Täällä ei ole näemmä koko uutisesta vielä hiiskuttu mitään, joten lienee aiheellista ottaa puheeksi uusi dinosauruslöydös nimeltä Anchiornis. Kyseessä on vanhin höyhenpeitteinen eläin joka toistaiseksi tunnetaan, siis ensimmäinen löydetty lentokyvytön sulkasaurus ajalta ennen ensimmäisenä varsinaisena lintuna pidettyä Archaeopteryxiä. Sinänsä tämä ei ole tieteen kannalta mitenkään järisyttävää, sillä sulkapeitteisiksi tiedettyjen sukuhaarojen tiedettiin syntyneen jo kauan ennen aikaa jolta ensimmäiset hyvin säilyneet fossiilit tunnetaan. On kuitenkin hyvä että meillä on nyt konkreettista näyttöä nille vastarannan kiiskille, jotka ovat yrittäneet kiistää lintujen kehittyneen dinosauruksista sillä perusteella, ettei sulallisten dinosaurusten fossiileja tunnettu ajalta ennen Archaeopteryxiä. Mielenkiintoisen lisän löytöön tekevät Anchiorniksen takajalkojen sulat, jotka muistuttavat Microraptorin "takasiipien" pienennettyjä versioita. Tämä tuntuisi vahvistavan käsitystä, että monet Liitukauden pienistä petodinosauruksista kuten troodontit (jollainen Anchiornis oli) ja dromaeosaurit (joista primitiivisin tunnettu on Microraptor) ovat kehittyneet Jurakauden ensimmäisistä liitävistä esilinnuista.
Ohessa linkki Naturen artikkelissa julkaistuun rekonstruktioon:
http://img193.imageshack.us/img193/8522/anchiornis.jpg
Ohessa linkki Naturen artikkelissa julkaistuun rekonstruktioon:
http://img193.imageshack.us/img193/8522/anchiornis.jpg
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuon kuvan mukaanhan tuo otus menisi turvalleen, kun sen painopiste on varpaiden etupuolella.
Vai onko täällä maassa tuolloin olleet kuun luonnolait voimassa?
Siellähän melkein kaatunut astronauttikin nousi etunojastaan takaisin jaloilleen kuin vieteri olisi vetänyt.
Onko taiteilijoiden apurahoja pihistetty julkishallinnon säästötarpeisiin vedoten, kun on otettu piirtäjäksi taideakatemian ulkopuolinen kuvan kyhääjä?
Tämän tyyppisissä luurankorekonstruktioissa, joissa pehmytkudokset esitetään siluettina, on tullut tavaksi esittää eläin dynaamisesti juoksevassa asennossa. Juokseminenhan on pohjimmiltaan hallittua kaatumista, joten eläin ei mitenkään voisi pysyä tuossa asennossa pystyssä paikallaan. Jos haluaa saada paremman käsityksen siitä, miltä Anchiornis saattoi näyttää paikallaan seisoskelemassa, kannattaa kuvitella se samantapaiseen asentoon kuin maassa seisova isohko lintu, kuten harakka tai fasaani.
Millä perusteella evokit väittävät sulan kehittyneen ilman luonnonvalintaa?
Teiltähän menee tuolla menolla syömähampaanne!
Kukaan ei väitä sulkien kehittyneen ilman luonnonvalintaa.
Mikä erottaa lentävän ja lentämättömän?
Lentämisessä ei oler välimuotoa.
Siinä vauhtia pitää olla riittävästi jotta pysyy ilmassa.
Lentäminenvaatii energiaa enemmän kuin maassajuoksu?
Lentovälineet levällään juostessa, jarruttavat kulkunopeutta.
Se vie välimuodolta kehittymisen selityksenä pois.
Sulan kehitys lentoa silmälläpitäen luonnonvalinnalla on toivotonta ennen kuin sitä voidaan hyödyntää. Ja ilman luonnonvalintaa ei taas voi ajatella sulan kehitystä.
Matti ja patti!
Tiedän ilmailusta senverran, että evokkien ehdotukset kehityslinjaksi on naurettavia. ,mja mahdollisimman epäilyttäviä.
Linnuille ehdotellaan pokkana kehityskaarta, joka on kaikkia aerodynamiikkaan liittyviä luonnonlakeja vastaan.
Ja ilmailu on kokeellisesti helpoimpia simuloitavia testattaessa alkeellisinta mahdollista kehityskaarta maasta ilmaan siirtymisessa.
Sinun kannattaisi yrittää lukea ajatuksella ketjun aloitusviesti, jossa jo totesin sulallisten dinosaurusten olleen liitäjiä tai liitäjien jälkeläisiä. Ei niin että edes kuvittelisin sinun hakevan täällä provoillasi asiallista, älyllistä keskustelua.
Tuntien liitämisen aerodynamiikan vaatimukset, se olisi epäuskottavin alkulinnun lentomuoto.
Syitä löytyy monia. Mikään noista kandidaateista ei käy puista hyppääjiin.
Vaikka kävisi, niiden liitosuhde olisi aluksi mitätön. Eli korkealta hyppy toisi pienen liitomatkan päätyen maahan liian suurella nopeudella.Hyvä liitosuhde on pitkälle erikoistumista vaatien kevyen rakenteen ja pitkät siivet (suuri siipipinta-ala).
Liitäminen jo alkeissa vaatii sulan optimit ominaisuudet.
Puusta hyppy edellyttää uuteen hyppyyn uutta kiipeämistä puuhun joka on mieletöntä, sillä eihän ne harrastuksenaan olisi liidelleet.Samoin korkealta paikalta hyppääminen vaatii mäellenousun jalkaisin.
Paluu olisi moninverroin hankalampaa kuin siitä saatu hyöty.
Pakenemiseen liitoa ei voisi siten ajatellakaan, sillä liitäjän on pakko laskeutua ja alkuliitäjän pienen liidon jälkeen.
Liitäjän laskeutumisnopeus nousisi korkeammaksi kuin jalat kestäisivät.
Juosten eivät olisi liitoon kyenneetkään : jos olisivat pieniä juoksunopeus ei riittäisi nousuun, sillä liidossakin on ylitettävä siiven sakkausnopeus jotta voi liidellä.
Koosta riippumatta nopeus on hyvällä siivellä n.40km/h
Kahdella jalalla juokseva saavuttaa nykyäänkin aina pienemmän nopeuden kuin neliraajajuoksija. Siivet olisivat hidaste. Siipien räpytys alentaa vaadittua ilmaanlähtönopeutta, mutta vaatii hyvän koordinaatiokyvyn joka hännällisellä pyrstöllä toimisi lentoa vastaan kun häntä notkuu alaskun siipi nousee ylös, sen tulisi nousta, eli häntäliike vastustaisi lähdössä .
Tutkijoiden mukaan siiven liikerata ei kyennyt rakenteesta johtuen nousemaan yli vaakatason kun nykylinnuillakin lentoonlähtö vaatii useimiten siipien nousevan liki yhteen selän päällä.
Jos liikeradan pituus ylös-alas on puolet, vaadittava energiantarve on nelinkertainen verrattuna nykylintua vastaavallakin siivellä..Joten puutteet joutuu korjaamaan yliluonnollisilla korvaavilla kyvyillä, Mikä luonnonvalita ne sai muka aikaan? Miksi niitä ei ole nyt?
Kun matematikkaa käyttää aerodynamiikan ohella, teorianne lentokyvyn kehityksestä on toivoton.
Faktat kumoavat utopianne!
En voi edes kuvitella puolilentokykyä linnulle, joka ei kykene lentämään muuten, kuin rappetuneen lentotaidon kautta.
Miksi sitten kaikki lentotaidosta esitetyt kehitysvaihtoehdot esihistoriallisille linnuille ovat asiaa tuntemattomasti tehtyjä? Tunnetko itsekään mitään lentämisen edellyttämistä ominaisuuksista?
Minulle lentämisen periaatteet ovat täysin selvät, koska lennätän radio-ohjattavia koneita ja tiedän mitä edellytyksiä eri lentotavoilta vaaditaan.
Minä kun käsitin että nämä sulalliset olisivat aluksi olleet ns "emuja" eli maassa taapertavia lintuja. Tarvitsivat sulkapeitettä lämmön säätelyyn. Taisi tulla luut ontoiksi joten ravintoa tarvitsi vähemmän liikkumiseen, siirryttiin "liito-orava" vaiheeseen jossa tietyt linnut kykenivät tuurilla saamaan siivet joitten muotoilu auttoi liidossa, joten ne yleistyivät kun ei tarvinnut maanpinalla loikkia ja tulla syödyksi.
Jos joku heittää jotain "öö, eihän linnut voineet yhtäkkiä vaan oppia liitämään..." juttua, niin mitäs jos vaikka apinalle antaisi sellaiset käsisiivet, niin mikset se oppisi niitä hyödyntämään. Ja eläimethän alemmilla aivokapasiteeteilla tykkäävät automatisoimaan kaiken. Linnutkin oppivat vanhat linnunlaulut kolmessa sukupolvessa vaikka eivät sitä ole kuulleetkaan(tutkittu juttu).
Jos lähestymme asiaa niin, että kysymme mihin tuo lintu tarvitsi lentoaan, pääsemme joihinkin tilanteisiin;eikö niin?
Liitäen pakoon, on epätodennäköistä, sillä liitoonlähtö on erikoisolosuhteen vaativaa puuhaa.
Olisiko lintu odottamassa kiinniottoa jyrkänteen reunalla?Miksi?
Liitäminen vaatii etukäteistietoa laskeutumispaikasta, eikö vain?
Puusta puuhun ei käy, sillä neliraajaisillakin vaaditaan joka raajaan tarttumajalka, sillä kaksi ei riitä.
Puun kylkeen törmäys kaksijalkaisella liito-oravan tapaan on poissuljettu.
Tasamaalta liito vaatii 60-80kmn lähtonopeuden, eikä siihen yllä neliraajaisistakaan moni.Tasajalkaa ilman vauhtia vain gebardi loikkaa 40-45km/h ja sillä hyppää 6-9mn loikan. Liitäen sillä nopeudella pääsisi tasamaalla12-15m kalalokin paino/liitosuhteella. Mutta jos liitäisi, se olisi huonompi tapa tuohon matkaan kuin juoksu, sillä hypyn jälkeen nopeutta ei voi saada lisää. Juosten ei mikään nykylintukaan pääse noihin nopeuksiin vauhdinotossaan.
Mitä isompi alkulintu olisi ollut, sitä epätodennäköisemmin se lensi!
Nykyään lentopainon raja on käytännössä 10kg
!0 kg vaatii liivälle linnulle 2neliömetriä siipinta-alaa eikä tuokaan kanna kuin edelläesittämäni 10-15m maasta lähtönä.
Jyrkänteeltä lähdön ongelma on siinä, että lentotunnit olisivat harvoin, sillä nousut takaisin ylös seuraavaa lentoa varten olisivat todella vaikeita ja vaarallisiakin. Ja laskeutuminen olisi aina tuuripeliä. Mihin laskeutuisivat? Veteenkö?
prisman muutamia viikkoja sitten. Siinä oli nimenomaan näistä sulkasauruksista, että ne liitivät puusta puuhun, aivan kuten liito-oravat. Sama asento ja kaikki. Tiedemiehet testasivat ja tepsi.
ja kehua itseään eri nimimerkeillä, kuin aloittaa itse viesti.
Ei ihme, ettei hyvät keskustelut elä kauaa.
Jos olisit oikeasti vähänkään kiinnostunut tästä aiheesta, olisit varmasti lukenut aiheeseen liittyviä uutisartikkeleja tai ainakin katsonut vasta tänä vuonna tulleen poikkeuksellisen laadukkaan Prisma-dokumentin Microraptorista. Tuossa dokumentissa nimittäin varsin yksityiskohtaisesti käsiteltiin kuinka tutkijat rekonstruoivat eläimen luurangosta höyhenpeitteeseen ja testasivat sen liito-ominaisuuksia tuulitunnelissa, ja totesivat kelpo liitäjäksi, joka kykeni pidennettyihin loikkiin puusta toiseen. Käytit siis turhaan pitkän aikaa kirjoittaaksesi viestin, jonka todelliset faktat - eivät lennokkien pohjalta kehitetyt spekulaatiot - olivat jo kumonneet.
Ihan uteliaisuudesta muuten kysyisin, mikäli aiot edelleen itsepäisesti pysyä virheellisessä käsityksessäsi etteivät Anchiornis ja Microraptor kyenneet liitämään (kuten ei samalla logiikalla ilmeisesti myöskään Archaeopteryx) miksi kuvittelet niillä olleen täysin kehittyneet aerodynaamisista sulista koostuvat siivet raajoissaan?
katsoin yleareenan listalta prisman ohjemistoa, eikä sieltä mainitsemaasi ohjelmaa ollut näytillä.
olisin katsonut sen netin kautta. jos olet saanut eritiedon, voisitko jelpata ja antaa linkin tuohon ohjemaan, sillä tuntenet sen tunnukset jos lie minulta menivät ohi.
http://ohjelmat.yle.fi/prisma/aikaisempia_aiheita
17.8. Prisma: Nelisiipinen hirmulisko
Kiinasta on löytynyt fossiili, joka on virittänyt keskustelun lentokyvyn alkuperästä. Kyseessä on noin 130 miljoonaa vuotta sitten elänyt hirmulisko, jolla oli höyhenpeite neljässä raajassa.
ja minä kun etsin niistä, joita vielä näytetään netti-toistona.
Tuo kiinalainenhan neliraajalentäjä on jo ammuttu alas kriitikoiden toimesta iät ja ajat sitten.
Sen lentämisestä ei ole mitään todisteita.
Kuin veteen piirretty viiva.Siinä ilma ja vesi ovat yhtäläiset.
Väittäähän voi vaikka maailman tappiin, mutta ei todistaa!
Kriitikoiden = kreationistien
Vielä kun joku kertoisi miksi meidän pitäisi uskoa porukkaan joka kiistää kategorisesti tieteelliset tutkimustulokset voidakseen tulkita pronssikautista myyttieeposta kirjaimellisena totuutena.