien välillä. Bosoni on W- ja Z-bosonit. Tämän sidoksen purkaminen aiheuttaa ydinräjähdyksen.

    3. Sähkömagneettinen vuorovaikutus vaikuttaa elektronien ja protonien välillä ja lähekkäisten atomien välillä. Bosoni on fotoni.

    4.Gravitaatio (painovoima) vaikuttaa kaukaisten kappaleiden välillä (siis se ihan tavallinen painovoima). Bosoni on gravitoni, jota ei ole vielä löydetty. LHC:n pitäisi löytää tämä hiukkanen.

    Äänestä

  • Mursunorsu kirjoitti:

    kuinka tarkasti haluaa tietää atomin toiminnasta. Kyllähän atomin sisäinen rakenne vaikuttaa siihen mitä "isommassa mittakaavassa" tapahtuu; mutta olen silti samaa mieltä. Keskustelu on vähän ajautunut asiasta.

    Tämä vastaukseksi ketjun aloittajalle.
    Oman käsitykseni mukaan (voi olla vähän ajastaa jäljessä) atomin ytimessä on protoneja, joilla on positiivinen varaus, ja niiden määrä kertoo mikä alkuaine on kyseessä. Lisäksi ytimessä on neutroneja, joiden määrä voi vaihdella ja eri määriä kutsutaan isotoopeiksi, en juuri nyt muista neutrnien merkitystä, ne taisivat kuitenkin liittyä kappaleen massaan.

    Sitten on elektronit jotka kiertävät ydintä(niillä on yhtä suuri negatiivinen varaus kuin protoneilla positiivinen). Jos elektroneja on enemmän kuin protoneja, atomin kokonaisvaraus on negatiivinen, ja jos vähemmän niin positiivinen. Negatiivinen ja positiivinen atomi vetää toisiaan puoleensa. Elektroneja voi olla useammassa kerroksessa. Jos negetiivinen/positiivinen varaus on uloimmassa kerroksessa (tähän en ole hirveästi perehtynyt) atomit voivat muodostaa kemiallisia sidoksia eli molekyylejä.

    Kaikkia edellä mainittuja hiukkasia on yleensä aika sama määrä, eli ei ole atomia jolla olisi vaikka kolme protonia ja sata neutronia. Tai voihan niitäkin olla, en tiedä, mutta ei ainakaan paljoa. Lisätietona, jos kiinnostaa, on olemassa neljä perusvoimaa.

    1. Vahva vuorovaikutus vaikuttaa protonien ja neutronien sisällä olevissa hiukkasissa. Välittäjähiukkanen (mittabosoni) on gluoni.

    2. Heikko vuorovaikutus vaikuttaa protonien ja neutronien välillä. Bosoni on W- ja Z-bosonit. Tämän sidoksen purkaminen aiheuttaa ydinräjähdyksen.

    3. Sähkömagneettinen vuorovaikutus vaikuttaa elektronien ja protonien välillä ja lähekkäisten atomien välillä. Bosoni on fotoni.

    4.Gravitaatio (painovoima) vaikuttaa kaukaisten kappaleiden välillä (siis se ihan tavallinen painovoima). Bosoni on gravitoni, jota ei ole vielä löydetty. LHC:n pitäisi löytää tämä hiukkanen.

    "Jos elektroneja on enemmän kuin protoneja, atomin kokonaisvaraus on negatiivinen, ja jos vähemmän niin positiivinen. Negatiivinen ja positiivinen atomi vetää toisiaan puoleensa."

    jotta se atomi ylipäätänsä on stabiili, niin noita protoneja ja elektroneja on oltava sama määrä. ei voi esiintyä atomia, jossa olisi enemmän kuin protoneita tai toisin päin.

    Äänestä

  • t-god. kirjoitti:

    "Jos elektroneja on enemmän kuin protoneja, atomin kokonaisvaraus on negatiivinen, ja jos vähemmän niin positiivinen. Negatiivinen ja positiivinen atomi vetää toisiaan puoleensa."

    jotta se atomi ylipäätänsä on stabiili, niin noita protoneja ja elektroneja on oltava sama määrä. ei voi esiintyä atomia, jossa olisi enemmän kuin protoneita tai toisin päin.

    paikkaansa. Oletko kuullut ionisoituneesta atomista. Elektronin puute ei tee atomia epävakaaksi, vaan sähköisesti varautuneeksi.

    Äänestä

  • jhfjgf kirjoitti:

    paikkaansa. Oletko kuullut ionisoituneesta atomista. Elektronin puute ei tee atomia epävakaaksi, vaan sähköisesti varautuneeksi.

    >

    Mutta hiukkasen nimi on tällöin ioni. Kyse ei ole siis atomista.

    Atomi on määritelmällisesti varaukseton. Jos sillä on varaus, se on määritelmällisesti ioni.

    Äänestä

  • on kyse ? kirjoitti:

    >

    Mutta hiukkasen nimi on tällöin ioni. Kyse ei ole siis atomista.

    Atomi on määritelmällisesti varaukseton. Jos sillä on varaus, se on määritelmällisesti ioni.

    Atomi nimitystä ei tyttärenikään mukaan (neljättä vuotta yliopistolla kemiaa) tule ionista käyttää. Ionia ei kutsuta atomiksi, vaikka samasta alkuaineesta on kysymys. ( mun piti varmistaa "tavallisesti luotettavsta lähteestä") Näin se diletantti menee lankaan.
    Joka päivä pitää oppia jotain uutta. Nyt opin tämän.
    Kiitos.

    Äänestä

  • "Kun tarkastelukohteena on atomin käyttäytyminen, ei ole tarvetta puhua atomin osien - protoni, neutroni ja elektroni - sisäisestä rakenteesta, eikä havaitsemisesta. Käyttäytyminen määräytyy noiden lukumäärästä PLUS kuorikerroksen ominaisuuksista (elektronien siirtymismahdollisuuksista)."

    Atomin tarkan toiminnan ymmärtääkseen pitää nimenomaan ymmärtää atomin rakenneosien, eli kvarkkien, elektronien ja voimakvanttien rakenne, ominaisuudet ja dynamiikka. Mitään muuta ei tarvita. Itse asiassa kun atomien rakenneosien toiminta ymmärretään täysin, ymmärretään koko universumin fysikaalinen toiminta samalla, eli avaruuden rakenne ja dynamiikka.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


dirtula kirjoitti:

Mikä on se rakenne ja mekanismit jotka määräävät atomien ominaisuudet?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu